apua kokeneilta!

Hmm... Jos tiedät käyttäväsi liikaa raippaa, niin tulisi ensimmäisenä mieleen että älä ota raippaa kun ratsastat. Jos tekee mieli kiroilla, niin kiroile kaikin mokomin, mutta tee se niin hiljaa ettei kukaan kuule sitä. Huomaatko itse milloin suuttumus alkaa nousta? Ehditkö ajatella ennen kuin raivostut? Jos ehdit, mieti aina, onko sinulla oikeasti syytä suuttua, ja keskity rauhoittumiseen.
Alatko repiä hevosta suusta? Jos ehdit miettiä, vakauta kätesi. Purista käsiäsi nyrkkiin vaikka rystyset valkoisina, mutta pidä ne paikoillaan. Alatko potkia hevosta pohkeillasi niin lujaa kuin pystyt? Keskity istumaan syvälle satulaan ja paina jalkojasi alaspäin. Vakauta pohkeesi.

Eli mitä kaikkea teet ihan täsmällisesti ottaen näiden kiukunpuuskien aikana? Ilmeisesti olet painottunut estepuolelle kun puhuit raipan käytöstä. Koulukisoissa niitä ei pidetä.

Jos asuisit tampereen lähellä, kutsuisin sinut ratsastamaan omalla ponillani. Se kyllä opettaisi itsehillintää missä tilanteessa tahansa...

Entä tapahtuuko tuota hermostumista sinulle vain kisoissa, vai ihan tunneillakin? Onko opettajasi antanut mitään ohjeita sinulle? Jos sitä sattuu vain kisoissa, veikkaisin sen johtuvan jännityksestä, ja siinä tapauksessa jonkinlaiset rentoutusharjoitukset saattaisivat auttaa.

viimeksi käytin raippaa vahingossa liikaa, en huomannut mutta poni käyttäytyi todella huonosti, peruutti päin aitaa, hyppi pystyyn yms.. ja tunneilla osaan hillitä itseni, mietin vain silloin kaikki mahdolliset kirosanat ja pidättele itkua(rupee ärsyttään niin paljon). kisoissa kerran poni yhtäkkiä tyssäsi kesken radan, pysähtyi ilman syytä keskelle kisarataa, ja radan jälkeen satuin "potkaisemaan" heppaa, en tajunnut mitä tein, mutta tuomari sattui näkemään..hävettää vieläki tosi paljon vaikka siitä on jo muutama kuukausi..

Oletko varma, ettei ponin käyttäytyminen johtunut itsestäsi? Omani tekee helposti juuri noin jos sen ohjia käsittelee liian kovakouraisesti. Se on hyvin herkkä avuille ja kapinoi heti jos ratsastaja käyttää liian vahvoja apuja. Ja se osoittaa mieltään juuri hyppimällä pystyyn.

Tosin silloin kun se alunperin meille tuli, silläkin oli tapana juuttua keskelle kenttää ilman mitään syytä. Se vain testasi ratsastajan taitoja ja päättäväisyyttä, enkä silloin yhdeksänvuotiaana todellakaan saanut sitä liikkeelle muuten kuin ravauttamalla raipalla ihan kunnolla. Niissäkin tilanteissa se hyppäsi helposti pystyyn. Ehkä sinulla on sama tilanne. Aika pian löysin kuitenkin pari todella hyvää ratsastuksen opettajaa, toinen kouluun ja toinen esteille. ja sen jälkeen yhteistyö ponin kanssa alkoi sujua. Opin uusia temppuja saada kentälle pysähtynyt hepo liikkeelle ilmankin raippaa eikä se sittemmin enää edes yrittänyt kasvattaa juuriaan maahan.

Pari kertaa se stoppasi keskellä koulurataa kun piti pysähtyä ja sitten peruuttaa. Poni ei suostunut liikkumaan eteen eikä taaksepäin, ja lopulta jouduin läimäyttämään sitä ohjasperillä lavalle saadakseni sen liikkeelle. Onneksi tuomari, vaikka näkikin, ei siihen sen kummemmin puuttunut, arvosteluun vain tuli maininta "poni vastustelee". Varmasti tuomari näki, että se kertakaikkiaan kiukutteli, oli tottelematon, koska suoritus oli siihen asti sujunut hyvin.

Mutta tuo peruuttaminen kuulostaa oudolta, ja sen takia kysyin miten käytät ohjia. Jos sinulla on herkkäsuinen hevonen, se ei pidä kireistä ohjista ja voi peruuttaa sen takia. Näin netin kautta on vaikea sanoa kun ei näe mitä tapahtuu. Jos olet kovakätinen herkälle ponille, se saattaa pelätä että taas alat repiä sitä suusta, ja se vain pahentaa tilannetta.

Muistatko myödätä ohjilla pyytäessäsi sitä eteenpäin? Jos ohjat ovat kireällä kun annat pohkeita, se on hevoselle peruuttamiskäsky, ja jos se sitten tietämättään tekee väärin ja sinä suutut sille, se ei tiedä mitä haluat sen tekevän. Varmista, että annat sille oikeanlaiset avut.

Mutta mitä tuohon raipan käyttöön tulee, neuvoisin sinua jättämään raipan pois. Silloin et voi käyttää sitä. Kokeile ainakin mitä tapahtuu. Tarkista myös onko istuntasi kunnossa. Siis tarkoitan että oletko tasapainossa. Tunnen parikin ponia jotka alkavat kiukutella jos ratsastajan paino heiluu puolelta toiselle, vaikka vain vähänkin. Ne eivät välitä siitä, onko ratsastajan paino oikealle vai vasemmalle, eteen vai taaksepäin, kunhan se on vakaa, mutta painon heilumista sinne tänne ne eivät siedä ollenkaan.

Saanko udella, millä tasolla kisaat ja minkä ikäinen olet? Olisi hiukan helpompi arvioida tilannetta.

Voitko muuten kirjottaa mun omaan sähköpostiini? Mun koneeni kiukuttelee eikä anna mun enää osallistua foorumin keskusteluihin. Olen nyt kirjaston tietokoneella mutten pääse tänne taas vähään aikaan.

Sori, olinpa tyhmä... En sit muistanu laittaa edelliseen osotettani. Eli mun sähköposti on [email protected]

Se toimii kyllä, foorumille en aina pääse jostain syystä.

lähetin sulle sähköpostia, toivottavasti vastaat pian:)!

Olen nytten 17v, ikäni toiminu heppojen parissa. Aina ollut rauhallinen ja "oikeudenmukainen" fiksu ratsastaja, paitsi viimeiset 2 vuotta
Minulla ei ole "kiukkukohtauksia" hevosten kanssa, mutta välillä oon niin innostunut, että teen kaiken vähän ylimielisesti ja hevoset sitten reagoi samaan malliin. Siis eihän tää nyt niin kamalan vakavaa oo oman hevosen kanssa..
Mutta ravureiden kanssa en meinaa tästä syystä aina pärjätä.
Harjoituksissa yleensä annan vähän railakkaasti pohkeita ja ääntä sitten istunta, jolloin hevoset meinaa sinkoilla käsistä. Ei mulla ennen oo tämmöstä ongelmaa ollut.
Monte lähdöissä tästä kyllä on hyötyä, mutta harjoituksissa ei sais joka kerta ihan täysillä mennä, koska on tullut sanomista ja aina hevoset on ihan hiessä.

Mun intoilu on tottumuksen takia vähäisempää ravureiden kohalla, koska ne oikeesti lähtee, eikä tarvii hoputtaa hirveesti. Mutta sitten mun pullapollen (ison risteytysponin) kanssa tulee ne pahimmat ongelmat.

Nousen selkään hirveällä vauhdilla, pompin ees taas ja annan pohkeita, ääntä, raippaa. En kovasti, mutta varottamatta ja aika sarjatulella. Sitten laukassa, hoputan kokoajan ja ravissa kevennän yli tarpeen, esteillä taas teen korkeita trippeleitä ja käyttäydyn, kuin hevonen olis sokea ja jalat sidottuna seinää ylittämässä, vaikka se kyllä osaa ja haluaa hypätä .

Tiedän mun ongelman ja yritän aina rauhoittua. Mutta kun en vaan aina pysty.
Joskus jos ratsu pukittelee, mä vaan hihitän ja innostan sitä tahattomasti.

Oon nyt reilun vuoden verran yrittäny rauhottua. Eli puran energiaani ennen ratsastamaan lähtöä ja sitten teen kaikki toimenpiteet rauhallisesti. Sitten nousen satulaan ja venyttelen selästä. Meen pitkät alkukäynnit ja hissukseen. Laukkapätkällä yleensä yritän olla polkematta, annan vaan ääntä vähän.
Eli aina kun tekee mieli ruveta hösöttämään, niin lasken kymmeneen hitaasti.
On toiminut. Eli jos kokeilisit sääkin sitä kymmeneen laskentaa.

Mulla kans on ollu vähä pas*a fiilis, kun nyt aattelee, niin mä oon ollu hirvee ihmine nuit hevosia kohtaan. :/
Ravurit on tosiaan tuommosia hepuleita, niin ei se niitten kohdalla oo hirveesti haitannut.
Mutta just mun hevonen on 6v vanha, ollu varsasta asti minulla (äitini kouluttanut). Oon mä kyl myös mielestäni ollu ihan ok, reilu, kun en yleensä käytä raippaa, enkä ikinä kannuksia. Sillä on aina käytetty kuolaimettomia suitsia ja yleensä ratsastan ilman satulaa. Kun tosiaan ravureita joudun joka toinen päivä pyörittelee kisoissa & ajamassa.
Niin, eli kyllä tämmöset kokeneet rutiini ratsastajatkin saattaa välillä "pimahtaa" :)
Mut kyllä sä vielä rauhotut, sitten kun lopetat vielä sen stressaamisen.
Hui, mikä stoori, toivottavasti joku edes tajus jotain. Elkääkä kattoko pahasti, mä olen kyllä rauhottunut entiselleni.

Itelläni toisinaan on lyhyt pinna, mutta se pitää oppia hallitsemaan. Kaikkein paras, että aina ku alkaa ottaa päähä ku ei toimi, nii lopeta yritääminen, kävele hevosen kans pari kierrosta iisisti ja rauhota ittes ja yritä uudestaan. Oma kiukkuaminen siirtyy yleisesti vain hevoseen ja silloin ny peli on aikalailla menetetty. Voisit vaikka jotain kaveriasi pyytää kentälle "opettajaksi", joka ny lähinnä seuraa sinun ratsastusta ja joka osaa käskeä ajoissa, milloin lopettaa ja rauhottua hetki.