Yrittäkäähän nyt kolarilaiset valita koulutettua, sivistynyttä, rehellistä ja oikeudenmukaista väkeä valtuustoon.
Valtuustossa ja lautakunnissa päätetään kaikkia kuntalaisia koskevista asioista. Tästä syystä ei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos valtuutetuilla olisi asioiden käsittelyn edellyttämä osaaminen ja ymmärrys. Jos tarvittava tietämys puuttuu, on valtuutettu täysin virkamiesten vietävissä. Kuntalaisten etu ei tällöin toteudu, vaan asioista päätetään pienen 'hallitsevan eliitin' ehdoilla. Hyvästä koulutuksesta on muutakin etua. Ensinnäkin se osoittaa, että ehdokas on lukutaitoinen. Tarkoitan tällä sitä, ettei hän pelkää tarttua paksuihinkaan paperipinoihin asioiden valmistelun aikana. Näin hän tulee usein tutustuneeksi asioihin monelta eri näkökannalta ja kykenee luomaan asioista omat mielipiteensä eri osapuolten näkökulmat huomioon ottaen. Äänestyspäätöksissään hän ei ole pelkän virkamiesvalmistelun varassa. Hyvä koulutus antaa ehdokkaalle myös itseluottamusta. Sen pohjalta hän uskaltaa äänestystilanteessa toimia usein oman rehellisen mielipiteensä mukaisesti. Jos ehdokkaan itsetunto on heikko, hän menee päätöksenteossa virran mukana. Seurauksena on helposti sopuli-ilmiö, jossa kukaan ei uskalla asettua lopputulokseltaan järjettömän päätöksen tekoa vastaan. Ehdokkaan heikko oma koulutustaso aiheuttaa usein sen, ettei hän edes ymmärrä koulutuksen merkitystä kunnan organisaation keskeisten työtehtävien hoitamisen kannalta. Hän voi pitää vaikkapa sairaanhoitajaa lääketieteen ja kirurgian tohtoria sopivampana henkilönä terveyskeskuksen johtamiseen tai vastavalmistunutta rakennusteknikkoa kokenutta diplomi-insinööriä sopivampana valintana kunnan teknillisen puolen johtotehtäviin. Heikosti koulutetut virkamiehet pelkäävät usein valita alaisikseen itseään pätevämpiä henkilöitä. Tästä syystä he virantäyttöasioita valmistellessaan pyrkivät ensimmäiseksi karsimaan ehdokkaiden joukosta tällaiset ylipätevät henkilöt 'epäsopivina' pois. Aina se ei tapahdu yleisen oikeustajun mukaisesti. Nämä virkamiehet saattavat vaikkapa jättää jonkun huippupätevän henkilön valintaa puoltavat keskeiset asiat kokonaan huomioon ottamatta. Osa työkokemuksesta unohtuu, keskeinen osa tutkintopapereista jää hakijavertailuun kirjaamatta jne. Jos valtuutettu ei itse ole halukas ja kykenevä perehtymään käsillä olevaan nimitysasiaan, hän on täysin tällaisen virkamiesvalmistelun varassa. Yksi valtuutettujen keskeisistä tehtävistä onkin valvoa sitä, että ns. kunnallisdemokratia toteutuu kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa mm. päätöksenteon lainmukaisuutta, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Kun virkoja täytetään, jokaisella hakijalla on oikeus tulla omien ansioidensa mukaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kohdelluksi. Tästä ei ole kysymys, jos 'ylipätevän' hakijan ansioista merkittävä osa jätetään hakuprosessissa huomioon ottamatta. Tällöin kysymys on enemmänkin tasapäistämisestä. Vasta laillisuuden, rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden ehtojen toteuduttua on politikoinnin vuoro. Siinäkin kuntalaisten yleisen edun tulisi olla etusijalla. Vielä lopuksi todettakoon, että äänestäjien kannattaa välttää ns. 'kahdella pallilla istujia'. Kunnallinen virkamiesorganisaatio ja kuntalaisia edustava valtuusto kannattaisi pitää erillään. Kunnan palkkalistoilla olevia henkilöitä ei kannata äänestää valtuustoon. Onhan nimittäin vanhastaan tunnettu tosiasia se, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Valtuutetulle voi syntyä hankala ristiriitatilanne, jos hän omaa mielipidettään esille tuodessaan joutuisi äänestämään omaa esimiestään vastaan. Pienellä paikkakunnalla virkamiesorganisaation ja valtuuston täysin erillään pitäminen ei tietenkään ole mahdollista. Tärkeintä onkin välttyä virkamiesorganisaation yliedustukselta valtuustossa.
Tässäpä näitä mietteitä nyt olikin. Itse en Kolarin kunnallisvaaleissa voi äänestää, koskapa siirsin elokuussa paperini takaisin Rovaniemelle, mutta maksanhan vähäiset veroni vielä tämän vuoden loppuun asti Kolarin kuntaan.
Valtuustossa ja lautakunnissa päätetään kaikkia kuntalaisia koskevista asioista. Tästä syystä ei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos valtuutetuilla olisi asioiden käsittelyn edellyttämä osaaminen ja ymmärrys. Jos tarvittava tietämys puuttuu, on valtuutettu täysin virkamiesten vietävissä. Kuntalaisten etu ei tällöin toteudu, vaan asioista päätetään pienen 'hallitsevan eliitin' ehdoilla. Hyvästä koulutuksesta on muutakin etua. Ensinnäkin se osoittaa, että ehdokas on lukutaitoinen. Tarkoitan tällä sitä, ettei hän pelkää tarttua paksuihinkaan paperipinoihin asioiden valmistelun aikana. Näin hän tulee usein tutustuneeksi asioihin monelta eri näkökannalta ja kykenee luomaan asioista omat mielipiteensä eri osapuolten näkökulmat huomioon ottaen. Äänestyspäätöksissään hän ei ole pelkän virkamiesvalmistelun varassa. Hyvä koulutus antaa ehdokkaalle myös itseluottamusta. Sen pohjalta hän uskaltaa äänestystilanteessa toimia usein oman rehellisen mielipiteensä mukaisesti. Jos ehdokkaan itsetunto on heikko, hän menee päätöksenteossa virran mukana. Seurauksena on helposti sopuli-ilmiö, jossa kukaan ei uskalla asettua lopputulokseltaan järjettömän päätöksen tekoa vastaan. Ehdokkaan heikko oma koulutustaso aiheuttaa usein sen, ettei hän edes ymmärrä koulutuksen merkitystä kunnan organisaation keskeisten työtehtävien hoitamisen kannalta. Hän voi pitää vaikkapa sairaanhoitajaa lääketieteen ja kirurgian tohtoria sopivampana henkilönä terveyskeskuksen johtamiseen tai vastavalmistunutta rakennusteknikkoa kokenutta diplomi-insinööriä sopivampana valintana kunnan teknillisen puolen johtotehtäviin. Heikosti koulutetut virkamiehet pelkäävät usein valita alaisikseen itseään pätevämpiä henkilöitä. Tästä syystä he virantäyttöasioita valmistellessaan pyrkivät ensimmäiseksi karsimaan ehdokkaiden joukosta tällaiset ylipätevät henkilöt 'epäsopivina' pois. Aina se ei tapahdu yleisen oikeustajun mukaisesti. Nämä virkamiehet saattavat vaikkapa jättää jonkun huippupätevän henkilön valintaa puoltavat keskeiset asiat kokonaan huomioon ottamatta. Osa työkokemuksesta unohtuu, keskeinen osa tutkintopapereista jää hakijavertailuun kirjaamatta jne. Jos valtuutettu ei itse ole halukas ja kykenevä perehtymään käsillä olevaan nimitysasiaan, hän on täysin tällaisen virkamiesvalmistelun varassa. Yksi valtuutettujen keskeisistä tehtävistä onkin valvoa sitä, että ns. kunnallisdemokratia toteutuu kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa mm. päätöksenteon lainmukaisuutta, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Kun virkoja täytetään, jokaisella hakijalla on oikeus tulla omien ansioidensa mukaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kohdelluksi. Tästä ei ole kysymys, jos 'ylipätevän' hakijan ansioista merkittävä osa jätetään hakuprosessissa huomioon ottamatta. Tällöin kysymys on enemmänkin tasapäistämisestä. Vasta laillisuuden, rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden ehtojen toteuduttua on politikoinnin vuoro. Siinäkin kuntalaisten yleisen edun tulisi olla etusijalla. Vielä lopuksi todettakoon, että äänestäjien kannattaa välttää ns. 'kahdella pallilla istujia'. Kunnallinen virkamiesorganisaatio ja kuntalaisia edustava valtuusto kannattaisi pitää erillään. Kunnan palkkalistoilla olevia henkilöitä ei kannata äänestää valtuustoon. Onhan nimittäin vanhastaan tunnettu tosiasia se, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Valtuutetulle voi syntyä hankala ristiriitatilanne, jos hän omaa mielipidettään esille tuodessaan joutuisi äänestämään omaa esimiestään vastaan. Pienellä paikkakunnalla virkamiesorganisaation ja valtuuston täysin erillään pitäminen ei tietenkään ole mahdollista. Tärkeintä onkin välttyä virkamiesorganisaation yliedustukselta valtuustossa.
Tässäpä näitä mietteitä nyt olikin. Itse en Kolarin kunnallisvaaleissa voi äänestää, koskapa siirsin elokuussa paperini takaisin Rovaniemelle, mutta maksanhan vähäiset veroni vielä tämän vuoden loppuun asti Kolarin kuntaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
-Ainaki ymmärsit kirjottoo- HAISEVAN ELIITIN -
Katkeran miehen tilitys. Se että on korkeasti koulutettu, ei vielä takaa sitä että olisi jotenki parempi ihminen. Sinulla itselläsi ei ole taitoa siirtää oppimaasi tietoa opetattaviin ja se jos joku on paha puute opettajalla. Erno Paasilinnaa lainatakseni "itse oppinut on ainua oppinut, kaikki muut ovat opetettuja"
Näihin (nimimerkin 'Äänestäjät') kommentteihin, vaikkakin niissä eksytään täysin asiasta, en malta olla vastaamatta.
Ensinnäkin ne heijastavat pohjoisessa Suomessa yleistä ennakkoluuloa, että se, joka asiat todella osaa, ei osaa niitä opettaa. Tässä on kuitenkin kysymyksessä sellainen stereotypia, jolle ei ole mitään perusteita. Eteläisen Suomen ''huippuoppilaitoksissa' toimivat keskiasteen sivutoimisina opettajina usein yliopistojen professorit, lehtorit, dosentit ja tohtorit hyvin tuloksin. Lapissa sen sijaan jatkokoulutetut opettajakandidaatit karsitaan hakijoiden joukosta usein ensimmäisten joukossa. Näin pidetään tarpeettoman itsesensuurin avulla yllä eteläisemmän Suomen mielikuvaa lappilaisten nuorten heikoista lahjoista ja huonosta peruskoulutustasosta. Hyvällä opettajalla on kaksi ominaisuutta. Ensinnäkin hän hallitsee oman opetusalansa täysin suvereenisti. Toisaalta hän kykenee ymmärtämään kaikkein heikoimpienkin oppilaidensa vaikeuksia opetettavien asioiden omaksumisessa. Hänellä on laaja skaala.
Hyvällä matemaattisten aineiden opettajalla on siis laaja skaala. Matematiikassa keskeistä on lauseiden oikeiksi todistaminen. Vasta oikeiksi todistettujen lauseiden pohjalta voidaan lähteä kehittämään lisää käyttökelpoista matematiikan teoriaa. Hyvän todistuksen ominaisuus on sen vakuuttavuus. Jotta todistus pystyisi vakuuttamaan mahdollisimman suuren osan lukijoistaan, sen pitää olla mahdollisimman yksinkertainen, johdonmukainen ja loogiselta rakenteeltaan selkeä. Mutta juuri tällaistahan on myös hyvä matematiikan opetus. Hyvä matemaatikko on siis myös hyvä opettaja.
Kommentoija antaa jotenkin myös ymmärtää odottavansa ennalta asetettuihin ongelmiin yksikäsitteisiä ja suoraviivaisia ratkaisuja. Tämä vastaa sitä tilannetta, että erämaassa tietä kysyvälle neuvottaisiin yksityiskohtaisesti yksi ja ainoa oikea tie tavoitteeseensa. Tämä on kuitenkin väärä menetelmä. Jos tätä kerrottua reittiä noudattava matkalainen tekee yhdenkin harha-askeleen, hän on täydellisesti tipahtanut kartalta. Tärkeämpää onkin neuvoa hänelle ne kauaksi näkyvät maastonkohdat, vaikkapa tunturien huiput, joiden avulla hän voi itse suunnistaa kohteeseensa. Samanlainen tilanne on myös matematiikassa. Asetetulle tehtävälle on yleensä lukuisia erilaisia ratkaisuja.
Mitä tulee tuohon kommentissa siteerattuun Erno Paasilinnan lausahdukseen, niin sen perusteella voisin kuvitella jonkun vanhastaan (opiskeluajoilta) minut tuntevan henkilön tässä vitsailevan kustannuksellani. Paasilinnan kommentti nimittäin sopii täydellisesti itseeni. Yliopisto-opintoni olen lähes täydellisesti suorittanut itse opiskellen. Jäin turhauttaviksi kokemiltani luennoilta pois jo ensimmäisen lukukauden jälkeen havaittuani, että kykenen käsiteltävät asiat omaksumaan paljon perusteellisemmin, tehokkaammin ja nopeammin itsenäisesti opiskellen. Jälkikäteen olen miettinyt sitä, että luennoilla olisin voinut kuitenkin luoda myöhemmässä työelämässä arvokkaiksi osoittautuneita henkilökohtaisia suhteita kanssaopiskelijoihin ja myös yliopiston opettajiin ja tutkijoihin.
Mutta, sivumennen sanoen, valistunut arvaukseni tämän kommentin kirjoittajasta on se, että kysymyksessä lienee eräs entisistä oppilaistani, joka joskus aikaisemminkin on ottanut kirjoituksiini kantaa. Tälle oppilaalleni neuvoksi antaisin, että opettelisi ihan oikeasti tekemään työtä oman menestyksensä eteen. Lahjoja (mm. kirjoitusten perusteella arvioiden) ehkä löytyisikin, mutta asenne on ollut täysin väärä. Joskus tarvitaan myös kovaa rutistusta. Viimeistään ylioppilaskirjoituksissa leijonan olisi hyvä vilauttaa kynsiään.
onks täällä em. kriteerit täyttäviä ees eholla
On, Kolarista Pantsari ja Sieppijärveltä Koivumaa
Sinänsä asiapitoinen kirjoitus Sinisalolta..........oli huomannut tälläkertaa
jaksotella kirjoituksensa.Ensimmäinen oli,sanoisinko rasittava lukea sen
paljon asian ja yhtäjaksoisen rykäisyn tähden.
En asu paikkakunnalla mutta seuraan mielelläni asiapitoisia kirjoituksia
-mitä tosiaankaan ei ole liikaa näillä keskustelupaltoilla.
Ja yhdyn em.kirjoittajaan monessa asiassa ,kuten sen että on hallittava
oma alansa erinomaisesti,pystyäkseen antamaan toiselle parasta mah-
dollista tietoa.Tunnen muutaman"matemaatikon" ja täytyy sanoa että
näin tavalliselta ihmiseltä em.ajatukset menevät joskus "yli".
Mutta sanotaanko näin että viisaus ja älykkyys on kaksi eri asiaa.
Ei aina tarvitse olla yliopistotutkinto että pärjää ja osaa kokemuksensa
puolesta hoitaa jotain virkaa.
Ja niinkuin edellinen mainitsi tuskimpa löydätte näihin valtuustoihinne
kovin "älymystöä"näin pienillä paikkakunnilla.
Hyvällä itsetunnolla ainakin varustettu tämä Matti.
Pieleen meni, En todellakaan ole koskaan ollut opetuksessa (en sovi ikäni puolesta), mutta tuttavien lapset ovat valitettavasti olleet. Palaute heiltä oli kyllä aika tyrmäävä, oliskohon sillä ollut jotain vaikutusta, että jatkopestiä ei tipahtanut. Matti,on hyvä muistaa, että pienellä paikkakunnalla lähes kaikki tuntevat toisensa, joten päättäjiin on suora yhteys.
Hiukan huvittuneen luin perusteluitasi, hyvän luottamushenkilön ominaisuuksista. Totuus on juuri kuten edellinen kirjottaja sanoi, viisaus ja älykkyys on kaksi eri asiaa, josta mm. Erno Paasilinna oli hyvä esimerkki. Nykyisen hallituksen ehkä arvostetuin ja ammattitaitoisin ministeri on Lauri Ihalainen, ammattikoulu pohjalla.
Noinkohan näitä päätöksiä tehdään? Muutaman häirikköoppilaan 'lausuntojen' pohjalta?
'En todellakaan ole koskaan ollut opetuksessa (en sovi ikäni puolesta), mutta tuttavien lapset ovat valitettavasti olleet. Palaute heiltä oli kyllä aika tyrmäävä'
Ensimmäistä kertaa tämänsuuntainen kritiikki korviini kantautuu. Kyllä yleensä, jos työntekijän työstä on jotain huomauttamista, siitä pitäisi kertoa hänelle itselleen, jotta hänellä olisi ensinnäkin mahdollisuus vastata siihen, ja sitten, jos todellista aihetta on, korjata työtapojaan. Jos näin ei toimita, kysymys on selkään puukottamisesta. Mutta tiedän kyllä nämä pienten paikkakuntien systeemit.
Mitä tulee luottamushenkilöiden ominaisuuksiin, seison kyllä sanojeni takana. Jos jonkun paikallisen vaikuttajan lähisukulaisen papereista hakijavertailussa 'vahingossa unohdettaisiin' varsinaiset aineenhallinnan osoittavat todistukset, kolmen vuoden täysipäiväisiä opintoja vastaavat parhailla mahdollisilla arvosanoilla suoritetut opinnot, niin kyllähän siitä melkoinen äläkkä nousisi. Kysymys on luottamushenkilöiden moraalista ja sellaisista toimintatavoista, joista en tule ikinä minkäänlaisen painostuksen alaisena vaikenemaan.
Tällaiset selän takana pyöritettävät parjauskampanjat ovat pienillä paikkakunnilla valitettavan yleisiä, kun virkaan halutaan joku tietty henkilö.
Sillä työllä, mitä oikeasti teet, mihin olet hyvin valmistautunut, ja mitä olet valmis jatkossakin tekemään, ei varsinaisesti ole mitään merkitystä.
Kiittämättömyys on, Matti hyvä, maailman palkka.
Sitä tässä vain ihmettelen, että jos kerran kunnan päättäjät on tehneet virheellisen valinnan, niin eikö siitä voi valittaa ja sitä kautta kaataa virheellinen päätös. Minusta Matti olet kokenut vääryyttä, mutta jos oikein ymmärsin, sinun kolutuksella ja ammattitaidolla pääset kyllä mihin kuntaan haluat, patsi tietenki Kolariin, jossa tuntuu olen täysin amatöörimäiset päättäjät
Kyllä asiasta on tehty oikaisuvaatimus Kolarin sivistyslautakunnalle, ja asiani on parhaillaan käsiteltävänä Rovaniemen hallinto-oikeudessa.
Tarvittaessa seuraava askel taitaa olla korkeampi hallinto-oikeus ja sen jälkeen joku Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
Juuri äsken tuli televisiosta ohjelmaa, joka käsitteli Valviran toimintaa viime aikoina uutisissa suurta julkisuutta saaneissa valelääkärijutuissa. Niissä on kysymys siitä, että muodollisesti epäpätevät henkilöt ovat esiintyneet pätevinä lääkäreinä. Mielestäni aivan yhtä tärkeää, kuin että epäpätevät henkilöt tunnistetaan, on se, että pätevät henkilöt saavat virantäytöissä oikeudenmukaisen kohtelun. Yritän ehkä ottaa yhteyttä Valviraan, ja selvittää, mikä voisi olla Valviran rooli tällaisissa asioissa.
Mitä tulee 'liikaa suoritettuihin opintoihini', olen ne tehnyt ollakseni parempi ja asiantuntevampi opettaja ohjattavakseni annettaville nuorille. Mielestäni opettajan tehtäviin kuuluu seurata aikaansa. Tämä onnistuu parhaiten harjoittamalla jatkuvasti pieniä lisäopintoja ja asettamalla itselleen yhä uusia haasteita. Opettajan on hyvä olla myös oppijan roolissa.
Kaikkein pahimmalta tuntuu se signaali, minkä paikalliset päätöksentekijät tämän omankin tapaukseni kautta nuorille välittävät: 'Opiskele mitä opiskelet, sillä ei ole mitään merkitystä, jos et ole syntynyt kultalusikka suussasi tiettyihin sukuihin ja piireihin. Me voimme aina tarvittaessa heittää osan papereistasi taivaan tuuliin, eikä sinulla tule olemaan mitään mahdollisuutta saada täältä koulutustasi vastaavaa työtä'.
En ihmettele, jos fiksuin, älykkäin ja ajattelevin, osa paikallisesta nuorisosta suunnistaa matkansa etelään. Jäljelle jäävä väki sitten lisääntyy keskenään ja pohjoisen Suomen maine kasvaa.
Miksi et hae muualta töitä?
Niin ja kaikki ovat vielä sukua keskenään,Kolarissa varsinkin!!!
eihän sinne täyspäiset mene. Persoonavikaset itsetehostajat ja pöllöt.Älytön tämä poliittisten puolueiden mafia.perustetaam myösakki joka hoitaa asioita ilman turhaa puolueväliporrasta