Löysin palstan ensimmäistä kertaa 6 vuotta sitten. Suuri osa näistä samoista ATM:eista, jotka meuhkaavat yhä ajoittain palstalla, kirjoittelivat täällä jo noihin aikoihin. Aloin viljelemään slogania "rumalla naisella ei tee yhtään mitään", jonka muistaakseni kopioin naisasialooserilta.
Ajatteluni on noista ajoista kypsynyt aika paljonkin ja surkea itsetuntoni parantunut hitusen, mutta rumalla naisella ei vieläkään tee mielestäni yhtään mitään. Olen sisäistänyt että minulla on suuria ongelmia, käynyt terapiassa useamman vuoden, aloittanut kuntoilemaan jossain määrin ja korjannut hieman ennen aivan tökeröä tyyliäni.
Olen ollut kahdessa lyhyessä suhteessa ja sängyssä muutaman naisen kanssa, mutten koe saaneeni noista paljoakaan - paitsi toisesta noista suhteista, joka sitten lopulta päättyi huonosti ja masensi entisestään.
Itsetuntoni on edelleen aika maassa, enkä noista suhteista huolimatta (tai voisi ehkä sanoa että myös niiden takia) koe kelpaavani kenelläkään, sillä en noissa suhteissa ollut aidosti rakastettu.
Joitakin kavereita olen myös löytänyt, vaikka niistäkin suhteista osa on päättynyt huonosti. Opiskelu/työ-elämässä olen ollut kiinni vain lyhyehköjä jaksoja.
Kaiken kaikkiaan koen että tilanteeni on 6 vuoden aikana edennyt harmillisen vähän, vaikka olen jonkin verran yrittänytkin. Ymmärrän hyvin niitä miehiä jotka ovat heittäneet hanskat tiskiin, eivätkä jaksa edes yrittää. Varsinkin jos heillä ei ole edes lainkaan mitään ulkopuolisia apuja tilanteensa korjaamisessa.
Silti tuntuu hieman pelottavalta miten pysähtynyt joidenkin nuorten miesten maailma tällä palstalla on. En käy täällä enää kovinkaan usein, mutta mitä nyt osuu silmään, niin monien AT-kirjoittelijoiden viestit eivät ole tämän 6 vuoden aikana muuttuneet käytännössä lainkaan. Eikä Lord Boredomilla ole vieläkään naisseuraa, vaikka sitä ihanaa kumppania hänelle luvattiin jo vuosikausia sitten.
Ajatteluni on noista ajoista kypsynyt aika paljonkin ja surkea itsetuntoni parantunut hitusen, mutta rumalla naisella ei vieläkään tee mielestäni yhtään mitään. Olen sisäistänyt että minulla on suuria ongelmia, käynyt terapiassa useamman vuoden, aloittanut kuntoilemaan jossain määrin ja korjannut hieman ennen aivan tökeröä tyyliäni.
Olen ollut kahdessa lyhyessä suhteessa ja sängyssä muutaman naisen kanssa, mutten koe saaneeni noista paljoakaan - paitsi toisesta noista suhteista, joka sitten lopulta päättyi huonosti ja masensi entisestään.
Itsetuntoni on edelleen aika maassa, enkä noista suhteista huolimatta (tai voisi ehkä sanoa että myös niiden takia) koe kelpaavani kenelläkään, sillä en noissa suhteissa ollut aidosti rakastettu.
Joitakin kavereita olen myös löytänyt, vaikka niistäkin suhteista osa on päättynyt huonosti. Opiskelu/työ-elämässä olen ollut kiinni vain lyhyehköjä jaksoja.
Kaiken kaikkiaan koen että tilanteeni on 6 vuoden aikana edennyt harmillisen vähän, vaikka olen jonkin verran yrittänytkin. Ymmärrän hyvin niitä miehiä jotka ovat heittäneet hanskat tiskiin, eivätkä jaksa edes yrittää. Varsinkin jos heillä ei ole edes lainkaan mitään ulkopuolisia apuja tilanteensa korjaamisessa.
Silti tuntuu hieman pelottavalta miten pysähtynyt joidenkin nuorten miesten maailma tällä palstalla on. En käy täällä enää kovinkaan usein, mutta mitä nyt osuu silmään, niin monien AT-kirjoittelijoiden viestit eivät ole tämän 6 vuoden aikana muuttuneet käytännössä lainkaan. Eikä Lord Boredomilla ole vieläkään naisseuraa, vaikka sitä ihanaa kumppania hänelle luvattiin jo vuosikausia sitten.
Vastaukset 8
Vanhimmat
LordBoredom on juuri näitä joille naiset sanoo, että voi kun olet niin mukava ja ihana mies, että kyllä sulle joku joskus jostain löytyy ja onpa ihme, että ei ole vielä löytynyt. Jokainen nainen tavallaan siirtää vastuun pariutumisesta Lordin kanssa seuraavalle naiselle, joka toistaa nuo sympaattiset päivittelynsä ja siirtää vastuun seuraavalle. LordBoredom on vähän niin kuin joku ATM-onnenpyörä, joka jatkaa hidasta pyörimistään, koska jokainen kohdalle tullut nainen lykkää siihen aina vähän lisää vauhtia, niin, että sen hidasta matelemista voi seurata tällä palstalla vuodesta toiseen. Sitten kun, ja jos, se joskus pysähtyy, niin voi vain toivoa, ettei kyseessä ole rosvosektori.
:D
"Aloin viljelemään slogania "rumalla naisella ei tee yhtään mitään"
Oletko Älyn haamu/Älymies ja mitä muita niitä olikaan...?
En. Ei älymiehellä mitään naisia ole ollut.
Ei mitenkään. Paitsi että olen tullut vanhemmaksi, varakkaammaksi ja viisaammaksi. Mutta naisten suhteen tilanne ei ole muuttunut mitenkään ja tuskin tulee muuttumaankaan.
Itse vierailin palstalla ajoittain 2000-luvun alkuvuosina, eri nimimerkillä tosin. Eiväthän nämä jutut ole juurikaan siitä muuttuneet mutta tuota käsitettä ATM ei muistaakseni silloin vielä käyetty.
6 vuotta sitten olin köyhä, työtön ja rahaton ja naiseton. Nyt mulla on tilillä 40 tonnii rahaa ja työtä mut ei edelleenkään naista. Hyvä puoli on siinä et rahat säästyy kun ei ole naista mitä elättää.
On vähän tai siis tosi riskaabelia alkaa luokittelemaan ihmisiä tuollaisella vahvasti leimaavalla termistöllä.