Virta- ja jännitemittareista

Miten virta- tai jännitemittari toimii? Mitä ne todellisuudessa siis edes mittaavaat? Voisiko joku asianosaava vastata tähän asiantuntevasti. Kiitos.
41059
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Yleismittarit voi jakaa kahteen ryhmään, analogisiin ja digitaalisiin yleismittareihin. Kummallakin mittarityypillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi analogisen mittarin yksi ehkä selkeimmistä hyvistä puolista on, että siitä näkee helpommin esimerkiksi mitattavan laitteen ottaman käynnistysvirtapiikin. Huonona puolena on, että analogisessa mittarissa ei ole yleensä kovin kummoisia suojauksia virhekytkentöjen varalta.

Yleismittarin peruskäyttö on hyvin yksinkertaista. Jännitettä mitattaessa kytket ensin mittajohdot oikeaan liittimeen, musta miinukseen ja punainen plussaan. Sitten valitset sopivan mittausalueen. Alle 15 voltin käyttöjännitteitä mitattaessa käytä noin 20 voltin aluetta, muissa tapauksissa 200 voltin aluetta. Jos mittaat tuntematonta jännitettä, mutta on mahdollista, että se on verkosta saatava 230 volttia, valitse korkein mittausalue (~1000V). Jos mittaat tasajännitettä, muista oikea tunnus: DC. Vaihtovirran tunnus on AC. Näistä kahdesta vaihtovirta on harvinaisempi varsinaisena käyttöjännitteenä, mutta jokaisessa muuntajassa se on käytössä. Jännitettä mitataan kytkettynä rinnan virtapiirin kanssa, eli siis punainen johto virtapiirin plussaan ja musta vastaavasti miinukseen.

Virran mittaus tapahtuu pääpiirteittäin samalla tavalla kuin jännitteenmittauksen alkuosa, mutta poikkeaa silti olennaisesti. Kytket ensin mittajohdot mittariin ja valitset oikean alueen. Sitten kytket johtojen toiset päät sarjaan virtapiirin kanssa, eli toinen pää esimerkiksi jännitelähteen plussaan ja toinen pää kiinni virtapiirin plussaan. Virtaa mitattaessa mitataan siis mittarin läpi kulkevaa virtaa, ei kaikkea tarjolla olevaa virtaa. Jos kytket virtamittarin virtapiirin kanssa rinnan, poltat todennäköisesti mittarisi sulakkeen. Jos sulaketta ei ole, mittarisi todennäköisesti tuhoutuu korjauskelvottomaksi. On siis aika tärkeää kytkeä johdot kerralla oikein.

Vastuksen mittaus tapahtuu tarkalleen samalla tavalla kuin jännitteenkin mittaus. Kytket johdot mittariin ja toiset päät virtapiirin tai komponentin kanssa rinnan ja valitset oikean alueen. Monissa mittareissa on johtavuuden äänimerkki, kun mitataan esim. alle 10 ohmin vastuksia. Näitä oppii käyttämään nopeasti hyödykseen. Vastusmittarin pääasiallinen käyttötarkoitus on tutkia, johtaako joku kontakti sähköä toiseen pisteeseen, mutta ihan yhtä hyvin sillä voi tarkistaa esim. vastusten suuruuden jne.

Analoginen mittari käyttää kaavoja, ratkaisee tuntemattoman:

P = U x I

U = R x I

Äänestä
  • Mutta miten virtamittari esimerkiksi havaitsee, että nyt siinä kulkee esim. 1 A:n virta? Siis mitä se oikeasti mittaa? Eikai elektronien lukumäärää sentään? Sama jännitemittarissa. Mitä se mittaa? Siis miten se reagoi jännitteeseen näyttäen oikean lukeman?

    Äänestä

  • kysymys jää kirjoitti:

    Mutta miten virtamittari esimerkiksi havaitsee, että nyt siinä kulkee esim. 1 A:n virta? Siis mitä se oikeasti mittaa? Eikai elektronien lukumäärää sentään? Sama jännitemittarissa. Mitä se mittaa? Siis miten se reagoi jännitteeseen näyttäen oikean lukeman?

    On varmaan lintsattu koulusta niinä päivinä, kun fysiikassa on käsitelty magnetismia ja sähköoppia?

    No, omapa on valintasi, mutta jotenkin näin:

    Analogiset mittarit perustuvat sähkövirran ympärilleen kehittämän magneettikentän ja sen aiheuttaman magneettisen voiman mittaamiseen. Magneettinen voima on verrannollinen mittarin kautta kulkevaan virtaan. Jännite vakiovastuspiirissä on taas Ohmin lain mukaan verrannollinen vaikuttavaan virtaan.
    Näin voidaan samalla mittarilla mitata joko virtaa tai jännitettä.

    Digitaalimittareissa verrataan tulevaa jännitettä tunnettuun referenssijännitteeseen. Ohmin lain mukaan voidaan silläkin mitata epäsuorasti virtaa.

    Tämä selitys on sen verran ylimalkainen, että nyt varmasti löytyy laumoittain paremmin tietäviä viisastelijoita, jotka kertovat yksityiskohdat.

    Äänestä

  • Jo vain kirjoitti:

    On varmaan lintsattu koulusta niinä päivinä, kun fysiikassa on käsitelty magnetismia ja sähköoppia?

    No, omapa on valintasi, mutta jotenkin näin:

    Analogiset mittarit perustuvat sähkövirran ympärilleen kehittämän magneettikentän ja sen aiheuttaman magneettisen voiman mittaamiseen. Magneettinen voima on verrannollinen mittarin kautta kulkevaan virtaan. Jännite vakiovastuspiirissä on taas Ohmin lain mukaan verrannollinen vaikuttavaan virtaan.
    Näin voidaan samalla mittarilla mitata joko virtaa tai jännitettä.

    Digitaalimittareissa verrataan tulevaa jännitettä tunnettuun referenssijännitteeseen. Ohmin lain mukaan voidaan silläkin mitata epäsuorasti virtaa.

    Tämä selitys on sen verran ylimalkainen, että nyt varmasti löytyy laumoittain paremmin tietäviä viisastelijoita, jotka kertovat yksityiskohdat.

    Esitit asiasi ainakin alkuperäistä kysyjää tyydyttävällä tavalla. En ole lintsannu mistään, koska magnetismin kurssi vasta alkaa parin viikon päästä. Kiitos vastauksestasi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Haluu tietää kirjoitti:

Miten virta- tai jännitemittari toimii? Mitä ne todellisuudessa siis edes mittaavaat? Voisiko joku asianosaava vastata tähän asiantuntevasti. Kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu