Elikkä olen 21 vuotias nainen. Olen seurustellut 5 vuotta väkivaltaisen, sairaalloisen mustasukkaisen, narsistisen miehen kanssa. Erosimme n. vuosi sitten, koska en kestänyt enää suhdetta kun mies oli pettänyt mua niin monta kertaa. Tämän eron jälkeen mulla on ollut paljon irtosuhteita, enkä ole koskaan pysähtynyt miettimään että mistä ne johtuu. Aluksi luulin että sen takia kun seurustelin niin suuren osan nuoruuden ajastani että haluan viettää mahdollisiman pitkään sinkku elämää. Nytkun aloin miettimään enemmän, että kuinka monta poikaa/miestä olen saanut itkemään tahattomasti, niin tuli pakosti mietittyä että mikä mussa on vikana ja haluan tietää miksi kohtelen miehiä kuin ilmaa ja olen todella kylmä heitä kohtaan. Aluksi juttu ihastuksen kanssa on ihanaa, mutta sitten kun pitäisi soitella useammin ja nähdä useammin ihastuksen kanssa niin mua ahdistaa hirveästi kun mietin että kohta seurustelen taas ja olen kahlittuna. Siltä musta tuntui vuosi sitten kun seurustelin vielä. En vaan haluaisi enää satuttaa ketään, musta tuntuu jatkuvasti pahalta ja tuntuu että kukaan läheiseni ei ymmärrä mua. Moni ihminen myös tuomitsee minut kun eivät itse ole kokeneet samaa elämässään. Miten saisin apua tähän? haluaisin puhua jollekkin asiantuntijalle mutta kun en olisi siihenkään valmis kun mun pitäisi kertoa millainen ihminen oikeasti olen. En ole hyväksynyt sitä itsekkään enkä pysty kaikkea ääneen sanomaan mitä olen tehnyt. Auttakaa :(
Sitoutumiskammoinen?
80
3038
Vastaukset
- Omanarvon tunne
Käyttäytymistä ohjaavat monet asiat, mm. käsitys itsestä. Se voi hämärtyä, jos vierellä on toinen ihminen, jonka vaikutus ajatuksiin itsestä on negatiivinen.
Kun se vaikutin on poistunut, sinun olisi jälleen löydettävä itsesi, opittava olemaan yksinkin, ilman toisen ihmisen vaikutusta ajatuksiisi ja asenteisiisi.
Irtosuhteet kertovat tarpeestasi paeta ikäviä muistoja seksuaalisen valloittamisen tuomaan mielihyvän tunteeseen. Pinnalliset tuntemukset eivät kuitenkaan riitä vahvistamaan sinun omanarvon tunnettasi.- ahdistunut tyttö
Mutta se on hankalaa kun en osaa enää olla yksin. Vaikka yritän yhden irtosuhteen jälkeen olla yksin, se kestää n. pari viikkoa kunnes taas tunnen oloni yksinäiseksi enkä kestä sitä.. Ja sen jälkeen taas kun olen löytänyt jonkun niin kaduttaa se että mitä olen taas tehnyt. En ees tiedä enää mitä haluan elämältä, kuka oikeasti olen ja millainen olen. Olen muuttunut omasta mielestäni tosi paljon, koska ennen olin tosi tunteellinen ja herkkä, mutta kaiken tapahtuneen jälkeen olen kuin toinen ihminen mitä en haluaisi olla..
- Intressi vapaa.
ahdistunut tyttö kirjoitti:
Mutta se on hankalaa kun en osaa enää olla yksin. Vaikka yritän yhden irtosuhteen jälkeen olla yksin, se kestää n. pari viikkoa kunnes taas tunnen oloni yksinäiseksi enkä kestä sitä.. Ja sen jälkeen taas kun olen löytänyt jonkun niin kaduttaa se että mitä olen taas tehnyt. En ees tiedä enää mitä haluan elämältä, kuka oikeasti olen ja millainen olen. Olen muuttunut omasta mielestäni tosi paljon, koska ennen olin tosi tunteellinen ja herkkä, mutta kaiken tapahtuneen jälkeen olen kuin toinen ihminen mitä en haluaisi olla..
ahdistunut tyttö.
Kun et tiedä itse oletko sitoutumiskammoinen riittävällä varmuudella niin suosittelisin lukemaan sykologisia kirjoja niistä ehkä löytyisi valaistumista kysymykseesi.
Toisekseen rakenna mielesi sellaiseksi joka on oma ajatuksesi mitä haluat ja toteuta itse itsesi ajatuksia (tarkoitan hallitse itse itsesi) älä anna viedä itseäsi muiden tarpeiden mukaan ja opettele sanomaan omista asioistasi kyllä ja ei se on sinun oikeutesi ja velvollisuutesi.Katso elämää eteenpäin sielä on todennäköisesti monta elämätöntä vuotta edessä mieti minkälainen elämä olisi laadukastaitsellesi ja sopeuta toiveesi vain ja ainoastaan siten mahdollisuuksiesi mukaan.Tarkaste myös elämäsi historiaa poimi sieltä mitä haluaisit tulevaisuuteen ja minkä kertakaikkiaa suljet tulevaisuutesi ulkopuolelle.Suunittelu auttaa monesti moneen asiaan.Tämä olisi yksitapa parantaa oman elämänsä laatua.Onhan niitä muitakin
mutta tällä kertaa näin.Ihanaa elämää sinulle arjessa ja juhlassa. - Narsistin uhri 9999
ahdistunut tyttö kirjoitti:
Mutta se on hankalaa kun en osaa enää olla yksin. Vaikka yritän yhden irtosuhteen jälkeen olla yksin, se kestää n. pari viikkoa kunnes taas tunnen oloni yksinäiseksi enkä kestä sitä.. Ja sen jälkeen taas kun olen löytänyt jonkun niin kaduttaa se että mitä olen taas tehnyt. En ees tiedä enää mitä haluan elämältä, kuka oikeasti olen ja millainen olen. Olen muuttunut omasta mielestäni tosi paljon, koska ennen olin tosi tunteellinen ja herkkä, mutta kaiken tapahtuneen jälkeen olen kuin toinen ihminen mitä en haluaisi olla..
Ehkä olet läheisriippuvainen pohjimmiltasi, mutta et uskalla sitoutua aiemman kokemuksesi vuoksi.
Suosittelen terapiaa. - herraasiallinen
"kohtelen miehiä kuin ilmaa ja olen todella kylmä heitä kohtaan"
-Huono itsetunto ("omanarvon tunne") ajaa monet naiset tähän, et ole yksin. Myös median kautta miesten syyllistäminen on muotia.
Itse teinivuosinani(15-19v etenkin) elin täyttä helvettiä enkä silti kohdellut kaltoin jotakin ihmisryhmää enkä satuttanut ihmisiä. Oletko jopa ansainnut menneisyytesi jos kohtelet ihmisiä huonosti? Toivottavasti et!
Itsellä auttoi ajattelutapa "vitut menneistä", jätin muiden syyttelyn huonosta olostani ja jätin SSRI ja neuroleptit pois (oikeaoppisesti, ei seinään).
Jos oikeasti haluat seksiä etkä vain harrasta kertapanoja huonon itsetunnon takia, hanki vakkari jos pystyt ilman ihastumista. Suhteeseen ei kannata mennä ennen kuin on itsensä kanssa kaikki hyvin. - en osaa sanoa
ahdistunut tyttö kirjoitti:
Mutta se on hankalaa kun en osaa enää olla yksin. Vaikka yritän yhden irtosuhteen jälkeen olla yksin, se kestää n. pari viikkoa kunnes taas tunnen oloni yksinäiseksi enkä kestä sitä.. Ja sen jälkeen taas kun olen löytänyt jonkun niin kaduttaa se että mitä olen taas tehnyt. En ees tiedä enää mitä haluan elämältä, kuka oikeasti olen ja millainen olen. Olen muuttunut omasta mielestäni tosi paljon, koska ennen olin tosi tunteellinen ja herkkä, mutta kaiken tapahtuneen jälkeen olen kuin toinen ihminen mitä en haluaisi olla..
Erittäin hyvä, että olet tunnistanut itsestäsi noin paljon ja osaat käsitellä sitä miksi käytät irtosuhteita. Minkä tahansa asian korjaamisen ensimmäinen askel on ongelman tunnistaminen.
Nosce te ipsum. - mummo
herraasiallinen kirjoitti:
"kohtelen miehiä kuin ilmaa ja olen todella kylmä heitä kohtaan"
-Huono itsetunto ("omanarvon tunne") ajaa monet naiset tähän, et ole yksin. Myös median kautta miesten syyllistäminen on muotia.
Itse teinivuosinani(15-19v etenkin) elin täyttä helvettiä enkä silti kohdellut kaltoin jotakin ihmisryhmää enkä satuttanut ihmisiä. Oletko jopa ansainnut menneisyytesi jos kohtelet ihmisiä huonosti? Toivottavasti et!
Itsellä auttoi ajattelutapa "vitut menneistä", jätin muiden syyttelyn huonosta olostani ja jätin SSRI ja neuroleptit pois (oikeaoppisesti, ei seinään).
Jos oikeasti haluat seksiä etkä vain harrasta kertapanoja huonon itsetunnon takia, hanki vakkari jos pystyt ilman ihastumista. Suhteeseen ei kannata mennä ennen kuin on itsensä kanssa kaikki hyvin.Lainaus: Oletko jopa ansainnut menneisyytesi jos kohtelet ihmisiä huonosti? Voi hyvä halvattu. Kukaan ei ole ansannut. Tuollaisen ajatusmaailman takia tässä maailmassa moni ihminen kärsii, kun pohtii kaltaisesi jeesustelijan takia: Olenko ansannut!
- vapauttakaaABB
mummo kirjoitti:
Lainaus: Oletko jopa ansainnut menneisyytesi jos kohtelet ihmisiä huonosti? Voi hyvä halvattu. Kukaan ei ole ansannut. Tuollaisen ajatusmaailman takia tässä maailmassa moni ihminen kärsii, kun pohtii kaltaisesi jeesustelijan takia: Olenko ansannut!
entäs anders behring breivik ?
Jumala armahti hänet jo. Ihmistenkin kuuluisi. Vapauttakaa ABB!
Vain Jumalalla oikeus tuomita ja ihminen tekee virheitä.
;)
- oppeliini1
Entäs jos omaan napaasi tuijottamisen sijasta alkaisit :
-näkemällä aivan pikkuisen enemmän vaivaa valisemalla laadukkaampaa seuraa
-EI-hyväksymällä heti ensimmäinen vastaantulija sydänystäväksesi
-opettaa aivosi ajattelemaan että muillakin on tunteet
- arvostaa ja kunnioittaa muitakin ihmisiä?
-ymmärtämään että on ihmisiä jotka aidosti haluavat toiselle hyvää
-Kaikista tärkein : KUNNIOITTAMAAN itseäsi. Sinä ole Luojan luoma, aivan kuin me muutkin. Sinulla on täysin toimiva keho kaikkine eri vivahteineen. SE ON LAHJA! Sinulla ei ole oikeutta harkiten ja täysin tietoisesti tuhota sitä.
-Sinulla on oikeus etsiä tietoa (ellei sitä jo ole) kuinka ohjata ajatukset oikeaan, kauniiseen, luovaan ja kehittävään. Oikeimmin- se on velvollisuutesi itseäsi kohtaan.
-Tietenkin sinulla on myos oikeus elää samaan vanhaan malliin. Onhan se niiiiiiiiiin HELPPOA! ja tuhota itsesi ja läheisesi siinä samalla.
-Sinun ei tarvitse koko ajan olla liimattuna toiseen ihmiseen! Käytä aikaasi itsesi kehittämiseen! OPI UUTTA ( kurssit, luennot, harrastukset jne), auta muita auttamalla samalla itseäsi (vapaaehtoistyo sokeiden, kuurojen, liikuntavammaisten, vanhuste jne. parissa) ! Mutta tuohan vaatiikin oman navan tuijottamisen sijasta vaivännäkoä ja energiaa. Huomaatko! Karista itsestäsi laiskuus ja ala tietoisesti toimimaan itseäsi kehittävällä tavalla. Palkintona itsevarmuus, -hyväksyntä ja tietoisuus pystyä olemaan luotettava ystävä ja kumppani muillekin.
-Valtit ovat sinun ja vain sinun käsissäsi. Kuinka sinä itse niitä käytät on vain sinusta itsestäsi kiinni.- ahdistunut tyttö
En ole ihminen joka tuijottaa vaan omaa napaansa, se siinä onkin. Olen itse vanhustyössä ollu jo pari vuotta töissä ja aina halukas auttamaan ihmisiä ihan missä vaan olenkin. Olen nähnyt paljon vaivaa vanhempieni eteen, tai itseasiassa koko perheeni eteen. Tässä olen ajatellut vain muita, se siinä onkin kun en osaa enää ajatella itseäni, mikä olisi mulle parasta. Olen tottunut jo siihen että mulla olisi kaikki päin persettä eikä se ole mua paljoa liikuttanut, kunhan muilla ois hyvä olla. Mutta miesten suhteen asia on ihan toinen, en osaa luottaa heihin. Miehistä saan vaan nautintoa, mutta en millään tavalla pysty ihastumaan täysin kehenkään. Aina on jotain vikaa jossakin miehessä. Tuntuu kuin kostaisin tuskani ja kaiken pahan heihin, koska mua on joskus loukattu suunnattomasti. Haluaisin tämän kierteen loppuvan, koska en ole oikeasti tällainen ihminen.
- oppeliini1
ahdistunut tyttö kirjoitti:
En ole ihminen joka tuijottaa vaan omaa napaansa, se siinä onkin. Olen itse vanhustyössä ollu jo pari vuotta töissä ja aina halukas auttamaan ihmisiä ihan missä vaan olenkin. Olen nähnyt paljon vaivaa vanhempieni eteen, tai itseasiassa koko perheeni eteen. Tässä olen ajatellut vain muita, se siinä onkin kun en osaa enää ajatella itseäni, mikä olisi mulle parasta. Olen tottunut jo siihen että mulla olisi kaikki päin persettä eikä se ole mua paljoa liikuttanut, kunhan muilla ois hyvä olla. Mutta miesten suhteen asia on ihan toinen, en osaa luottaa heihin. Miehistä saan vaan nautintoa, mutta en millään tavalla pysty ihastumaan täysin kehenkään. Aina on jotain vikaa jossakin miehessä. Tuntuu kuin kostaisin tuskani ja kaiken pahan heihin, koska mua on joskus loukattu suunnattomasti. Haluaisin tämän kierteen loppuvan, koska en ole oikeasti tällainen ihminen.
Kuten jo edellä ehdotin, älä liimaa itseäsi kehenkään mieheen. Kokeileppa aivan itsenäisesti kasvaa ja kehittyä , siis aivan omillasi. Sinä olet jattänyt tuon vaiheen kokonaan läpikäymättä, liimatessasi itsesi tuohon pahoinpitelijään jo 17 vuotiaana! Vai vielä aiemmiko?! Sinähän olet ollut henkisesti vielä täysin kehittymäton! Sukupuolisesti kypsä, kenties, mtta tasapainoiseen vuorovaikutukseen toisen kanssa (suhteessa) tarvitaan henkistä kypsyyttä jota noin nuorella ei yksinkertaisesti vielä ole.
Aivan suotta olet niin ankara itsellesi. On tietenkin hyvä että välität perheestäsi, saatko sieltä henkistä tukea seisoaksesi omilla jaloillasi?
Totu ajatukseen että kestää kauan, vuosia, ennenkuin sinä olet koonnut itsesi henkisesti tarpeeksi kypsälle asteelle vakavaan seurusteluun kenenkän kanssa.
Hanki ystäviä, vietä heidän kanssaan aikaa. Parantakaa yhdessä maailmaa, tehkää porukalla asioita (fillari matkoja, lenkkeilyä, näyteikkunaostoksia, luentoja, konsertteja jne) , mitä muutkin terveet nuoret ympäri maailman tekevät.
Kasva ja kypsy aivan rauhassa perheesi ja kavereittesi kanssa ja yksin silloin kuin sinulle sopii. Vain totu ajatukseen olla ilman "miehiä" kunnes olet siihen vuosien päästä henkisesti valmis! - Näin.......
ahdistunut tyttö kirjoitti:
En ole ihminen joka tuijottaa vaan omaa napaansa, se siinä onkin. Olen itse vanhustyössä ollu jo pari vuotta töissä ja aina halukas auttamaan ihmisiä ihan missä vaan olenkin. Olen nähnyt paljon vaivaa vanhempieni eteen, tai itseasiassa koko perheeni eteen. Tässä olen ajatellut vain muita, se siinä onkin kun en osaa enää ajatella itseäni, mikä olisi mulle parasta. Olen tottunut jo siihen että mulla olisi kaikki päin persettä eikä se ole mua paljoa liikuttanut, kunhan muilla ois hyvä olla. Mutta miesten suhteen asia on ihan toinen, en osaa luottaa heihin. Miehistä saan vaan nautintoa, mutta en millään tavalla pysty ihastumaan täysin kehenkään. Aina on jotain vikaa jossakin miehessä. Tuntuu kuin kostaisin tuskani ja kaiken pahan heihin, koska mua on joskus loukattu suunnattomasti. Haluaisin tämän kierteen loppuvan, koska en ole oikeasti tällainen ihminen.
Luottamus on valintakysymys. Valitset laittaa luottamuksesi johonkin. Tai sitten valitset olla laittamatta. Hyväksikäyttäminen on kuitenkin väärin. Kaikki vääryys on väärin ja syntiä. Ja kaikki ovat syntiä tehneet, paitsi Jeesus, joka on täyttänyt lain, ettei ihmisten tarvitse, koska eivät siihen pysty. Jumala antaa lahjaksi iänkaikkisen elämän ja Pyhän Hengen sinetiksi niille, jotka uskovat Jeesukseen. Jeesus voi ottaa sulta ton taakan pois.
- ahdistunut tyttö
oppeliini1 kirjoitti:
Kuten jo edellä ehdotin, älä liimaa itseäsi kehenkään mieheen. Kokeileppa aivan itsenäisesti kasvaa ja kehittyä , siis aivan omillasi. Sinä olet jattänyt tuon vaiheen kokonaan läpikäymättä, liimatessasi itsesi tuohon pahoinpitelijään jo 17 vuotiaana! Vai vielä aiemmiko?! Sinähän olet ollut henkisesti vielä täysin kehittymäton! Sukupuolisesti kypsä, kenties, mtta tasapainoiseen vuorovaikutukseen toisen kanssa (suhteessa) tarvitaan henkistä kypsyyttä jota noin nuorella ei yksinkertaisesti vielä ole.
Aivan suotta olet niin ankara itsellesi. On tietenkin hyvä että välität perheestäsi, saatko sieltä henkistä tukea seisoaksesi omilla jaloillasi?
Totu ajatukseen että kestää kauan, vuosia, ennenkuin sinä olet koonnut itsesi henkisesti tarpeeksi kypsälle asteelle vakavaan seurusteluun kenenkän kanssa.
Hanki ystäviä, vietä heidän kanssaan aikaa. Parantakaa yhdessä maailmaa, tehkää porukalla asioita (fillari matkoja, lenkkeilyä, näyteikkunaostoksia, luentoja, konsertteja jne) , mitä muutkin terveet nuoret ympäri maailman tekevät.
Kasva ja kypsy aivan rauhassa perheesi ja kavereittesi kanssa ja yksin silloin kuin sinulle sopii. Vain totu ajatukseen olla ilman "miehiä" kunnes olet siihen vuosien päästä henkisesti valmis!Alettiin seurustelemaan kun olin 15. Tästä meidän erosta on nyt 1 vuosi kulunut. En siinä iässä miettinyt paljon tulevaisuutta, kuten ei varmaan moni muukaan sen ikäinen tyttö täysin ymmärrä seurustelusta mitään.
Sain eron jälkeen henkistä tukea perheeltäni, mutta tästä asiasta he eivät tiedä mitään. En pysty kertomaan vanhemmilleni, koska meidän perheessä muutenkin seurustelua pidetään tärkeänä niin en kehtaa kertoa millainen olen ollut tämän vuoden aikana.
Menetin kaikki ystäväni silloin kun seurusteltiin, en saanut olla kenenkään kanssa. Entinen avopuolisoni kielsi olemasta kenenkään kanssa, tuskin sain ikinä liikkua missään edes yksin. Joten oikeita ystäviäkin mulla on harvassa. Olen saanut uusia kavereita mutta ne eivät ole niin läheisiä kun en ole tuntenut heitä kauaa. Näistä asioista en ole pystynyt puhumaa oikein kellekkään.
Sulla on jo väärä lähtökohta ja väärä elämänkatsomus miettiessäsi omaa tilannettasi. Oikeasti 21-vuotiaalla ei tarvitse olla miestä vielä ollenkaan, ei irtosuhteita, eikä vakituista kumppania. Osaatko olla yksin?
Toinen asia, mikä pitää mainita on tuo, että liität huonot kokemuksesi piittaamattomaan miesten kanssa toimimiseesi.
Voi olla, että olet oikeassa, että kostat vieraille miehille kokemuksiasi, mutta silloin sinun kohdallasi olisi kyse narsismista.
Hienoa on kuitenkin, että olet nähnyt nyt omat ongelmasi ja pohtinut myös omaa toimintaasi. Moni persoonallisuushäiriöinen näkee vain ongelmia vain muissa.
Etsit uhreja ja toivot tuskasi siirtyvän miehiin. Nyt kuitenkin selvästi jotain on tapahtunut sellaista, mikä avasi silmäsi ja iski sinuun niin pahasti, että olet kääntynyt katsomaan itseesi. Mitä ikinä sinulle onkin tapahtunut, niin suosittelen nyt heti menemään ammattiauttajan pakeille ja kertomaan ongelmistasi ja tilanteestasi mahdollisimman hyvin, sillä muutaman kuukauden päästä, kun nyt tapahtuneen asian osalta haavat arpeutuvat, käytöksesi miehiä kohtaan muuttuu vain kahta kauheammaksi hyväksikäyttämiseksi. Hyväksikäyttämisen lisäksi toimit itseäsi kohtaan tuhoisasti.- ahdistunut tyttö
En tiedä osaanko enää olla yksin, nuorempana mulla oli paljon ystäviä enkä ollut hetkeäkään yksin. Sitten alkoi seurustelu ja olin vain poikaystäväni kanssa. Voit vain kuvitella millaista oli olla yksin eron jälkeen. Kyllä nyt olen paremmin oppinu olemaan yksin mutta silti aina haen ihmisiä ympärilleni etten hukkuisi ikäviin ajatuksiini..
Rupesin ajattelemaan tätä minun ongelmaani kun tajusin sen että tällä hetkellä 3 poikaa kertoo rakastavansa minua. Ja kukaan heistä ei tiedä toisistaan ja olen kaikkien heidän kanssa nähneet vähän väliä saman aikaisesti.Omasta mielestäni kuullostan sairaalta ja olen sairas päästäni ja niin varmaan monen muunkin mielestä.. Kiitos sinulle, kyllä ajattelinkin tässä lähteä juttelemaan täysin vieraalle ammattiauttajalle vaikka mulla on tästäkin huonoja kokemuksia..
- pohjoisesta poika
5 Vuotta väkivaltaisen tyypin kanssa vapaaehtoisesti ???
Kummallinen ajatusmaailma nuilla nuorilla tytöillä, joku hoitovaisto kai siinä on.
Sata varmaa on ,että tuomonen tyyppi ei koskaan lopeta hakkaamista.
Miikä kiire sinulla on yleensä seurustella nyt kenenkään kanssa,olet nuori.
Sinulla on aikaa katella ja ottaa sitte kunnon kavari kun vastaan tulee.- minä vain
ei asia ole noin yksinkertainen että on vapaaehtoisesti väkivaltaisessa suhteessa. vain toinen väkivaltaisessa suhteessa ollut voi ymmärtää miksi suhteesta on niin vaikea erota. sitä on ihan turha selittää sellaselle joka ei ymmärrä..ja se on helppo neuvoa ulkopuolisen..taivastelu ja ihmettely juuri kertoo siitä ettei ymmärrä asiasta mitään. olen käynyt väkivaltaa kokeneiden ryhmässä ja kaikilla oli samantyylinen tarina että väkivaltainen suhde on kestänyt useita vuosia. se vain kuuluu siihen juttuun sen kummempia selittämättä kun sitä on niin vaikea ulkopuolisen ymmärtää. harva lähtee ensimmäisestä lyönnistä. vai miksi tapahtuu näitä kamalia tekoja joita sitten saa lukea lehdistä. varmasti näissäkin tapauksissa on tekijä ollut väkivaltainen jo ennen sitä kamalinta tekoa.
- turpaantuli-kerran
minä vain kirjoitti:
ei asia ole noin yksinkertainen että on vapaaehtoisesti väkivaltaisessa suhteessa. vain toinen väkivaltaisessa suhteessa ollut voi ymmärtää miksi suhteesta on niin vaikea erota. sitä on ihan turha selittää sellaselle joka ei ymmärrä..ja se on helppo neuvoa ulkopuolisen..taivastelu ja ihmettely juuri kertoo siitä ettei ymmärrä asiasta mitään. olen käynyt väkivaltaa kokeneiden ryhmässä ja kaikilla oli samantyylinen tarina että väkivaltainen suhde on kestänyt useita vuosia. se vain kuuluu siihen juttuun sen kummempia selittämättä kun sitä on niin vaikea ulkopuolisen ymmärtää. harva lähtee ensimmäisestä lyönnistä. vai miksi tapahtuu näitä kamalia tekoja joita sitten saa lukea lehdistä. varmasti näissäkin tapauksissa on tekijä ollut väkivaltainen jo ennen sitä kamalinta tekoa.
HÄH!?
Minä olen ollut väkivaltaisessa suhteessa. Yhden päivän!
Seurustelimme monta kuukautta ja oli ihanaa. Sitten uutuuden viehätys ilmeisesti kului pois ja hän alkoi käyttäytyä 'sikamaisesti'.
Tämä johti nopeasti siihen että suuttuessaan hän löi minua. Kerran tai kaksi.
Otin asian heti puheeksi ja keskustelin asiasta sekä vaadin että asiat selvitetään puhumalla heti. Hän ei ollut kiinnostunut järkeilystä vaan raivosi ja halvensi minua.
Totesin että kypsä aikuinen kykenee toimimaan järkevästi ja käymään huonot olot ja käytökset läpi sekä näkemään asian molemmilta puolilta.
Hän ei kyennyt eikä halunnut kyetä. Haukkui minua monilla nimillä mm. ämmäksi.
Lopetin suhteen siihen, hän ei ollutkaan se henkilö joka aluksi luulin hänen olevan.
En aio elää tuonkaltaisen lapsellisen ihmisen kanssa koko elämääni joten miksi elää päivääkään.
Olen muuten mies.. - ahdistunut tyttö
minä vain kirjoitti:
ei asia ole noin yksinkertainen että on vapaaehtoisesti väkivaltaisessa suhteessa. vain toinen väkivaltaisessa suhteessa ollut voi ymmärtää miksi suhteesta on niin vaikea erota. sitä on ihan turha selittää sellaselle joka ei ymmärrä..ja se on helppo neuvoa ulkopuolisen..taivastelu ja ihmettely juuri kertoo siitä ettei ymmärrä asiasta mitään. olen käynyt väkivaltaa kokeneiden ryhmässä ja kaikilla oli samantyylinen tarina että väkivaltainen suhde on kestänyt useita vuosia. se vain kuuluu siihen juttuun sen kummempia selittämättä kun sitä on niin vaikea ulkopuolisen ymmärtää. harva lähtee ensimmäisestä lyönnistä. vai miksi tapahtuu näitä kamalia tekoja joita sitten saa lukea lehdistä. varmasti näissäkin tapauksissa on tekijä ollut väkivaltainen jo ennen sitä kamalinta tekoa.
niin en ymmärrä kans tuota miksi ihmiset ajattelevat että oltaisiin vapaaehtoisesti väkivaltaisen miehen kanssa! Jos rakastaa jotain ihmistä niin paljon että tekee kaikkensa hänen eteen, niin myös kestääkin kaiken että suhde vain toimisi. Kaikki ymmärtävät asian vain silloin kun itse kokevat samaa. Ja on myös ihmisiä ketkä ovat vahvempia luonteeltaan ja pystyy eroamaan ajoissa, toisinkun minä joka jäi odottamaan parempaa tulevaisuutta..
- Nainen_36
Tehdyt asiat ovat tehtyjä. Niiden analysointi on toki tervettä ja sillä tavalla opit sekä ymmärtämään itseäsi että kehittymään juuri siihen suuntaan, mihin haluat. Sun täytyy kuitenkin samalla antaa itsellesi anteeksi etkä saa jäädä surkuttelemaan omaa epäonnistumistasi. Tuntemattoman ihmisen on vaikea vastata sulle, mikä sussa on "vikana" niinkuin itse asian ilmaiset. Tuskin sinussa on mitään varsinaista vikaa. Kaikissa meissä on hyvät ja huonot puolet. Sanoisin, että parasta mitä voit itsellesi ja muille tehdä on olla avoin ja rehellinen heti suhteen alussa omista epävarmuuksistasi. Ja mieti myös haluatko oikeasti parisuhteen vai et. Kumpikaan vaihtoehto ei ole oikea tai väärä, ja mieltä saa muuttaa myöhemmin. Sen ei tarvi olla päätös loppuelämää vaan juuri tätä elämäntilannetta varten. sun pitäis se kuitenkin itsellesi selvittää. Mihin johtopäätökseen sitten tuletkin, sun on helpompi olla satuttamatta ketään, kun oot itse varma siitä, mitä tahdot.
- yh-äippä48
kiitos .....omanarvon tunne.....vastauksesi osuu kohdalleen.
sitä sinun kannattaa miettiä ahdistunut tyttö
olen sinua puolet vanhempi mutta kokenut saman ja en tiedä haluanko suhdetta vai en. nauti omasta ajasta vaikka tuntuukin yksinäiseltä joskus....tutkiskele miltä tuntuu ja jätä nuo kummalliset hutsu-viestit omaan arvoonsa.....täällä näkyy olevan todella paljon mitä omituisempia vastaajia:-)
voimia,tsemppiä ja valoa elämääs- ahdistunut tyttö
kiitoksia paljon =) on kiva kun täältä saa ihan mukaviakin kommentteja eikä pelkästään haukkuja..
- tytsytäältä
Entäpä jos keskittyisit hetken miesten sijaan itseesi? Aloita jokin mieluisa harraste (esim kansanopiston kurssille, siellä on paljon kieli-, käsityö-, taide- ja tanssikursseja), jossa voit toteuttaa itseäsi. Lue kirjoja tai käy museossa ja kävele kauniissa ympäristössä pitkiä lenkkejä. Opit kenties rauhoittumaan ja ajattelemaan uusilla tavoilla, positiivisesti.
- aeide
Mieti mitä elämältä oikeasti haluat ja ala tehdä töitä sen eteen. Ole aidosti itsekäs. Nyt musta vaikuttaa siltä, että sulla on taipumusta huolehtia ja hyysätä, jonkinlainen kiltin tytön syndrooma jossa toimit jollain tavalla "pakotettuna"... tämä epävarmuus ja ristiriitaisuus purkautuu miehiin joista sulla on huonoja kokemuksia.
Tulee sellainen fiilis, että susta ei ole huolehdittu vaan sulta on vaadittu liian paljon liian varhain. Tämä asia vaatii nyt huomiotasi.. sun pitäisi oppia hyväksymään että näin on, ei voi mitään.. ja opetella suuntaamaan huolenpitosi ensisijaisesti omaan itseesi kun kukaan muukaan ei sitä tee.
Vasta sitten voit aidosti auttaa muita ihmisiä, ja vasta sitten voit aidosti kiintyä johonkuhun, joka on sun kanssa tasavertainen, joka kohtelee sua ja itseään hyvin, jolla ei ole tarvetta alistaa sua ja jota sulla ei ole tarvetta hoivata.
Mun mielestä sun irtosuhdereaktio on aika luonnollinen reagointitapa tilanteeseesi. Sulla on oikeus olla vihainen ja se viha täytyy purkaa jollakin tavalla. Parempi toki olisi ettet purkaisi sitä viattomiin, vaan käsittelisit asiaa jollain muulla tavalla. Lisäksi tuossa elämäntavassa on olemassa tiettyjä vaaroja. Syyllisyyden ja häpeän kanssa ei ole hyvä elää.
Muista.. et voi aidosti tehdä hyvää jos et tee sitä itsellesi ensin. Tasapainoiset ihmiset tekevät hyviä asioita luonnostaan, epätasapainossa olevat joko pakotettuna, "riistettynä".. tai lakkaavat kokonaan yrittämästä.
Yksin oleminen on parempi vaihtoehto, kuin olla jonkun keskenkasvuisen kynnysmattona. Jos sulla on taipumusta ihastua renttuihin, ainoa mikä siihen auttaa on keskittyä elämässään ihan muihin asioihin kuin miehiin muutamaksi vuodeksi. Sitten kun sulla itselläsi on kaikki hyvin ja sulla on muutakin tarjottavaa kuin läheisriippuvuus, tulee tasapainoinen suhdekin vastaan ihan luonnostaan.
Kaikkea hyvää :)- ahdistunut tyttö
Se on kyllä totta että multa on vaadittu liikaa pienestä pitäen, sen takia vanhempieni ei ole tarvinnut huolehtia ikinä koulun käynnistäni eikä raha-asioistani. Aloitin työt 17 vuotiaana ja opiskelin samalla ja muutin pois kotoa.
Kohtaan kauhuni melkein joka yö ja näen unta usein menneisyydestäni.. Mutta en ole täysin miettinyt ja kohdannut asioita mitkä on tehnyt elämästäni vaikeaa. Toivon että joku päivä vielä olisin se sama tyttö joka pystyy elämään suhteessa ja nauttii kaikista elämän hetkistä.
Sun kommenttisi pisti paljon miettimään.. Ihan kuin tuntisit minut jo kun sanot asioita jotka kertovat juuri musta ! kiitoksia paljon sinulle =) kaikkea hyvää myös sinne :)
- Aiede
Jatkan vielä.. yksinäisyyden tunne on hirveää, mutta siihen ei kuole. Saattaisi tehdä ihan hyvääkin kohdata ne tyhjät seinät ja se kauhu minkä ne aiheuttavat.. niitähän sinä pakenet?
Pahan olon kanssa voi toimia kahdella tavalla, voi paeta, tai ottaa sen asenteen, että tänne vaan, antaa palaa, kestän kyllä. Itku helpottaa. Kokemuksesta voin sanoa, että hirveinkin mielipaha menee ohi, päättää vain hengittää.. elää kauhunsa läpi.. myöntää rehellisesti ne epäoikeudenmukaisuudet joita on kohdannut. Kaikki myrskyt laantuvat kun saavat aikansa riehua.- Aeide
Ja vieläkin jäi jotain sanomatta. Epäoikeudenmukaisuuden tunnnustaminen.. ja hyväksyminen. Ainoa keino jolla voi todella antaa anteeksi. Anteeksiantamisen taito puolestaan on ehkä tärkein taito mitä voit omistaa.. jos sen osaat, selviät mistä vain.
- maallikko
Opettele ensin tulemaan itsesi kanssa toimeen ennenkuin ripustaudut muihin.
Ihmisen pitää rakastaa itseään ja olemaan myös yksinkin..kun sen saat aikaan pystyt myös antamaan muillekin jotain.
Kaksi itsenäsitä ihmistä toimii hyvin joilla on tilaa olla oma itsensä.
Edellinen miehesi näki sinussa sinun heikkouden eli yksinäisyyden pelon ja takertavaisuuden ja se sopi hänen narsistiselle vahvalle luonteelle. Myös sinun on kasvettava pois omasta roolistasi jotta kykenet uuteen suhteeseen.
Ongelma sinulla on että jo ennen exmiestäsi et ollut tasapainoinen.
Parisuhteessa molemmat hakee jotain ja usein molemmissa vikaa..toinen sallii toisen murjoa ja vaikka tietää ettei suhde ole hyväksi jää siihen (5v) ja toinen näkee toisen heikkouden ja käyttää sitä hyväkseen. Entinen miehesi ei olisi ottanut vierelleen vahvaa tasapainoista ihmistä koska se ei olisi siinä pysynyt. Kontrollifriikki tarvitsee hyvän kontrolloitavan.
Yksinäisyyden pelko, epäitsenäisyys ja takertuvuus(myös kontrolloitavuutta) ja siitä seurannut katkeruus on sinun ongelma ei oikeastaan entinen suhdekaan. :(- Etelän.nainen.006
"se sopi hänen narsistiselle vahvalle luonteelle."
Ai Narsistilla VAHVA-luonne??? Ookei....
Käsitättekö ollenkaan edes koko Narsismia???? - Aeide
Etelän.nainen.006 kirjoitti:
"se sopi hänen narsistiselle vahvalle luonteelle."
Ai Narsistilla VAHVA-luonne??? Ookei....
Käsitättekö ollenkaan edes koko Narsismia????Mieti kuka kirjoittaa. Silloin kun narsistilla on joku vallassansa, asetelma on heikomman näkökulmasta se, että narsisti on vahva.
Tässä vaiheessa narsisti heikkous tai vahvuus ei ole aloittajan ongelma, hänellä on omansa. Eivätkä tieteellisesti epätarkat ilmaukset ole sieltä suurimmasta päästä. - maallikko
Etelän.nainen.006 kirjoitti:
"se sopi hänen narsistiselle vahvalle luonteelle."
Ai Narsistilla VAHVA-luonne??? Ookei....
Käsitättekö ollenkaan edes koko Narsismia????Enköhän minä käsitä ja en itsekään ole välttynyt narsistin kohtaamiselta siksi näin asian ilmaisenkin.
Meillä on tapana valita tiedostamattomasti ihmiset joiden kautta käsittelemme jotain johon emme ole voineet vaikuttaa tai johon haluamme vaikuttaa.
Ja asetelma uhri-alistaja en laittaisi juuri sen takia..
- Mitalijärjes. +-stn
Onko sitoutumiskammo mielestäsi rikos? Kaikki eivät voi edes sitoutua, koska vanhemmat haluavat vielä jutella nuorilleen. He luovat näin tarpeen diakonissan ammatille: nänninpureskeluttamisen seuraaminen, ja testosteronivaihdot. He ovat kulttuuriperustaana vedoten olleet suomalaisina omaksumatta yksiköllisyyttä. He vain etsivät ylei-sivistystä, ja henkistä hyvinvointia. He vain varastalevat lapsilleen muiden ihmisten elämällä, ja yleiskunnolla. Heitä ei voi pitää samanikäisiä seudulla.
Tuomari joka tähän istui työpaikalla totesi olevansa kansalais-aktivismin puuttumisen takia vankina, yleis-sivistyksen, puuttuessa hyvinvoinnillisilta osilta, hyvinvoinnistamme. Hän totesi olevansa vankina maailmassa, jossa ei ollut yleiskunto-nostoja, tai hyvinvoinnillista yksiköllisyyttä. Hän oli pelkän julman, ja ruman sadismin kohteena, eikä lainkaan edes irtaallisen ja ulkopuolisen ollessa ainoita, osoittamalla ihmisten elämässä, ympäristössämme. Hänen aivoihinsa oli painettu julmat jäljet, eristämisellä julkean seksiväkivallan esittämisen avulla: Osoittamalla muita ihmisiä, irtaallisen ja ulkopuolisen avulla. Hänen oma paha olonsa välineenään, hänellä ei ollut irtaallisen ja ulkopuolisen pois-sulkemaa psykopatia-narsismia, läheisyyden kuten ulkopuolinen vieras ihminen avulla. Hänellä ei ollut yksiköllisyyttä maailmaamme, ja ympäristöömme, hän oli vain väestönsuojelun avulla luotu, eräs julkinen henkilö, hän oli ihmis-hirviö. Vain naivisti....
"Syöksyin rumasti peililleni, se oli antiikki, kokovartalo-peili, peilistön luoman käytävän deja vu. Katsoin vääntyneitä vääristeltyjä kasvojani, jotka deja vu: n seurauksena olivat ilman järjestysluvullisuutta. Kuvaamatta kolmiulotteisuutta, sen demokratian vaadetta, hyvinvoinnin ja yleiskunnon takia. Diakonissan lapsi istui kirkossa levittäen kosmeettisesta häiriöstään, assosiaatio-frustraatiota kalloon, pään sisälle yhteisiin aivoihin, yhteisen näön kautta. Näin hän varastelisi ottaisi osaa yhteiskuntaan. Hänellä ei ole yksiköllisyyttä sellaiseen. Hänellä ei ole mitalijärjestelmää täydellisyyteen: elämään, terveyteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näin aiheutuu monen pari-suhteen loppuminen, vain täydellisestä omaneduntavoittelusta, keskusteluhalusta, nuorten ja muiden ihmisten kanssa.
"Te ette ole nähneet mitä hän on tehnyt."
Pappi: Valvotaanko näissä seksikoulun käyminen häneltä ensin?
- Joo, valvotaan, yleensä trilleri-eleviittomallinen, ulkonäköpiirre-vammainen, kehitysvammainen, narsisti haluaa kieltäytyä sellaisesta.
Pappi: Onko tässä koulutuksessa aiheutunut lapsettomuus, siitä diakonissan lapsesta?
- Joo, on yleensä.
Ei oteta edes sijais-lapsena....
"Te ette ole nähneet mitä hän on tehnyt."
Hänellä ei ole yksiköllisyyttä:
Et saa aloittaa puhetta kohdistellen 3, suhteestasi luontoon ja ympäristöön, irtaallinen ja ulkopuolinen. En ymmärrä, miksi tätä ei ole laskettu, ettei hän saa opiskella.
Häntä on koulutettu, vaikka hän on vailla sosiaalisia taitoja, vain osoitellen meitä muita riistäen, assosiaatio-frustraatiota yhteisiin aivoihin laukaisten, ja siten lapsettomuutta aiheuttaen. Hän on opiskellut, vain koko elämänsä virheelllisessä, turvalllisetta egoismittä olevat sanat irtaallinen, ja ulkopuolinen, ja siksi hänen elämäänsä ei tule mikään muu, kosmeettisen häiriön, ja hävyttömän hänen silmiensä häpäisemisen yhteisten aivojen kautta, intimiteettihygieniaa, jopa intimiteettihygieniaamme käyttäen.
Kohta 6. Silpominen onnen, vapauden ja ilon tunteiden puuttumisen seurauksena. Väkivallan kohdistaminen, onnistumisen elämyksettömän ympäristön aiheuttamisella, luuston kehityksellä vapauden riistäminen vankeuden kaltaisissa olosuhteilla, ympäristön onnistumisen elämyksettömyydellä, efektiivisyydettä."
Eikö sulla ole koko kaupunki näin?
Olet tätä diakonissan kansankeskustelua: "täydellinen sosiaalinen kanssakäyminen". Ohjeesi ovat äitini, jossa mistään ei tarvitsisi välittää, jotta hän vain saisi kieltäytyä ja kyseenalaistaa, olla kyseenalaistamisen keskustelumenetelmällä sosiaalisesti kanssakäyden ihmisten kanssa, ja aiheuttaa lapsettomuutta, samaten parisuhteiden loppumista, loppumattomuutta.- Unohtunut?Vainkohta4
Eikö tätä ole sitten jo säädetty laissakin?
- Turvallisena ympäristönä. - Ei se onnistu, +-
Unohtunut?Vainkohta4 kirjoitti:
Eikö tätä ole sitten jo säädetty laissakin?
- Turvallisena ympäristönä.Mää en saakaan enää ruokaa Suomeen.
- No, mitä sä sillä ruoalla Suomessa teet?
Ei vaan sun pitää sulkea oma ruokahuoltosi, jopa puoleksi vuodeksi.
- elämänkokemuksella
Kohtaa pelkosi, siinä se on...itse pakenin pahaa oloa eron jälkeen muuttamalla, ja siinä vaan meni viimeisetkin rahat myös paha olo jatkui..nyt kun olen pelkoni kohdannut eli ollut vaan paikallani vaikka kuinka seinät ahdisti se menikin ohi ja nyt nautin yksin asumisesta.
Kenenkään muun elämää ei voi elää kuin omaa ja ei se jatkuva puhuminenkaan auta toiselle ihmiselle, vaan pitää olla itsensä paras ystävä! - hetiheti
Tulet varmasti satuttamaan seuraavia poikaystäviäsi ikäänkuin kostat sen hirviömiehesi käytöstä. Uudet eivät ole ansainneet sinua, ennenkuin muutat tapojasi. Ole rehellinen itsellesi ja aloita itsesi hoitaminen. Jos olet niinkin kauan ollut vääristyneessä suhteessa, on hoitojaksosi todella pitkä.
Älä kiusaa syyttömiä,, siitä jää vain itsellesi lisä pahaa mieltä.- naristienuhrit
Hei. Olen kokenut samaa. narsistisen miehen ja muuta. hirviöitä. jos haluat mailata niin voidaan puhua asiasta lisää naisetensinatgeemailpistekom. nämä muut jotka haukkuu ja dissaa on ne vajaat, ja sairaat täällä, miksi ketään muuten kiinostais muitten ongelmat, ellei auttaa?
- ahdistunut tyttö
naristienuhrit kirjoitti:
Hei. Olen kokenut samaa. narsistisen miehen ja muuta. hirviöitä. jos haluat mailata niin voidaan puhua asiasta lisää naisetensinatgeemailpistekom. nämä muut jotka haukkuu ja dissaa on ne vajaat, ja sairaat täällä, miksi ketään muuten kiinostais muitten ongelmat, ellei auttaa?
kyllä mielelläni voisin keskustella sun kanssasi ja jakaa omia kokemuksia ehkä sekin helpottaisi kun saisi kerrottua asioita täysin vieraalle ihmiselle :/
Onneksesi olet päässyt irti suhteesta. Joitakin vinkkejä ja rohkaisua saattaisit löyttää esim Väestöliiton sivustolta
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/- kaikkea hyvää
Loistava aloitus. Toinen vanhemmistani (ainoa) on narsisti ja voit kuvitella, että sen retuutuksen jälkeen maailma ei ole....mitä? Menneessä ei ole mitää hyvää, mihin palata. Se on ainoa maailmankuva minkä hän antoi. Ymmrärsin ettei hän ole terve (jollain tasolla) ja pakeninkin usein kaveriden luo. Joka oli onni, koska siellä näin toisenlaista elämää. Perheitä jos ei voida niin huonosti. Narsistin perintö on arvottomuuden tunne, jota uhri toteuttaa jatkossa itse.
Valitettavasti se henkinen väkivalta on vaikuttanut käyttäytymiseeni ja ihmissuhteisiini. Minulla on ystäviä, mutta harvoja päästään lähelle. Seurustelu on lähes mahdotonta. Varsinkin jos toinen esittää omistuselkeitä minua kohtaan. Tulee täydellinen kuristusefekti ja juoksen karkuun. Torjun rakkaus- ja kiintymysosoituksia, koska ne ovat toistaiseksi opettaneet (kotona) vain tuskaa.
Seurustelukumppani ei välttämättä edes tarkoita sitä, mutta toimin vaistonvaraisesti ja se syntyvä paniikki on lukkiuttava. Näen vain paon vaihtoehtoina.
Jos joku rikkoo luottamukseni, niin se on kerrasta poikki. Turvallisuus ja luottamus on ehdottomia. Ihmiset leikkivät toisten tunteilla ja minunkin muka pitäisi sietää sitä "parisuhde-retuutusta" mutta mä en siedä. Siitä voisi päästä yli jos kumppani osaisi keskustella ja pyytää anteeksi, mutta kun hän ei voi tietää tästä ja koska minäkään en ole anteeksiantava tyyppiä, niin suhteet hajoavat -alta aikayksikön. Eikä ne jatkuvat epäonnistumiset ihmissuhteen luonnissa tee hyvää. Pitäisi saada onnistumisia, mutta se edellyttä sen, että minä muutun. Alkaen ihmisen valinnasta. Millaisen ihmisen päästän lähelleni?
Jatko on reagointia.
Kotona saatu alistusmalli seurasi minua työpaikoille ja olin siis myös työpaikkakiusattu. Ihmsillä tuntuu olevan työpaikoilla tappele tai alistu meininki. Jos en jaksa tapella....ajaudun taas lattiamatoksi. Silläkin sietämisellä on seurauksensa.
Irtauduin viimein kaikesta noin vuosi sitten. Nyt kun pahin stressi alkaa helpottaa, niin pääni on yht äkkiä täysin tyhjä. En tahdo mitään, enkä innostu mistään. Ihmissuhteen luominen tuntuu vastenmieliseltä. Ei ole onnistumisen kokemusta...ja tämänkertainen (tuore ystävä) on asettunut jo asemiin, jossa hän odottaa minun "hurmaavan ja viihdyttävän" itseään. Arvaa haluanko edetä?
Kiitos aloituksesta ja kaikille kommentoijille. Sain paljon ideoita miten etenen tästä.Tajusin kyllä, että minun olisi saatava onnistumisen tunteita, mutta selkeä suunnitelma auttaisi rakentamaan uuden minän. Olen ihan poikki, mutta en tahdo jäädä tähän haluttomaan tilaan. Mieleni on harmaa, täysin harmaa. Tää ei ole minä, enkä halunnut tämän menevän näin. Minulla on kuva jollainen olen oikeasti...mutta se pitäisi jaksaa nostattaa ylös. Tulevaisuus voi olla minun. Pitäisi jaksaa aloittaa ja rakentaa kaikki uudelleen.
ap: sä olet nuorempi. On hyvä että heräsit nyt tutkimaan. Pidä itsestäsi huolta, älä jatka väkivallan kierrettä. On iso työ muttaa omaa käytöstä ja maailmankuvaa, mutta se kannattaa. Käy ammattilaisen pakeilla kuten edellä ehdotettiin. Minulta meni vuosia hukkaan....sille ei voi mitään. Tulevalle voi. ahdistunt tyttö
Kyllä sitoutuminen vie aikansa enne kuin siitä pääsee vapaalle vesille.
Voisi olla käydä seurakunna kanssa kesustelemasta miten jatkossa pääsee irti niistä tunteista joita on joutunt kohtaamaan.- .. ..
Seurakunta ei ole yksin autuaaksi tekevä. Onko siellä sellaisia ammattilaisia, jotka pystyvät auttamaan? Mielen ammattilaisia?
Olen pahoillani, mutta ilkeimmät tuntemani ihmiset ovat juuri seurakuntalaisia. Uusin esimerkki on naapurini: hän mainostaa esim pitävänsä pyhäkoulua yms mutta lyö kaikella mahdollisella tavalla kaikkia (henkisesti) kun vain saa tilaisuuden, utelee kaiken henkilökohtaisimmat ja juoruaa. Todella häijy ihminen.
Kävin lapsena pyhäkoulussa mutta siellä otettiin lapsista kuvia ja niitä näyteltiin koulussa uskonnon tunnilla. Arvaa kiusattiinko minua sen jälkeen?
Menin aikuisena todella pitkästä aikaa kirkkoon pääsiäisenä (olin todella väsynyt ja toivoin ....toivoa), mutta siellä olikin TV-kamerat!!!
Seurakunta olis ainakin minulle viimeinen paikka jonne uskaltaisin murheeni viedä. - realisti1
.. .. kirjoitti:
Seurakunta ei ole yksin autuaaksi tekevä. Onko siellä sellaisia ammattilaisia, jotka pystyvät auttamaan? Mielen ammattilaisia?
Olen pahoillani, mutta ilkeimmät tuntemani ihmiset ovat juuri seurakuntalaisia. Uusin esimerkki on naapurini: hän mainostaa esim pitävänsä pyhäkoulua yms mutta lyö kaikella mahdollisella tavalla kaikkia (henkisesti) kun vain saa tilaisuuden, utelee kaiken henkilökohtaisimmat ja juoruaa. Todella häijy ihminen.
Kävin lapsena pyhäkoulussa mutta siellä otettiin lapsista kuvia ja niitä näyteltiin koulussa uskonnon tunnilla. Arvaa kiusattiinko minua sen jälkeen?
Menin aikuisena todella pitkästä aikaa kirkkoon pääsiäisenä (olin todella väsynyt ja toivoin ....toivoa), mutta siellä olikin TV-kamerat!!!
Seurakunta olis ainakin minulle viimeinen paikka jonne uskaltaisin murheeni viedä.En suosittelisi seurakuntaa tuollaisten asioitten hoitamiseen.Kyllä se on väärä osoite
.. .. kirjoitti:
Seurakunta ei ole yksin autuaaksi tekevä. Onko siellä sellaisia ammattilaisia, jotka pystyvät auttamaan? Mielen ammattilaisia?
Olen pahoillani, mutta ilkeimmät tuntemani ihmiset ovat juuri seurakuntalaisia. Uusin esimerkki on naapurini: hän mainostaa esim pitävänsä pyhäkoulua yms mutta lyö kaikella mahdollisella tavalla kaikkia (henkisesti) kun vain saa tilaisuuden, utelee kaiken henkilökohtaisimmat ja juoruaa. Todella häijy ihminen.
Kävin lapsena pyhäkoulussa mutta siellä otettiin lapsista kuvia ja niitä näyteltiin koulussa uskonnon tunnilla. Arvaa kiusattiinko minua sen jälkeen?
Menin aikuisena todella pitkästä aikaa kirkkoon pääsiäisenä (olin todella väsynyt ja toivoin ....toivoa), mutta siellä olikin TV-kamerat!!!
Seurakunta olis ainakin minulle viimeinen paikka jonne uskaltaisin murheeni viedä... ..
On sitte halnala tilanne,toiseksi seurakunnan työntekijäällä on vaitiolovelvollisuus,jos sitä rikkoo saakyllä huomutuksen kun jokuvaan kertoo.
On seurakuntia useitakin,itse toimin kansalähetyksessä,ei siellä saa kerota toisen ahdista ypäriinsä se luottamusen menettämistä.
- oi voi voi.
Kaikenlaista häiriöö
No hän omassa persoonassaan, siis yksi ja ainut häiriintynyt multinikki on näiden kaikkien nikkien takana.
Ja sitkeesti vain pysyy keskuudessamme, vaikka monet toivovat hänen menevän hoitoon, jotta saisi elämänsä järjestykseen.
Hän rakastaa nostaa itseään esille ja dualistisesti kaipailee ja komppaa itseään omissa viesteissään.
Elämä on ja joillakin se on vielä enemmän, yeah! - Muumimameli
Itse olen 43 vuotia nainen. Elin nuorena..siis sinun ikäisenä useamman vuoden suhteesa itseäni vanhemman miehen knassa, joka löi joskus ja lopulta lähti lätkimään toisen naisen kanssa, jättäen minut odottamaan lasta.
Siitä vuosien vuosien päästä tutustuin toiseen mieheeni ja olimme ja elimme vuosia yhdessä. Mutta hänkin muuttui vuosien saatossa ja alkoi eläää menetettyä nuoruuttaan, kuten asian itse ilmaisi. Alkoi henkinen ja ruumiillinen kuritus minua kohtaan ja luulottelu kaikesta. Lopulta älysimme lähteä erisuuntiin elämässämme, mutta jälkensä se helvetti jätti. En sen jälkeen ole pystynyt pitkiin seurusteluihin enkä avoliittoa voisi edes ajatella. Tunnen samoin kuin aloittaja eli alkuun sellainen sopivan väliajoin tapahtuva yhteydenpito toimii, mutta kun alkaa tiiviimpi yhteydenpito niin minä lyön jarruty pohjaan ja lopetan senkin alun koko jutusta.
Ja koska en pysty sitoutumaan enkä viitti turhaa toivoa antaa yhdellekkään miehelle niin olen yksin tai siis lasteni kanssa. Ja olen onnellinen. Miksi yrittää mitään jos tietää ettei tuu onnistumaan. Jos joskus joku saa oikeasti tuntemaan että voisin seurustella niin sitten ja jos saan itse itseni siihen tasapainoon suhderintamalla, että uskallan vaan heittäytyä suhteeseen ja antaa sen viedä niin sitten, mutta tällä hetkellä, kun en halua loukata ketään enkä ahdistuttaa itseäni niin näin, ilman miestä, on oikein hyvä.- kukka lumen allako?
sinulle, Muumimameli...mitsä tiedät että että ei kannata yrittää mitään, tai,mistä tiedät että ei tule onnistumaan?,taidat aina hakeutua renttujen seuraan tietoiseti, tai tiedostamattasi. Minä elin 35v miehen kanssa, jonka lievää pahempi mustasukkaisuus häiritsi minun yhteydenpitoa miespuolisiin työkavereihin ym.ystäviin, mutta ei hän ollut väkivaltainen vaikka hänellä alkoholikin oli jokaviikonloppuisin kuvioissa.
Jäin leskeksi 3v sitten ja nyt en tiedä pystynkö enään luottamaan kehenkään mieheen, ja nyt itsetuntoni on ihan hukasa, syystä että, ent. mieheni useinkin vähätteli ja mitätöi aina kaikki tekemiseni vaikka itse pidin huolta lapsistani ja taloudestamme oman ansiotyöni ohella.
Haluaisin vielä löytää miehen johon voisi oppia luottamaan, mutta vaikelta näyttää, ja tunnen itseni niin huonoksi ja heikkoluonteiseksi ihmiseksi, ettei kukaan mies jaksaisi näin heikolla itsetunnolla varustettua ihmistä sietää tai kuunnella kauaakaan, ja pelko siitä ...että taas menisin halpaan, ja pettymysten kautta olisin samassa pisteessä taas....ei oikein innosta mihinkään uuteen suhteeseen, mutta....ken tietää.... jospa sitä rohkeutta ja uskoa vielä jostain löytyisi uuden elämän aloittamiseen. Muumimameli
Mihtähänne naiset pelkäävät,kun antaa miehen itseään kaltoin kohdella.
Ei tulisi kuuloonka että joku naine kohtelisi niin haluaisi,loppuisi aika lyhyeen,poistumien tulis pian.
Sitoutuminen puolisoonsa on kaisi eri asiaan,minä olen ollut sitoutuneen ensi elokuus 40 vuotta.
olemme kun mustikka ja metsä marja.
Yhdessä eteen päin ei erikseen,se on ikävää.
- selviytynyt kaikenla
Älä kategoroi ja tuomitse itseäsi.Jatka elämää eteenpäin,jätä mennneisyys taaksesi ja elä omaa eläämääsi,ei ole yhtä tai kahta tapaa elää.Olet vielä nuori ja sitoudut kun on sen aika ja oikea ihminen kohdallasi.
- wereta
Hakeutuisin sinuna psykoterapiaan..
Ei ole helpoa puhua vieraan kanssa, mutta jotta ymmärtäisit ja löytäisit itsesi
se on välttämätöntä oman kehityksen ja jaksamisen vuoksi..
Ota rohkeasti yhteyttä mielenterveystoimistoon..
Tulet saamaan hyvän avun ja opit ymmärtämään itseäsi ja tekojasi..
Vain siten voit myös antaa itsellesi anteeksi ja jatkaa elämää eteenpäin
paljon helpommalla ololla..
Tsemppiä!- ahdistunut tyttö
Haluaisin kyllä hakeutua mielenterveys toimistoon ja saada apua. Mulla on huonoja kokemuksia vieraalle puhumisesta kun olen sitä kerran aikoja sitten kokeillut. Ja toiseksi perheessäni on mielenterveys ongelmia enkä haluaisi tietää jos mullakin olisi joku mielenterveys ongelma kun meidän perheessä on ollut paljon ongelmia :( mutta kiitos =)
- hghjwf
Et ole varmasti valmis suhteeseen ,tuntuu että olet vähän sekaisin kaikesta. Sitten kun osaat olla yksin ,eikä se ole ongelma ,luulenpa että olet sitten vasta valmis suhteeseen.
Ja ne kaikki miehet jota loukkaat loppujen lopuksi potkii ihan varmasti jotenkin takaisin. Ei kukaan tykkää et annetaan ymmärtää ihan muuta ,ja sit ei haluta olla tekemisissä. - Niinpä.
Ketä oikeastan satutat irtosuhteissa? Ehkä satutatkin niissä itseäsi.
- DonJohnsonDon
Oletko varma että edes toimit väärin miehiä kohtaan, vai saako huono itsetuntosi vain sinut syyttämään itseäsi ja ottamaan vastuun asioista, jotka eivät sinulle kuulu?
- toimisi sinullekin
Jojoon veto on paras lääke ahdistus- ja teiniangstitilanteissa.
- Se jojo on
kuule vähän turhan lopullinen ratkaisu. Eiköhän olisi parempi kuitenkin katsoa mitä kehittyypi, vai kehittyykö mitään...
- lukija
Laitoin vinkin tästä kirjasta jo johonkin toiseenkin ketjuun.
Rachel A. Sussman (2011) Erokirja. Naisen opas erosta toipumiseen. Kirja avaa mielestäni hyvin sitä, miten mennyt elämä vaikuttaa kumppanin valintaan ja parisuhteeseen. Kirjassa käsitellään esimerkiksi monille tuttua John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoriaa. Sen mukaan lapsen varhaisen kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa esimerkiksi kumppanin valintaan ja parisuhteen laatuun. Siis miten vanhemmat kohtelevat lastaan. Jos lapsi kokee turvattomuutta läheisissä ihmissuhteissaan, tuloksena on usein vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa aikuisena. Kumppaniksi saattaa valikoitua sopimaton henkilö, parisuhde on onneton.
Kirjan aiheita: tietynlaisten valintojen pakonomainen toistaminen, hylkäämismasennus, irtipäästäminen ja jälleenrakennus.
Kirja antaa ajatuksia. Viesti on hyvin positiivinen. Lähtemällä muutoksen tielle voi päästä vanhoista ajatusmalleista ja toimintatavoista ja siten myös hyvä ihmissuhde mahdollistuu.
Kirjan kirjoittaja kävi läpi terapian. Se on varmaan monesti hyvä asia. - Ghyyman
Toiset ihmiset ovat niin tyhmiä etteivät opi virheistää vaikka tajuaisivatkin ne. Sinä kuulut tähän Kategoriaan. Joko itat itseäsi niskasta kiinni, haet apua mielenterveystoimistosta tai et tee yhtään mitään ja jatkat samaa rataa. Siinä ovat optiosi.
Ei seksisuhteissa ole mitään pahaa kunhan ymmärtää kertoa sen toisellekin että tämä on vain seksiä tai että minua ei kiinnosta sitoutua juuri nyt. Itse olen miehenä viettänyt sinkkuna pitempiäkin aikoja kun en löytänyt ketään sellaista jonka kanssa olisin halunnut vakisuhteen. Seksi on ihan luonnollinen asia ja turha sitä on dramatisoida. - Abstracktion zero
Narsistit ajan kanssa muuttavat uhrinsa itsensä kaltaiseksi. Se on vain pintaa ja siitä voi oppia ulos. Narsisti ei hyväksy muuta kuin ihmiset, jotka käyttäytyvät kuin hän itse, se on todistus hänen täydellisyydestään. Oon ollut ihan samassa paikaassa. Aika katsoa tarkkaan itseä, mikä on omaa ja mikä roolimalli on tullut, jostain muualta.
- Ketulle vippiä
No teet selväks et sun tekee mieli vaan kullia ja joskus olla kainalos paijattavana silloin ku sopii.Joku seikkailumielinen ukkomies vois olla sulle sopiva ei jää nurkkiin lojumaan ja kummatki saa mitä tarvii...
Luin tätä viestiketjua ja totesin ettet juuri hyödy näistä neuvoista mitä saat.Hanki apua mielenterveystoimistosta ,jos siellä on läheskään yhtä hyvä tyyppi mitä minulla oli kun otin alkoholisti vaimostani avioeron oltuamme yhdessä 28v. Muija jäi mulle vielä hyväksi ystäväksi vaikka teki minua kohtaan aivan kaiken mitä saattaa kuvitella jopa niin etten meinannut uskoa kun itte leuhki tekosillaan ,se oli henkistä väkivaltaa! Tiedäthän että ihastuminen ja rakastuminen (lyhytkin)on ihanaa,oletkohan jäänyt tunne koukkuun?Minä näen ettei sulla ole suurempaa huolta kunhan et saa horon mainetta. Kerro uudelle miehelle heti ensimmäisenä mitä ajettelet pitkistä suhteista koska silloin jää meidän Suomipoikien ajatukset heti siihen että voit olla kaveri pohjalla,äläkä missään nimessä etsi uutta kaveria tuolla iällä väkisin,se tulee sitten niin kyllä varmaan erotat vakkasi kannen.Sinä pohdit suhde juttuja ihan liikaa,pidä mieluummin hyvät ystävät elämässäsi ja hanki harrastuksia ei sinun tarvi seurustella kokoajan vain sen yhden k,,,pään takia,mitä suuresti ihmettelen miksi voit ajatella korvata mennyttä aikaa,laskitko jonkunlaisen kiintiön tältä ajalta?. Ala elää äläkä höpötä niistä mies jutuista ,ole heti alussa rehellinen niin huomaat että ettet enää saa samaa viiden vuoden helvettiä,ja jätä ne yhden yön jutut vaikka miltä tuntuisi että pitää antaa jos ottaa,eise niin mene. Koeta jaksaa jonkun ajan päästä huomaat miten yksilö olet ja se on hieno tunne.Pärjäile!!!
- gfdghgjkjhk
Olen eri mieltä..Mielenterveysasiaa sinulla aloittaja mielestäni ei ole vaan tervettä maalaisjärkeä tarvitaan ..ketjussa paljon asiaa sinulle..Muutos lähtee sinusta :)
KIrjaston psykan kirjatkin voi auttaa kun haet niitä mitkä koskettaa sinua ja olet rehellinen itsellesi etkä hae syytä ongelmiisi muualta.
Vaikka olet narsistin uhri niin hullu se on joka tuleen jää makaamaan ja sinä olit viiden vuoden ajan valinnut uhrin roolin Kysy miksi? - ahdistunut tyttö
Kauan sinä kävit siellä mielenterveystoimistolla? oliko sulla pitkä hoitojakso? Tiedän että rakastumisen ja ihastumisen tunne on ihanaa, siksi tuntuu että haen sitä jatkuvasti ja kun en saa sitä tunnetta niin etsin kokoajan uutta tilalle jos sattuisi osumaan kohdalle sopiva mies. Olen kertonut kaikille entisille miehille että en halua mitään vakavaa että olen "vasta eronnu" ja haluaisin olla yksin ja toisaalta olla jonkun kainalossa.
En ole höpöttäny mies asioistani ikinä oikeastaan kellekkään, tänne uskalsin avautua kun kukaan täältä ei tunne mua niin pystyn sanomaat asiat just niin ku ne on.. kiitos paljon sinulle kommentista =)
- vartsennekkeri
Aloittaja, miten aiot reagoida, kun tapaat miehen, jonka kanssa haluat elämäsi suhdetta, mutta mies ei halua? Teot puhuvat puolestaan ja mahdollisuudet vähenevät.
- särkynyt saviruukku
Huonon avioliiton jälkeen minut auttoi jaloilleni se että rakensin oman itsetuntoni pala palalta täysin uudelleen kasaan.
- Mietin omat arvoni
- Tein kalenteriin merkattuna säännöllisesti asioita joista pidin ja jotka toivat minulle hyvää oloa: luonnossaa liikkuminen, tanssi, lukeminen
- Selvitin mistä pidän: makuja, tekemisiä, tuoksuja, värejä, paikkoja, ihmisiä
- Laitoin päivärytmini kuntoon. Säännölinen ateriointi, ajoissa nukkumaan
- Harrastin säännöllisesti ulkoliikuntaa, vähintään 2-3 kertaa viikossa
- Valmistin itselleni joka päivä hyvän, lämpimän aterian
- Vältin päihteitä ja päihteitä käyttäviä ihmisiä
- Vältin ihmisiä joiden seurassa minun ei ole hyvä olla
- Pyrin sellaisten ihmisten seuraaan joiden läheisyydessä minun on hyvä olla
- Torjuin toisten ihmisten pahan olon mielikuvaharjoitteella näkymätömistä saksista. Eli tein töitä etten imuroi itseeni toisen ihmisen pahaa oloa.
- Sanoin vapaa-aikanani "ei" lähes kaikkeen mikä ei minusta tuntunut mukavalta. Kerroin läheisilleni mistä korostunut itsekkyyteni johtuu ja miksi se on tässä kohtaa tärkeää oman paranemiseni kannalta.
- Muutin sisäisen puheeni itselleni myönteisemmäksi: olen juuri sopivan kokoinen, näköinen ja kaikin puolin sopivanlainen.
- Pyrin puheissani ehdottomaan rehellisyyteen.
- Ongelmatilanteissa etsin ratkaisuja, en syyllisiä
Tulos: sain terveen itsetunnon, joka heijastuu kaikessa olemisessa ja tekemisessäni. Minulla on hyvä olla ja ihmisillä on hyvä olla lähelläni. Lapseni kasvoi siinä sivussa terveeseen itsetuntoon ja voin luottaa hänet maailman myrskyihin. Terveellä itsetunnolla pärjää kyllä.
Voimia ja viisautta sinulle! - Mies30...
Kannattaa ottaa ammattiapu käyttöön mahdollisimman pian ennenkuin tilanne pahenee entisestään. Se on rankka päätos ja vaatii heittäytymistä sekä totaalista rehellisyyttä itselle ja muille mutta se on ainoa keino päästä elämässä eteenpäin.
Itsellä kesti vähän liian pitkään hakea apua eli vasta kolmekymppisenä ja siihen mennessä elämä monen ihmisen kohdalla jo niin pahasti solmussa että sitä ei toivo kenellekkään.
Menet normi terveyskeskuslääkäriin ja sanot että nyt on pakko päästä mielenterveyshoitajalle puhumaan asioista ennenkuin homma karkaa kokonaan.
Mielenterveyshoitaja sitten arvioi tilanteen ja sille kannattaa mieluimmin vähän liiotella asiaa kuin olla että eihän tässä mitään. - BailandoNailando
Olet niin nuori että senkuin vain BAILA BAILA.. bailaamaan vain. Kolmissakymmenissä voi sit katsella jos haluaa vakiintua, tai vaikka nelikymppisenä vasta. Pääasia on että voi bailata.
- syykki
Päästä irti menneestä, anna anteeksi. Elät vielläkin menneessä, koska et ole pystynyt käsittelemään sitä pois mielestäsi, menneisyytesi ohjaa sinua. Käsittele, puhu se asia jonkun kanssa, vaikka tuntemattoman kanssa.. älä vaan puhu niitä asioita, puhu tunteella. Päästä irti, vain siten voit elää tätä hetkeä, tässä päivässä.
- voittaja
Jos et vielä ymmärtänyt miksi poikaystäväsi oli sairaalloisen mustasukkainen ja narsistinen niin minä voin kertoa.
Se johtuu siitä että hänet oli pettänyt aiempi nainen joka oli käyttänyt häntä kylmästi hyväksi, luvannut hänelle vaikka mitä, mutta jättänyt yhden yön jälkeen. Mies oli sitten tätä kautta ymmärtänyt että naiset ovat kieroja valehtelijoita jotka kohtelevat miehiä kuin ilmaa.
Ei muuta kuin vahinko kiertämään. Kaikki syyttömät ovat syyllisiä koska he eivät ole kokeneet samaa mitä sinä olet kokenut. Jos saamme aiheutettua toisillemme äärimmäisen paljon pahaa oloa niin tällä tavoin saamme yhteiskunnasta tasa-arvoisen. - prkl stana..
Kyllä sinä tuosta vielä kypsyt. Hölmöilyä tollanen.
- habla.
Ainoa ongelmasi on ettet ole vielä tavannut miestä joka nussii hyvin. Hyvää ei laita kukaan pois. Kun hänet tapaat, voi olla, että olet sinä joka itkee kun kaveri häipyy.
- anonymous,
Tuo nimimerkki "ahdistunut tyttö" on kyllä sekopää! ja lisäksi nimimerkki-varas!
t. avaaja- ahdistunut tyttö
Millä tavalla olen mielestäsi sekopää? Kai mulla pää sekoaa jos olen menettäny kaikki ympäriltäni ja muutenkin sattunu kaikenlaista elämäni aikana. Ja nimimerkki varas? kaikenlaisiin asioihin ihmiset jaksavat kiinnittää huomiota. Pyydän nyt kamalasti anteeksi jos olen varastanu jonkun nimimerkin.. Se oliki tärkeintä tässä asiassa.. huoh.
- GoldmanSachsRulez666
Mitä muka teet väärin?
Pelastat monen miehen kun annat heille sitä mitä he haluavat ja et jää roikkumaan!
Et edes sysää eroa miehen tehtäväksi vaan teet sen vapaaehtoisesti.
Olet aivan ihana tytteli. Jos kaikki tytöt olisivat tuollaisia niin maailmassa vallitsisi globaali rauha.
Ei mitään rakkautta ole oikeasti ihmisten kesken. Ihmisten välinen rakkaus on aina ehdollista. Ei mieskään sua "rakasta" ellet ole tietyllä tapaa sen mielestä kaunis.
Kun taloudessa menee hyvin ihmiset jeesustelee ja muka välittää toisistaan. Kun taloudessa menee huonosti ihminen tekee mitä tahansa jotta selviäisi. Esim.natsisaksa. Joten hoida talouttasi mahd.hyvin niin kaikki sujuu.
Money is our god.- ahdistunut tyttö
Omasta mielestäni teen väärin, koska jos olisin itse seurustelu mielessä jonkun kanssa ja hän toimisi mun selän takana näin niin pitäisin miestä ihan kusipäänä.. En itekkään enää usko rakkauteen, mielestäni rakkautta naisen ja miehen välillä ei ole. Olen joko saanut väärän käsityksen asiasta ja asiasta voi olla montaa eri mieltä.. Tää on kuitenkin mun mielipide :/
- eitarvitseantaanteex
Väkivaltaiset miehet ovat alinta kastia ja raukkamaisia, lyövät heikompaa. Opi rakastamaan itseäsi enemmän, sinä pakenet tuskaasi huumaan etkä näe se alla olevia tunteita että sinua on satutettu ja alistettu törkeästi ja siksi olet sekaisin
- Lue tämä kirja...
Ketjun aloittajalle: Mielestäni et arvosta itseäsi millään lailla, vaikka sinua kohdellaan huonosti niin olet ensimmäisenä pahoillasi siitä, että sinä satutat muita. Mistä huono itsetuntosi johtuu täytyisi selvittää ihan terapian avulla. Kohtelivatko vanhempasi sinua huonosti, eivätkö he arvostaneet sinua riittävästi?
Tiedätkö, että pystyäkseen rakastamaan toista on ensin osattava rakastaa itseään ja myös arvostettava. Älä suostu miesten huonoon kohteluun. Jos suostut sama kierre jatkuu ja irtosuhteet myös etkä tule koskaan löytämään tosi rakkautta.
Lue alkajaisiksi kirja: Miehet, jotka vihaavat naisia - Naiset, jotka rakastavat heitä, kirjoittaneet Susan Forward ja Joan Torres. Hyvää jatkoa sinulle!- anonymous.
Haista sinä hippi paska, juokse junann eteen sinä miespaska!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Katsoisin vierestä ja nauraisin ulinanaurua
t. avaajasi, sinua parempi : anonymous - ttytuyiyiiyi
anonymous. kirjoitti:
Haista sinä hippi paska, juokse junann eteen sinä miespaska!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Katsoisin vierestä ja nauraisin ulinanaurua
t. avaajasi, sinua parempi : anonymousJaaha ja oli sitten näköjään provo koko sinun tarinasi..lapsellinen olet anonymous.
- ahdistunut tyttö
Ei vanhempani ole kohdelleet mua huonosti. Mulla oli ennen tätä suhdetta todella hyvä itsetunto, mutta noiden seurustelu vuosien aikana se alkoi laskea. Ehkä sen kaiken piti sattua juuri mulle, en tiedä. Koko se 5 vuotta oli toisaalta hyvä kokemus koska osaan varautua nyt paremmin enkä luota kehen sattuu..
En nykyään suostukkaan kaikkeen ja heti kun huomaan ihmisessä huonoja puolia niin huomaan ne ajoissa ja pääsen heistä helposti eroon. Sen takia musta on tullut nyt vahvempi luonteeltani enkä anna ihmisten kohdella mua väärin, olen jo tarpeeksi omasta mielestäni kokenut..
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1455307
- 223774
- 233412
- 633227
- 293057
- 322829
- 322389
- 602032
Otetaas taas tälläinen että kerro yksi teitä yhdistävä asia
Aloitan, me ollaan molemmat kovia hiihtämään Saa nähä tuleeko nyt osumia!601974- 71741