Taas se alkoi!

Suomeksi ihan puhtaasti "noopel"

Onko nimien lausumisesta standardi olemassa suomessa?

Minkä kielen standardi on Noobel? Ei minkään. Jos ihmisten nimiä kunnioitetaan, pitäisi Nobel lausua ruotsin mukaan. Alkujaan suvun nimi oli Nobelius eli latinannos erään skoonelaisen pitäjän nimestä.

Hirvein versio, jonka olen kuullut, on ollut Nuubel.

Kelimikko kirjoitti:

Suomeksi ihan puhtaasti "noopel"

Mistä se vieraanvoittoinen pitkä oo siihen puhtaaseen suomeesi tulee? Eikö suomalainen puhdas muoto olisi Nopeli.

sivistys loistaa kirjoitti:

Mistä se vieraanvoittoinen pitkä oo siihen puhtaaseen suomeesi tulee? Eikö suomalainen puhdas muoto olisi Nopeli.

E tainnut ymmärtää kysymystäni. Lue se uudelleen, ja nyt ajatuksella.

skuule kirjoitti:

Onko nimien lausumisesta standardi olemassa suomessa?

Minkä kielen standardi on Noobel? Ei minkään. Jos ihmisten nimiä kunnioitetaan, pitäisi Nobel lausua ruotsin mukaan. Alkujaan suvun nimi oli Nobelius eli latinannos erään skoonelaisen pitäjän nimestä.

Hirvein versio, jonka olen kuullut, on ollut Nuubel.

Vai pitäisi ihmisten nimiä kunnioittaa lausumalla ne alkukielen mukaan. Oletko jo saanut edes pienen osan maailman uutisankkureista tms. lausumaan nimet ”Ahtisaari”, ”Halonen”, ”Niinistö” ja ”Väyrynen” oikein?

Sitten kun olet sen saavuttanut, tervetuloa takaisin meitä suomalaisjuntteja opettamaan. Oletko muuten itse varma siitä, että osaat lausua muun muassa kiinan-, urdun- ja kroatiankieliset nimet oikein? Vai kävisikö jopa niin, että suustasi saattaa lipsahtaa ”Putin” ilman t:n liudennusta? Moista nuoleskelun puutetta älköön suvaittako! Tai jos sanot ”Merkel”, putkahtaako puheeseesi suomalainen ärräpää, joka on melkoinen moukkamaisuus saksalaisessa prestiisiääntämyksessä?

Rea L. Isti kirjoitti:

Vai pitäisi ihmisten nimiä kunnioittaa lausumalla ne alkukielen mukaan. Oletko jo saanut edes pienen osan maailman uutisankkureista tms. lausumaan nimet ”Ahtisaari”, ”Halonen”, ”Niinistö” ja ”Väyrynen” oikein?

Sitten kun olet sen saavuttanut, tervetuloa takaisin meitä suomalaisjuntteja opettamaan. Oletko muuten itse varma siitä, että osaat lausua muun muassa kiinan-, urdun- ja kroatiankieliset nimet oikein? Vai kävisikö jopa niin, että suustasi saattaa lipsahtaa ”Putin” ilman t:n liudennusta? Moista nuoleskelun puutetta älköön suvaittako! Tai jos sanot ”Merkel”, putkahtaako puheeseesi suomalainen ärräpää, joka on melkoinen moukkamaisuus saksalaisessa prestiisiääntämyksessä?

Opetetaanko suomalaisissa peruskouluissa kiinaa, urdua- ja kroatiaa? Entä suomalaisissa lukioissa? Vaaditaanko/opetetaanko suomalaisessa kieltenopetuksessa pk/lukiotasolla saksalaista ärräpäätä? Tai t:n liudennusta muualla kuin kotitaloustunneilla, jos sielläkään? Vai liuotustako se?

nozikdfjbkj kirjoitti:

Opetetaanko suomalaisissa peruskouluissa kiinaa, urdua- ja kroatiaa? Entä suomalaisissa lukioissa? Vaaditaanko/opetetaanko suomalaisessa kieltenopetuksessa pk/lukiotasolla saksalaista ärräpäätä? Tai t:n liudennusta muualla kuin kotitaloustunneilla, jos sielläkään? Vai liuotustako se?

Mitä ihmettä peruskouluopetus tai muu kouluopetus tähän kuuluu? Peruskoulun tehtävähän on lähinnä huolehtia niiden lasten päivähoidosta, joita ei voi panna lastentarhaan (”päiväkotiin”). Siellä askarrellaan-paskarrellaan kauniiden kuvakirjojen ääressä juuri mitään oppimatta. Lukiossa taas harjaannutetaan oppilaita selviämään ylioppilaskokeeksi kutsutusta aikuistumisriitin osasta.

Jos vaaditaan lausumaan vieraat nimet alkukielen mukaan, niin miksi kummassa tämä riippuisi siitä, mitä jossakin oppilaitoksessa opetetaan?

Eikä peruskoulun pakkoruotsikaan opeta, miten ”Nobel” äännetään (riikin)ruotsissa. Sellaista sanotaan leksikaaliseksi tiedoksi, tarkemmin sanoen erisnimeä koskevaksi.

Alkuperäinen kirjoittaja edustaa käyttäytymistapaa, jossa vieraita sanoja tai kieliä mielestään hiukan oppinut on kärkkäästi mäiskimässä lyttyyn kaikkia, jotka hänen mielestään osaavat niitä (tai ainakin jonkin sanan) huonommin kuin hän. Siinä vasta tiedollista nousukkuutta.

Fiksu ihminen ei rupea korjaamaan toisen kirjoitusta tai puhetta, varsinkaan julkisesti, ellei siitä ole sille toiselle oikeasti hyötyä. Ei siis päteäkseen omissa tai muiden silmissä.

P.S. Nimimerkin ”Taas se alkoi!” omaa puhetta seuraamalla havaittaisiin varmasti, että hänen omassa Nobel-lausumisessaan o:n ja e:n kvaliteetti on kaukana ruotsin normiääntämyksestä, paino ponneton, b enintään heikosti soinnillinen ja sanan sävelkulku lattean suomalainen.

Kansakoulun käynyt kirjoitti:

Mitä ihmettä peruskouluopetus tai muu kouluopetus tähän kuuluu? Peruskoulun tehtävähän on lähinnä huolehtia niiden lasten päivähoidosta, joita ei voi panna lastentarhaan (”päiväkotiin”). Siellä askarrellaan-paskarrellaan kauniiden kuvakirjojen ääressä juuri mitään oppimatta. Lukiossa taas harjaannutetaan oppilaita selviämään ylioppilaskokeeksi kutsutusta aikuistumisriitin osasta.

Jos vaaditaan lausumaan vieraat nimet alkukielen mukaan, niin miksi kummassa tämä riippuisi siitä, mitä jossakin oppilaitoksessa opetetaan?

Eikä peruskoulun pakkoruotsikaan opeta, miten ”Nobel” äännetään (riikin)ruotsissa. Sellaista sanotaan leksikaaliseksi tiedoksi, tarkemmin sanoen erisnimeä koskevaksi.

Alkuperäinen kirjoittaja edustaa käyttäytymistapaa, jossa vieraita sanoja tai kieliä mielestään hiukan oppinut on kärkkäästi mäiskimässä lyttyyn kaikkia, jotka hänen mielestään osaavat niitä (tai ainakin jonkin sanan) huonommin kuin hän. Siinä vasta tiedollista nousukkuutta.

Fiksu ihminen ei rupea korjaamaan toisen kirjoitusta tai puhetta, varsinkaan julkisesti, ellei siitä ole sille toiselle oikeasti hyötyä. Ei siis päteäkseen omissa tai muiden silmissä.

P.S. Nimimerkin ”Taas se alkoi!” omaa puhetta seuraamalla havaittaisiin varmasti, että hänen omassa Nobel-lausumisessaan o:n ja e:n kvaliteetti on kaukana ruotsin normiääntämyksestä, paino ponneton, b enintään heikosti soinnillinen ja sanan sävelkulku lattean suomalainen.

"Mitä ihmettä peruskouluopetus tai muu kouluopetus tähän kuuluu?"
Sitä, että jonkin kielen ääntäminen menee helpommin ja todennäköisemmin lähemmäksi oikeaa, kun on saanut kyseisen kielen opetusta.

Suomalaiselta sen vuoksi onnistuu ruotsin tai englannin ääntäminen yleensä paremmin kuin iirin tai puolan.

Rea L. Isti kirjoitti:

Vai pitäisi ihmisten nimiä kunnioittaa lausumalla ne alkukielen mukaan. Oletko jo saanut edes pienen osan maailman uutisankkureista tms. lausumaan nimet ”Ahtisaari”, ”Halonen”, ”Niinistö” ja ”Väyrynen” oikein?

Sitten kun olet sen saavuttanut, tervetuloa takaisin meitä suomalaisjuntteja opettamaan. Oletko muuten itse varma siitä, että osaat lausua muun muassa kiinan-, urdun- ja kroatiankieliset nimet oikein? Vai kävisikö jopa niin, että suustasi saattaa lipsahtaa ”Putin” ilman t:n liudennusta? Moista nuoleskelun puutetta älköön suvaittako! Tai jos sanot ”Merkel”, putkahtaako puheeseesi suomalainen ärräpää, joka on melkoinen moukkamaisuus saksalaisessa prestiisiääntämyksessä?

Onko joku puhunut junttiudesta - paitsi sinä, kun nyt satuit sen tähän keskusteluun sekoittamaan.

Tietääkseni vain Ruotsin SVT:n suomenkielisten uutisten ankkurit ovat tutustuneet suomen kieleen, joten maailman uutisankkureilta ei voi odottaa suurta suomen taitoa. Sen sijaan Suomen television ja radion toimittajat lienevät lähes poikkeuksetta ylioppilaita ja suurin osa akateemisesti koulutettuja, joten he ovat tutustuneet ainakin englantiin ja ruotsiin. Eikä jonkin Nobelin kaltaisen kaikkialla tunnetun nimen ääntämiseen tarvita edes kielitaitoa, vaan yleistietoa ja korvat.

Ruotsin opettajani muisti teroittaa meille joka syksy Nobelin ääntämystä. Kyse ei tietenkään ollut pelkästään yhdestä nimestä, vaan siitä, että korvamme aukeaisivat painon merkitykselle yleensä. Eräs tuolloinen yleisradion uutistenlukija oli hänen entinen oppilaansa, joten hän otti häneenkin yhteyttä ja muistutti opettamastaan.

Sinun logiikkasi mukaan suomalaisten toimittajien pitää lausua huonosti tai väärin vieraskielisiä nimiä, koska suomalaisetkin nimet äännetään huonosti tai väärin maailmalla. Ruotsi on verrattavissa urduun? Ja koska ruotsalaiset ääntävät Halosen hallonen, pitää meilläkin sanoa noopeli. Näin maailmassa vallitsee tasapaino.

Minkä takia minun pitäisi osata lausua kiinan-, urdun- ja kroatiankielisiä nimiä?

Kansakoulun käynyt kirjoitti:

Mitä ihmettä peruskouluopetus tai muu kouluopetus tähän kuuluu? Peruskoulun tehtävähän on lähinnä huolehtia niiden lasten päivähoidosta, joita ei voi panna lastentarhaan (”päiväkotiin”). Siellä askarrellaan-paskarrellaan kauniiden kuvakirjojen ääressä juuri mitään oppimatta. Lukiossa taas harjaannutetaan oppilaita selviämään ylioppilaskokeeksi kutsutusta aikuistumisriitin osasta.

Jos vaaditaan lausumaan vieraat nimet alkukielen mukaan, niin miksi kummassa tämä riippuisi siitä, mitä jossakin oppilaitoksessa opetetaan?

Eikä peruskoulun pakkoruotsikaan opeta, miten ”Nobel” äännetään (riikin)ruotsissa. Sellaista sanotaan leksikaaliseksi tiedoksi, tarkemmin sanoen erisnimeä koskevaksi.

Alkuperäinen kirjoittaja edustaa käyttäytymistapaa, jossa vieraita sanoja tai kieliä mielestään hiukan oppinut on kärkkäästi mäiskimässä lyttyyn kaikkia, jotka hänen mielestään osaavat niitä (tai ainakin jonkin sanan) huonommin kuin hän. Siinä vasta tiedollista nousukkuutta.

Fiksu ihminen ei rupea korjaamaan toisen kirjoitusta tai puhetta, varsinkaan julkisesti, ellei siitä ole sille toiselle oikeasti hyötyä. Ei siis päteäkseen omissa tai muiden silmissä.

P.S. Nimimerkin ”Taas se alkoi!” omaa puhetta seuraamalla havaittaisiin varmasti, että hänen omassa Nobel-lausumisessaan o:n ja e:n kvaliteetti on kaukana ruotsin normiääntämyksestä, paino ponneton, b enintään heikosti soinnillinen ja sanan sävelkulku lattean suomalainen.

Toisen? Kenen ihmeen toisen? Sinunko?

Eikö tuossa puhuttu hyvin yleisellä tasolla ja ilmaistu ohjeen tai toiveen tapainenkin. Koitko, että sinua moititaan ja korjataan puhettasi, vaikkei sinulle ole siitä oikeasti hyötyä.

Hämmästyttävää.

Deva kukku de... kirjoitti:

Onko joku puhunut junttiudesta - paitsi sinä, kun nyt satuit sen tähän keskusteluun sekoittamaan.

Tietääkseni vain Ruotsin SVT:n suomenkielisten uutisten ankkurit ovat tutustuneet suomen kieleen, joten maailman uutisankkureilta ei voi odottaa suurta suomen taitoa. Sen sijaan Suomen television ja radion toimittajat lienevät lähes poikkeuksetta ylioppilaita ja suurin osa akateemisesti koulutettuja, joten he ovat tutustuneet ainakin englantiin ja ruotsiin. Eikä jonkin Nobelin kaltaisen kaikkialla tunnetun nimen ääntämiseen tarvita edes kielitaitoa, vaan yleistietoa ja korvat.

Ruotsin opettajani muisti teroittaa meille joka syksy Nobelin ääntämystä. Kyse ei tietenkään ollut pelkästään yhdestä nimestä, vaan siitä, että korvamme aukeaisivat painon merkitykselle yleensä. Eräs tuolloinen yleisradion uutistenlukija oli hänen entinen oppilaansa, joten hän otti häneenkin yhteyttä ja muistutti opettamastaan.

Sinun logiikkasi mukaan suomalaisten toimittajien pitää lausua huonosti tai väärin vieraskielisiä nimiä, koska suomalaisetkin nimet äännetään huonosti tai väärin maailmalla. Ruotsi on verrattavissa urduun? Ja koska ruotsalaiset ääntävät Halosen hallonen, pitää meilläkin sanoa noopeli. Näin maailmassa vallitsee tasapaino.

Minkä takia minun pitäisi osata lausua kiinan-, urdun- ja kroatiankielisiä nimiä?

Mielestäni tahallaan tai tahattomasti väärin ääntäminen ei ole läheskään niin tuomittavaa kuin tahallaan väärin ymmärtäminen.

old_profile_53349 kirjoitti:

Mielestäni tahallaan tai tahattomasti väärin ääntäminen ei ole läheskään niin tuomittavaa kuin tahallaan väärin ymmärtäminen.

Provoamisessa tahallaan väärin ymmärtäminen on eri hyvä konsti. Onko tuomittavaa sekin laji?

Hänonsyyllinenjahäne kirjoitti:

Provoamisessa tahallaan väärin ymmärtäminen on eri hyvä konsti. Onko tuomittavaa sekin laji?

Provoaminen on aina ainakin typerää ellei tuomittavaa, kulloistenkin tarkoitusperien mukaan.

skole kirjoitti:

E tainnut ymmärtää kysymystäni. Lue se uudelleen, ja nyt ajatuksella.

Suomeni ehkä liian vahva, en jummarra, en löydä sinun kysymystä.

Deva kukku de... kirjoitti:

Onko joku puhunut junttiudesta - paitsi sinä, kun nyt satuit sen tähän keskusteluun sekoittamaan.

Tietääkseni vain Ruotsin SVT:n suomenkielisten uutisten ankkurit ovat tutustuneet suomen kieleen, joten maailman uutisankkureilta ei voi odottaa suurta suomen taitoa. Sen sijaan Suomen television ja radion toimittajat lienevät lähes poikkeuksetta ylioppilaita ja suurin osa akateemisesti koulutettuja, joten he ovat tutustuneet ainakin englantiin ja ruotsiin. Eikä jonkin Nobelin kaltaisen kaikkialla tunnetun nimen ääntämiseen tarvita edes kielitaitoa, vaan yleistietoa ja korvat.

Ruotsin opettajani muisti teroittaa meille joka syksy Nobelin ääntämystä. Kyse ei tietenkään ollut pelkästään yhdestä nimestä, vaan siitä, että korvamme aukeaisivat painon merkitykselle yleensä. Eräs tuolloinen yleisradion uutistenlukija oli hänen entinen oppilaansa, joten hän otti häneenkin yhteyttä ja muistutti opettamastaan.

Sinun logiikkasi mukaan suomalaisten toimittajien pitää lausua huonosti tai väärin vieraskielisiä nimiä, koska suomalaisetkin nimet äännetään huonosti tai väärin maailmalla. Ruotsi on verrattavissa urduun? Ja koska ruotsalaiset ääntävät Halosen hallonen, pitää meilläkin sanoa noopeli. Näin maailmassa vallitsee tasapaino.

Minkä takia minun pitäisi osata lausua kiinan-, urdun- ja kroatiankielisiä nimiä?

Puhuuhan urdua äidinkielenään paljon enemmän ihmisiä kuin ruotsia, joten totta kai urdun kielisen nimen ääntäminen väärin on paljon loukkaavampaa.

Eikö niin?

école normale superi kirjoitti:

Suomeni ehkä liian vahva, en jummarra, en löydä sinun kysymystä.

Et siis ymmärrä tätä:

Minkä kielen standardin mukaan pitäisi nimi Nobel mielestäsi lausua?

Nå 'Bell

icke

'Nååbel

Ruotsin kielen adjektiivi "nobel" lausutaan 'noobel', mutta onko Nobel sukunimenä tarkoitettu ranskankieliseksi, jolloin se lausuttaisiin lyhyenä ja jälkimmäistä tavua painottaen? Siltä vaikuttaisi.
Mutta ei kai suomalaisten tarvitse mennä tuohon ranskaan mukaan?

En ole sattunut kuulemaan, miten Nobel on lausuttu Ruotsin uutislähetyksissä. Mutta varmasti joku on. Korrektit suomalaiset voivat sitten lausua samaan tapaan.

hra X kirjoitti:

Ruotsin kielen adjektiivi "nobel" lausutaan 'noobel', mutta onko Nobel sukunimenä tarkoitettu ranskankieliseksi, jolloin se lausuttaisiin lyhyenä ja jälkimmäistä tavua painottaen? Siltä vaikuttaisi.
Mutta ei kai suomalaisten tarvitse mennä tuohon ranskaan mukaan?

En ole sattunut kuulemaan, miten Nobel on lausuttu Ruotsin uutislähetyksissä. Mutta varmasti joku on. Korrektit suomalaiset voivat sitten lausua samaan tapaan.

Ruotsin uutislähetyksiä en ole kuunnellut. Täällä äännähtelee joku riikinruotsalainen (näköjään upsalalainen, suomalaisittain yhdellä p:llä) kaveri malliksi:

http://fi.forvo.com/word/alfred_nobel/

Suomen kielen poljennossa paino on lähtökohtaisesti sanan ensimmäisellä tavulla ja sama painotus pyrkii suomalaisella helposti pintaan myös vierasnimiä äännettäessä, mikäli nimen lausumistapa ei ole yleisesti tunnettu eikä lausumiseen kiinnitetä erityisesti huomiota.

Ehkäpä tuon nimen oikeaoppinen lausuminen osattaisiin meillä luonnostaan paremmin, jos suku olisi päättänyt aikanaan ottaa sen kirjoitustavaksi muodon Nobell (vrt. tutut suomenruotsalaiset sukunimet Chorell, Lindell, Stigell jne.)?

Ruotsissa on suhteellisen yleistä, että äänteellisesti yhdellä ja samalla sukunimellä on lukuisia toisistaan poikkeavia kirjoitustapoja tyyliin Erikson, Eriksson, Ericson, Ericsson, Erixon jne. Vaatii oman vaivansa ottaa kustakin nimestä selvää ollakseen loukkaamatta nimenkantajaa käyttämällä väärää kirjoitustapaa.

Ei jäljitellä ketään ollaan rohkeasti suomalaisia.

hra X kirjoitti:

Ruotsin kielen adjektiivi "nobel" lausutaan 'noobel', mutta onko Nobel sukunimenä tarkoitettu ranskankieliseksi, jolloin se lausuttaisiin lyhyenä ja jälkimmäistä tavua painottaen? Siltä vaikuttaisi.
Mutta ei kai suomalaisten tarvitse mennä tuohon ranskaan mukaan?

En ole sattunut kuulemaan, miten Nobel on lausuttu Ruotsin uutislähetyksissä. Mutta varmasti joku on. Korrektit suomalaiset voivat sitten lausua samaan tapaan.

Suomessa paino on ensimmäisellä tavulla. piste. Minua ärsyttää suunnattomasti, jos joku pyrkii täysin jäljittelemään alkuperäiskielen intonaatiota. Se on luonnotonta ja teennäistä snobbailua. Sen sijaan Noobel on älytön, koska ensimmäisen tavun pidentäminen tulee ruotsista ja siellä taas ääntämys on eri.

okaro kirjoitti:

Suomessa paino on ensimmäisellä tavulla. piste. Minua ärsyttää suunnattomasti, jos joku pyrkii täysin jäljittelemään alkuperäiskielen intonaatiota. Se on luonnotonta ja teennäistä snobbailua. Sen sijaan Noobel on älytön, koska ensimmäisen tavun pidentäminen tulee ruotsista ja siellä taas ääntämys on eri.

Minusta siinä ei ole mitään teennäistä eikä snobbailua, koska en pidä muita kieliä sen hienompina kuin suomeakaan. Pidän sitä korkeintaan osaavana ja osaamista arvostan.

Vieraskieliset nimet eivät ole suomea, joten en niihin myöskään sovella suomen painoa tai muuta ääntämistä. Jos näin tekisin, seurauksena olisi tunnistamattomia nimihirviöitä.

hra X kirjoitti:

Ruotsin kielen adjektiivi "nobel" lausutaan 'noobel', mutta onko Nobel sukunimenä tarkoitettu ranskankieliseksi, jolloin se lausuttaisiin lyhyenä ja jälkimmäistä tavua painottaen? Siltä vaikuttaisi.
Mutta ei kai suomalaisten tarvitse mennä tuohon ranskaan mukaan?

En ole sattunut kuulemaan, miten Nobel on lausuttu Ruotsin uutislähetyksissä. Mutta varmasti joku on. Korrektit suomalaiset voivat sitten lausua samaan tapaan.

Alunperin latinalainen nimi Nobelius, paino toisella tavulla. Myöhemmin latinalainen pääte jätettiin pois, ja nimesta tuli Nobel. Kieltämättä ranskaan vivahtava, ranskalla oli valtava vaikutus ruotsiin eräässä vaiheessa.

Jos nimen kirjoitusasu olisi Nobell, suomalaiset ehkä helpommin tajuaisivat sen ääntämisen, mutta ruotsalaisia nimiä kirjoitetaan miten sattuu koristeellisista syistä: on ylimääräistä h:ta, aksenttimerkkejä (Toren tai Thorén), jopa kaksinkertaisia vokaaleja, s voi olla z, k voi olla c (Zilliacus) yms.

se on siinä kirjoitti:

Ei jäljitellä ketään ollaan rohkeasti suomalaisia.

Ja mitä tuo konkreettisesti tarkoittaa tässä keskustelussa?

Raspurista Rysseliin kirjoitti:

Minusta siinä ei ole mitään teennäistä eikä snobbailua, koska en pidä muita kieliä sen hienompina kuin suomeakaan. Pidän sitä korkeintaan osaavana ja osaamista arvostan.

Vieraskieliset nimet eivät ole suomea, joten en niihin myöskään sovella suomen painoa tai muuta ääntämistä. Jos näin tekisin, seurauksena olisi tunnistamattomia nimihirviöitä.

Jos haluat puheesi kuulostava siltä, kuin nimen kohdalla olisi vaihdettu nauhaa niin siitä vaan. Tunnistamatonta on pikemminkin, jos alat käyttää äänteitä, joita muut eivät tunnista. Jos kyse olisi joku afrikkalainen nimi, jossa on jotain ihmeen naksautusääniä, käyttäisitkö niitäkin?

okaro kirjoitti:

Jos haluat puheesi kuulostava siltä, kuin nimen kohdalla olisi vaihdettu nauhaa niin siitä vaan. Tunnistamatonta on pikemminkin, jos alat käyttää äänteitä, joita muut eivät tunnista. Jos kyse olisi joku afrikkalainen nimi, jossa on jotain ihmeen naksautusääniä, käyttäisitkö niitäkin?

En käyttäisi, koska en osaa. Jos osaisin, käyttäisin.

Niinhän nimen kohdalla vaihdetaankin nauhaa, koska se on eri kieltä. (Paitsi suomeen kotoutuneet tuotemerkit ym. kuten Microsoft).

Ei puhuja/toimittaja saa olettaa, etteivät kuulijat tunnista jotain äänteitä ja korvata ne jollain tv-mainosten epäkielellä, joka ei ole vierasta kieltä eikä suomea, vaan jotain, jota peruspirkko jamppansa kanssa ehkä käyttää Prisman hyllyjen ääressä. Tällainen asenne olisi hyvin holhoava. (Tästä voisi jatkaa pidempäänkin, koska tämä mainostajien tietoinen toiminta on niin yleistä ja syvään juurtunut suomalaiseen tajuntaan, ettei siihen kiinnitetä edes mitään huomiota).

one track mind kirjoitti:

En käyttäisi, koska en osaa. Jos osaisin, käyttäisin.

Niinhän nimen kohdalla vaihdetaankin nauhaa, koska se on eri kieltä. (Paitsi suomeen kotoutuneet tuotemerkit ym. kuten Microsoft).

Ei puhuja/toimittaja saa olettaa, etteivät kuulijat tunnista jotain äänteitä ja korvata ne jollain tv-mainosten epäkielellä, joka ei ole vierasta kieltä eikä suomea, vaan jotain, jota peruspirkko jamppansa kanssa ehkä käyttää Prisman hyllyjen ääressä. Tällainen asenne olisi hyvin holhoava. (Tästä voisi jatkaa pidempäänkin, koska tämä mainostajien tietoinen toiminta on niin yleistä ja syvään juurtunut suomalaiseen tajuntaan, ettei siihen kiinnitetä edes mitään huomiota).

Puhe on nimenomaan kommunikointia. Tarkoitus on saada sanoma perille. Tällöin ääntämys on valittava sen mukaan, että viesti menee perille, ei sen mukaan mikä joku alkuperäinen ääntämys on. Miten esimeriksi sanot Tarzan, jotenkin Taarsan vai Tartsan? Se, että kantasi on, että käyttäisit äänteitä, jos voisit eli siis määrität puheesi itsesi, et kuulijan mukaan osoittaa paljon. Puhe on sinulle pätemistä, ei kommunikaatiota.

Järkyttävintä on, että toisinaan suomalaiset meneävät arvaamaan ääntämyksiä. Ostos-TV:n (tms.) Pilates-mainos oli huvittava, kun englanninkielinen esittelijä sanoi "pitaates" tms ja suomalainen sanoi "pailats".

okaro kirjoitti:

Puhe on nimenomaan kommunikointia. Tarkoitus on saada sanoma perille. Tällöin ääntämys on valittava sen mukaan, että viesti menee perille, ei sen mukaan mikä joku alkuperäinen ääntämys on. Miten esimeriksi sanot Tarzan, jotenkin Taarsan vai Tartsan? Se, että kantasi on, että käyttäisit äänteitä, jos voisit eli siis määrität puheesi itsesi, et kuulijan mukaan osoittaa paljon. Puhe on sinulle pätemistä, ei kommunikaatiota.

Järkyttävintä on, että toisinaan suomalaiset meneävät arvaamaan ääntämyksiä. Ostos-TV:n (tms.) Pilates-mainos oli huvittava, kun englanninkielinen esittelijä sanoi "pitaates" tms ja suomalainen sanoi "pailats".

Tarzan on kuin "Mikrosoft". Peruspalveluministerimme ehkä ei kuitenkaan ole tällainen "household name".

Puhe on kommunikointia, eikä mielestäni nimiä pidä pyrkiä sanomaan väärin olettaen, että ne ymmärretään siten paremmin. Miten alas rima pitäisi pudottaa?

Pilates-mainos on minuakin ärsyttänyt. Samoin Nike, jonka jotkut ovat ääntävinään oikein Naik.

Kuse Niina kirjoitti:

Tarzan on kuin "Mikrosoft". Peruspalveluministerimme ehkä ei kuitenkaan ole tällainen "household name".

Puhe on kommunikointia, eikä mielestäni nimiä pidä pyrkiä sanomaan väärin olettaen, että ne ymmärretään siten paremmin. Miten alas rima pitäisi pudottaa?

Pilates-mainos on minuakin ärsyttänyt. Samoin Nike, jonka jotkut ovat ääntävinään oikein Naik.

>Pilates-mainos on minuakin ärsyttänyt. Samoin Nike,
>jonka jotkut ovat ääntävinään oikein Naik.

"Naikin kengät jalassa", vai?

Νίκη lienee muinaiskreikkaa ja merkinnee "voittoa". Itse en osaa uudempaa enkä vanhempaa kreikkaa, mutta joku on minulle joskus väittänyt, että nimi pitäisi (kreikkalaisittain) ääntää "niikee" tai vähän sinne päin, siis molempia vokaaleja venyttäen.

Englanninpuhujatkaan eivät ole oikeasta tai edes lähinnä oikeasta lausumistavasta yksimielisiä.
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20080113070607AAI8DLM
http://www.youtube.com/watch?v=0X6V5DnxmAE

Kuse Niina kirjoitti:

Tarzan on kuin "Mikrosoft". Peruspalveluministerimme ehkä ei kuitenkaan ole tällainen "household name".

Puhe on kommunikointia, eikä mielestäni nimiä pidä pyrkiä sanomaan väärin olettaen, että ne ymmärretään siten paremmin. Miten alas rima pitäisi pudottaa?

Pilates-mainos on minuakin ärsyttänyt. Samoin Nike, jonka jotkut ovat ääntävinään oikein Naik.

Rima määräytyy täysin kohdeyleisön mukaan. Lisäksi nämä vaihtelevat ajan mukaan. Olennaista on, että saat viestisi perille. Se, miten jossain toisessa kielessä puhutaan on täysin irrelevanttia.

Minusta taas on nipottamisen arvoista, jos esimerkiksi kansallinen yleisradioyhtiö ei välitä tällaisista asioista. Jenkkiuutisankkurit ovat yksikielisiä suurvallan edustajia, eivätkä he äännä Halosta väärin jonkin kansallismielisen idean takia, vaan koska eivät parempaankaan pysty. Luulen, että he yrittävät parhaansa, mitä toivoisin kaikilta. Tosin se lienee joistakuista snobbailua.

trauma ja kompleksi? kirjoitti:

Minusta taas on nipottamisen arvoista, jos esimerkiksi kansallinen yleisradioyhtiö ei välitä tällaisista asioista. Jenkkiuutisankkurit ovat yksikielisiä suurvallan edustajia, eivätkä he äännä Halosta väärin jonkin kansallismielisen idean takia, vaan koska eivät parempaankaan pysty. Luulen, että he yrittävät parhaansa, mitä toivoisin kaikilta. Tosin se lienee joistakuista snobbailua.

Mutta siis yrittävät ääntää niinkuin suomalaiset sen ääntävät? Miksi ei siis kelpaa aloittajalle, kun suomalaiset ääntävät samalla tavalla kuin ruotsalaiset ääntävät Nobelin, kukin niinkuin se suuhun sopii (noobel, noopel, noobeli...)? Minulla ei ainakana ole mitään kansallismielistä ideaa lausuntani takana. Äännän noobel, koska niin on luontevinta minulle.

Eikä tartsha halOUnen todellakaan ole parhaasti yritetty, vaan äännetty juuri niinkuin se heidän kielioppisääntöjensä mukaan ääntyy kaikkein helpoimmin. Kyllä lipevinkin jenkkimolskuttaja osaa ääntää "J" niin halutessaan.

aldkoöl kirjoitti:

Mutta siis yrittävät ääntää niinkuin suomalaiset sen ääntävät? Miksi ei siis kelpaa aloittajalle, kun suomalaiset ääntävät samalla tavalla kuin ruotsalaiset ääntävät Nobelin, kukin niinkuin se suuhun sopii (noobel, noopel, noobeli...)? Minulla ei ainakana ole mitään kansallismielistä ideaa lausuntani takana. Äännän noobel, koska niin on luontevinta minulle.

Eikä tartsha halOUnen todellakaan ole parhaasti yritetty, vaan äännetty juuri niinkuin se heidän kielioppisääntöjensä mukaan ääntyy kaikkein helpoimmin. Kyllä lipevinkin jenkkimolskuttaja osaa ääntää "J" niin halutessaan.

Ei Tarjan ääntäminen tardža johdu helppoudesta tai "kielioppisäännöistä", vaan tietämättömyydestä. Conan O'Brien lausui show'ssaan niin, koska englannissa j on džei. Studiossa oli suomalainen, joka korjasi häntä, eikä Conanin ollut yhtään vaikeampi sanoa Tarya. Osaahan hän sanoa yeah.

Amerikkalaiset eivät kelpaa esikuviksi, koska ovat toivottoman kielitaidotonta väkeä ja heillä on (yleensä) junttimaisen snobistinen asenne vieraiden kielten osaamiseen.

Mistä se pitkä o tulee tuohon luontevaan ääntämiseesi (muusta kuin siitä, että tämä ääntämisvirhe on niin yleinen ja piintynyt, että sitä pidetään luontevana)? Eikä tässä edes ollut kyse sinun ääntämisestäsi, vaan tiedotusvälineiden edustajien.

Taryuska kirjoitti:

Ei Tarjan ääntäminen tardža johdu helppoudesta tai "kielioppisäännöistä", vaan tietämättömyydestä. Conan O'Brien lausui show'ssaan niin, koska englannissa j on džei. Studiossa oli suomalainen, joka korjasi häntä, eikä Conanin ollut yhtään vaikeampi sanoa Tarya. Osaahan hän sanoa yeah.

Amerikkalaiset eivät kelpaa esikuviksi, koska ovat toivottoman kielitaidotonta väkeä ja heillä on (yleensä) junttimaisen snobistinen asenne vieraiden kielten osaamiseen.

Mistä se pitkä o tulee tuohon luontevaan ääntämiseesi (muusta kuin siitä, että tämä ääntämisvirhe on niin yleinen ja piintynyt, että sitä pidetään luontevana)? Eikä tässä edes ollut kyse sinun ääntämisestäsi, vaan tiedotusvälineiden edustajien.

Kyllähän se vain johtuu helppoudesta ja kielioppisäännöistä. Heidän kielessään kun tarja ääntyy tartsha ja halonen haLOUnen. Em. lausuminen on myös luontevampaa heille.

Lausunnan luontevuus tulee siitä, että jos puhun suomea, äännän kaikki ulkomaalaiset nimet ja termit sen puheen seassa ainakin jokseenkin suomalaisittain. Noobel on hyvin suomalainen tapa lausua Nobel, aivan kuten on suomalaista lausua Hilton hiltton, Windows vindous ja table table. Englannin kielisen puheen seassahan nuo ääntyisivät eri tavalla, suomalaisellakin. Uskon, että muiden kielien edustajilla myös on luontevinta lausua lauseen sisäiset sanat samalla "kielellä". Pitää tällaisetkin itsestäänselvyydet sitten vääntää joillekin rautalangasta.

Onko toimittajien yleissivistys sitten jotenkin erilaista kuin muiden suomalaisten, kun minun, olettamasi tavallisen suomalaisen, kannanotto ei kelpaa puhumaan toimittajien "virheellisen" ääntämisen puolesta? Kun siitähän tässä keskustelussa on kyse, toimittaja vaikuttaa siltä kuin tällä ei olisi yleissivistystä jos lausuu Nobel pitkällä oolla, paino ensimmäisellä tavulla.

Niin, ja sinähän et tiedä onko mielipiteeni "tiedotusvälineiden edustajan" vai ei.

Tässä ketjussa ei ollut kysymys suomalaisten ääntämisistä vaan suomalaisten toimittajien ääntämisistä. Kadunmiehen ääntämisillä ei ole mitään merkitystä.

No se. Mutta sitten äännetähän jokaanen ulukomaan sana suomen tavaalla. Ei hötkyillä missään sanoossa. Se on se ameriikan tyhyymä mies silloon Keorke Pus. Ja se Enklannin poppiyhtye on Te Peatles.

Mielestäni juuri Ylen toimittajat ovat ruvenneet painottamaan sanoja vähän miten sattuu, joskus jopa särähtää korvaan, kun paino ilmeneekin 3. tai 4. tavulla.

He ovat myös ottaneet tavakseen jonkinlaisen eriskummallisen Yoda-sanajärjestyksen: "tällä kertaa sen meille hienosti esitti L.K." tai mikä vielä omituisempaa, koko lause saatetaan järkätä ikään kuin takaperin. En nyt osaa sanoa mitään erityistä esimerkkiä, mutta olen tullut kiinnittäneeksi huomiota tähän painotus- ja sanajärjestysmuutokseen.

Olen itse kasvanut aikana, jolloin voitiin sanoa yksioikoisesti, että sanojen painotus on ensitavulla ja subjekti tulee ennen verbiä. Mielestäni kielikorvieni ei tarvinnut särähdellä näin taajaan silloin kun vielä asuin Suomessa (30 vuotta sitten). Vika voi tietysti olla yksinomaan kielikorvissani.

akka rajan takaa kirjoitti:

Mielestäni juuri Ylen toimittajat ovat ruvenneet painottamaan sanoja vähän miten sattuu, joskus jopa särähtää korvaan, kun paino ilmeneekin 3. tai 4. tavulla.

He ovat myös ottaneet tavakseen jonkinlaisen eriskummallisen Yoda-sanajärjestyksen: "tällä kertaa sen meille hienosti esitti L.K." tai mikä vielä omituisempaa, koko lause saatetaan järkätä ikään kuin takaperin. En nyt osaa sanoa mitään erityistä esimerkkiä, mutta olen tullut kiinnittäneeksi huomiota tähän painotus- ja sanajärjestysmuutokseen.

Olen itse kasvanut aikana, jolloin voitiin sanoa yksioikoisesti, että sanojen painotus on ensitavulla ja subjekti tulee ennen verbiä. Mielestäni kielikorvieni ei tarvinnut särähdellä näin taajaan silloin kun vielä asuin Suomessa (30 vuotta sitten). Vika voi tietysti olla yksinomaan kielikorvissani.

Tällainen esimerkki tältä päivältä:

"nyt meidät sellaiseen-ja-sellaiseen tunnelmaan vie"

Onko tässä jokin pyrkimys saksan sanajärjestyksen matkimiseen?