Olen pian kolmekymppinen kristitty nainen, ja seurustelen mukavan kristityn miehen kanssa. Olen joutunut pohtimaan, voinko hyväksyä miehen ystävyyttä erään naisen kanssa. Tämä nainen on nuoresta saakka ollut ihastunut tähän tulevaan mieheeni. He asuivat samalla paikkakunnalla, kävivät samoja kouluja ja olivat vanhojentanssiparikin. Jo lukioiässä tämä nainen halusi alkaa seurustelemaan miehen kanssa, ja jotenkin sattumalta he muuttivat samoille paikkakunnille, nainen aina melko lähelle miehen asuinpaikkaa. He ovat soitelleet ja tapailleet aina joitakin kertoja kuukaudessa, olen ymmärtänyt, että nainen on vieläkin kiinnostunut tästä miehestä; hänen muutamat seurustelusuhteensa muiden miesten kanssa menivät poikki. Mies on kiinnostunut vain minusta, sanoo, että he ovat vain ystäviä, ei muuta. Minua vaivaa se, että nainen on ollut niin ihastunut, ja vieläkin on. Facebookissa mies on enemmän tekemisissä tämän naisen kanssa. Hän sanoi, että hänellä on enemmän kommentoitavaa naisen statuspäivityksiin.
Mies sanoi, ettei hän ollut suudellut ketään ennen minua, mutta nainen kertoi, kun sattumalta tapasimme, että oli niin ihanaa silloin ensisuudelmana suudella tuota tulevaa miestäni. Muutenkin nainen tuntuu piikittelevältä minua kohtaan ja haluaisi lyöttäytyä miehen kanssa yhteen kun olemme sattuneet samoihin tilaisuuksiin. Olen puhunut asiasta miehen kanssa, mutta hän on kertonut heidän olevan vain ystäviä, eikä minun tarvitse olla mustasukkainen. Kerran mies lupasi olla soittamatta, mutta nainen soitti, ja he puhuivat kauan puhelimessa. Heillä on hyvin samanlainen tausta, ilmeisesti hyvin samantyyliset näkemykset muusta kuin uskonelämästä. Nainen joskus kehui, miten heillä miehen kanssa on samanlainen huumorintaju (sellainen vähän brittiläinen mitä minulla ei ole ollenkaan).
Mikä on normaalia mustasukkaisuutta ja mikä ei? Pitäisikö minun vain hyväksyä tämä mahdollisen mieheni ystävyyssuhde? Niin, olemme miehen kanssa kumpikin kristittyjä eli emme asu yhdessä, vaan olemme seurusteleva pari. Haluaisin kovasti tämän miehen kanssa naimisiin! Olen rukoillut paljon sen puolesta. Tämä ystävyys vain vaivaa minua niin, etten ole sittenkään aivan varma. Mies on rukoillut, että pääsisin mustasukkaisuudestani, ja olemme sitä yhdessäkin rukoilleet. Jotenkin vain en mustasukkaisuudesta pääse eroon.
Mies sanoi, ettei hän ollut suudellut ketään ennen minua, mutta nainen kertoi, kun sattumalta tapasimme, että oli niin ihanaa silloin ensisuudelmana suudella tuota tulevaa miestäni. Muutenkin nainen tuntuu piikittelevältä minua kohtaan ja haluaisi lyöttäytyä miehen kanssa yhteen kun olemme sattuneet samoihin tilaisuuksiin. Olen puhunut asiasta miehen kanssa, mutta hän on kertonut heidän olevan vain ystäviä, eikä minun tarvitse olla mustasukkainen. Kerran mies lupasi olla soittamatta, mutta nainen soitti, ja he puhuivat kauan puhelimessa. Heillä on hyvin samanlainen tausta, ilmeisesti hyvin samantyyliset näkemykset muusta kuin uskonelämästä. Nainen joskus kehui, miten heillä miehen kanssa on samanlainen huumorintaju (sellainen vähän brittiläinen mitä minulla ei ole ollenkaan).
Mikä on normaalia mustasukkaisuutta ja mikä ei? Pitäisikö minun vain hyväksyä tämä mahdollisen mieheni ystävyyssuhde? Niin, olemme miehen kanssa kumpikin kristittyjä eli emme asu yhdessä, vaan olemme seurusteleva pari. Haluaisin kovasti tämän miehen kanssa naimisiin! Olen rukoillut paljon sen puolesta. Tämä ystävyys vain vaivaa minua niin, etten ole sittenkään aivan varma. Mies on rukoillut, että pääsisin mustasukkaisuudestani, ja olemme sitä yhdessäkin rukoilleet. Jotenkin vain en mustasukkaisuudesta pääse eroon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pyydä Jumalaa vapauttamaan sinut tuosta miehestä, jos se on Jumalan tahto.
Kommentoin tähän kristittynä miehenä. Mulla ainakin on ystävinä myös naisia, enkä koe, et heistä pitäis luopua, vaikka olisinkin parisuhteessa. Kieltämättä kertomasi naisen käytös tuntuu hieman oudolta ja ehkä jopa loukkaavalta. Suosittelen puhumaan asiasta rakentavasti miesystäväsi kanssa. Minusta miesystäväsi olisi suotavaa puhua tämän naisen kanssa, et missä mennään ja mikä on sopivaa käytöstä sua kohtaan. Ja jos joku yksittäinen juttu vaivaa, kuten tuo suutelu asia, niin puhu siitä miesystäväs kanssa. Tärkeää et suhde on avoin ja kaikesta voi puhua.
Näin tapakristittynä miehenä olen sitä mieltä että heillä selkeästi on jotain sutinaa. Jos toisen kanssa kerran on, niin ei sen eteen voi mitkään kaverit mennä. Se on ihan oma valinta asettaako kaveruuden suhteen edelle. Jos valitsee mieluummin kaverin, niin ei se mikään elämän rakkaus voi olla tai jokin mättää suhteessa.
Minä itse en hyväksyisi että jotkut exät soittelisivat naiselleni. Exät ovat exiä on sitten pantu tai ei. On minullekin exät soitelleet, mutta en ole osoittanut mitään mielenkiintoa kun kun kerran ei kiinnosta suhdemielessä ja oma nainen on tärkeämpi kuin joku exän kaveriksi tulo.
Toisaalta minä en taas kyllä pidä minään suhteena sitä että asutaan erillään ja vaan kahvitellaan. Seksin jälkeen suhde on vasta suhde ja tästä on hyvä keskustella ihan yhdessä että molemmat ymmärtävät olevansa suhteessa.
Aloittajalle suosittelisin vaihtaa taktiikkaa. Usko, siis todellakin usko itse täydellisen levollisesti, että asia järjestyy ja että johdatus on tarkoittanut sinut ja sulhasesi pariksi. Nyt projisoit ehkä omaa kokemattomuuttasi ja epävarmuuttasi tuohon naiseen, näet sen takia hänet vaarallisena ja pahana. Niin vaikeaa kuin se onkin, yritä ajatella häntä myötätuntoisesti. Hän on elämässään rakkaudessa pettynyt/petetty, ja ripustautuu siksi vanhaan luottoystävään enemmän kuin olisi suotavaa.
Paras lääke vaivoihinne olisi, jos kykenet mahdollisimman täydestä sydämestä rakastamaan sulhastasi, suhtautumaan häneen Raamatun ohjeen mukaisesti (kuin seurakunta Jeesukseen). Pyydä joskus tuo nainen teille kylään silloin, kun olette pariskuntana paikalla, tai lähde yhdessä miehesi kanssa hänen kanssaan jonnekin "ulos". Kehu naiselle miestäsi, ja osoita niin paljon hellyyttä ja rakkautta kuin suinkin mahdollista.
Tulet näkemään, että tämä menettely "ajaa riivaajan ulos" ja nainen itse alkaa hävetä omaa käytöstään. Kaipa hän pienessä mielessään elättelee toivoa saada miehesi itselleen, aviomiehekseen. Varmaan hieno mies kun häntä näin tavoitellaan : )
Pelotta juttele kihlautumisesta ja häistä miehen kanssa, osoita että luotat ja rakastat. Oletko itse vielä täysin kokematon naisena? Älä odota liian pitkään, pliis!