kysymys

"Kielen ja murteen erona pidetään yleensä ymmärrettävyyttä. Jos eri puolilla asuvat kielenpuhujat ymmärtävät toisiaan, silloin he puhuvat saman kielen murteita. Jos he eivät saa toistensa puheesta selvää, silloin he puhuvat eri kieliä. Tämän mukaisesti esim. savolainen ja raumalainen tulevat keskenään toimeen, kun taas savolainen ja saamelainen eivät.
Ymmärrettävyyskriteerikään ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi ruotsalainen ja norjalainen ymmärtävät toisiaan hyvin. Silti ruotsia ja norjaa pidetään eri kielinä. Tällöin vedotaan kahteen seikkaan. Ruotsia ja norjaa puhutaan eri valtioissa ja kummallakin kielellä on oma kirjakieli."

Suora lainaus tuolta sivuilta (käsittelee enimmäkseen slangia): http://koti.mbnet.fi/joyhan/H214.html

Usein ratkaisevana tekijä on politiikka - ei suinkaan kielitieteelliset kriteerit.

Jotkin tahot - esimerkiksi itsenäisyyttä tai itsehallintoa ajavat puolueet tai liikkeet - voivat pitää oman alueensa kielimuotoa itsenäisenä kielenä, koska ne pyrkivät kaikin keinoin erottautumaan kokonaisuudesta eli jostakin valtiollisesta kokonaisuudesta. Mikäpä sen parempi argumentti kuin oma "kieli", vaikka tosiasiassa voi kyse olla saman kielen eri murteista, joilla on pitkäkin yhteinen historia.

Poliittisillä toimenpiteillä saatetaan pyrkiä erottamaan saman kielen puhujia toisistaan myös silloin, kun valtiollinen raja tulee väliin. Näin tapahtui romanian kielen kohdalla toisen maailmansodan jälkeen, kun osa kielialuetta jäikin Moldovan neuvostotasavallan alueelle. Tällöin eroa pyrittiin korostamaan vielä siten, että moldovan "kieltä" ryhdyttiin kirjoittamaan kyrillisin aakkosin. Näin tehtiin pesäeroa rajan takaiseen romanian kieleen, vaikka kielitieteelliseltä kannalta ei ollut perusteltua puhua erillisistä kielistä, vaan romanian kielen murteista.