voisi "hypätä" ISS:lta?
"puvulla"
Millaisella
15201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
sellaisella kartion muotoisella lämpökilpi edellä
Muutaman kymmenen kilometrin kohdalla alkaisivat perskarvat kärytä kuten Vanhala sanoi tuntemattomassa. Pittää ottaa huomioon että iss kulkee n. 7-8 km sekunnissa pysyäkseen maata kiertävällä radalla joten ilman kitka on suojattomalle surkia paikka.
Aika kovasti täytyisi ponnistaa päästäkseen radalle joka leikkaa alemman ilmakehän.
Kyllä sieltä tullaan koko ajan alemmaksi. Tosin taitaa pitää ottaa kunnon eväät mukaan, sillä korkeuden muutos kierrosta kohden on ilmeisestikin vain metreissä. Ks.
http://www.heavens-above.com/IssHeight.aspx
Ylöspäin on päästy tietenkin vain rakettimoottoreita käyttämällä.
hoituisi tietysti puvun selässä olevalla pienellä rakettimoottorilla ensin jarruttamalla - sukkulan tyyliin. Entä jos laskuvarjo aukeaisikin jo 100km:n korkeudessa? Olisiko vauhtia silti jo liikaa?
Näin on hypitty jo vuosikymmeniä sitten:
http://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Kittinger
Taitavat ain nuo rajanopeudet muodostua yläilmakehässä turhan suuriksi ilman aivan järjettömän suuria laskuvarjoja, koska ilman tiheys on erittäin pieni, ks.
http://scienceofdoom.files.wordpress.com/2011/02/rte-density-vs-height.png
Tuo kuva Kittingeristä, ei kuvankäsittelyä vaan mies käsiteltiin; tajuttomuus pyörimisnopeuden 22:n G:n voimassa. Myös käsivarsi turposi kaksinkertaiseksi hihan revettyä.
Hyppy ei ollut kuitenkaan maata kiertävältä radalta vaan 31 - 32 km korkeudesta.
Luulenpa että 100 km korkeudessa ilma on niin ohutta että varjolla ei ole käytännön merkitystä.
teho kasvaisi pehmeästi eikä tulisi ikävää nykäystä :) ? Sukkulakin alkaa kääntyä tuossa korkeudessa jo vähitellen "oikeaan" lentoasentoon.
Tarkoitatko että ensin kiertoratanopeus olisi jollain rakettimoottorilla jarrutettu nopeudesta 27000 km/h nollaan? Sehän vaatisi paljon energiaa. Sen seurauksena maan vetovoima vetäisi hyppääjän alas eikä varjo edes avautuisi ilmattomuudessa tai jarruttaisi lainkaan. Hyppääjän putoamisnopeus kiihtyisi nopeasti tuhansiin km/h ja ilman tihentyessä varjo ja mies kärventyisi kitkassa.
vaan vain sen verran että putoaminen alkaa. Sukkulan vauhtia pudotetaan vain reilut 200km/h Intian valtameren yllä, mikä johtaa laskeutumiseen Floridaan reilun tunnin päästä.
Johan tuolla edellä kerroin, että putoaminen ISS:n osalta on jo alkanut.
Tarkoitat ilmeisesti, että tavoitellaan tätä suurempia vajoamisnopeuksia.
Siispä syöksy alkaa nopeudesta 26800 km/h ja sukkulaa suojaavat lämpötiilet hehkuvat kitkan kuumuudessa sukkulan saavuttaessa tihenevän ilman. Varjosta ei jäis mitään.
massa on luokkaa 100 tonnia ja Felix Baumgartnerin pukunsa kanssa ehkä 150-200kg. Kiinnostaa nimenomaan se, jarruttaisiko tarpeeksi iso varjo häntä tihenevässä ilmakehässä tarpeeksi ja ajoissa vai pettäisikö hänen deodoranttinsa kohtalokkain seurauksin?
Ottaen huomioon että pienet kevyet hiekanjyvätkin palavat tähdenlentoina ilmakehään tullessaan päättelisin että kaikenkokoiset varjot hyppääjineen palaisivat myös.
Energia muuttuu kuumuudeksi. Perinteiset pienet avaruuskapselit ovat paljon kevyempiä kuin sukkula ja ne jarruttavat litteän puolensa lämpökilvellä joka kuumenee kitkassa 1500 asteeseen ja avaavat varjonsa vasta hyvin hitaassa nopeudessa.