Epäselvyys valosta

Jossain kokeessa yksi fotoni meni kadesta reiästä yhtäaikaa, eli valolla on sekä aaltoliike, että suoraankulkeva liike. Mutta pitääkö siis paikaansa, että tuo sama fotoni meni kahdesta reiästä? Liittyykö tämä kvanttifysiikkaan, että jokin hiukkanen tai baryoninen aine on kahdessa paikassa yhtäaikaa?
11128
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Lisäkymyksenä vielä, että voisiko se hiukkanen mennä sit kolmestakin tai usemmasta reiästä yhtäaikaa, vai rajoittuuko aina kahteen?

Äänestä

Toinen kyssäri. Jos avaruudessa sijaitsevasta pisteestä lähtee valo joka suuntaan, niin kuinka noita fotoneita riittää nähtäväksi kaikille kaukaisille vastaanottajille , koska ne hajoavat äärimmäisen harvaksi ja laajalle?

Äänestä
  • Tuollaisen probleeman yhteydessä kannattaa käyttää aaltomallia. Joihinkin tapauksiin sopii fotoni-malli ja toisiin aalto-malli.

    Äänestä

  • -Fotonit ei riitä- nimimerkille. Tuollaisten HYVIEN kysymysten takia.....Käyn "tähtitiede" palstalla mahdollisimman usein.....Itse en osaa vastata, koska nyt ensikerran vasta aloin miettiä tuota............

    Äänestä

  • MaallikkoVain kirjoitti:

    -Fotonit ei riitä- nimimerkille. Tuollaisten HYVIEN kysymysten takia.....Käyn "tähtitiede" palstalla mahdollisimman usein.....Itse en osaa vastata, koska nyt ensikerran vasta aloin miettiä tuota............

    No niin katsoin elokuvaa ja samalla mietin tuota valopisteestä lähtevää valoa. Kuvitellaan avaruuteen se piste, pisteessä on yksi vetyatomi. Siitä ei lähde valoa, koska valo syntyy vain kun atomin elektroni vaihtaa rataa. Eli "pisteeseen" pitää saada energiaa, kuvitellaan vetyatomeja lisää.....niin paljon että vety alkaa fuusioitumaan heliumiksi, nyt syntyykin valoa kun vetyatomit yhtyy.....Ai, sehän onkin tähti eli aurinko. Siinä yhtyy vetyatomeja, monissa, monissa eri asennoissa. Kussakin yhtymis tilanteessa elektroni vaihtaa rataa, silloin aina "singahtaa" valofotoni liikkeelle ja lähtee suoraviivaisesti liikkeelle......Ja näitä fotoneja lähtee niin paljon, joka suuntaan, että se on niin suuri luku, että en osaa lausua sitä, enkä edes tiedä sen luvun nimeä ja nämä fotonit peittävät ja kattavat kaiken..........Mutta kun mietin tätä juttua, tuli mieleeni erittäin perustavaa laatua oleva kysymys, joka liittyy Aurinkoomme. Palaan siihen huomenna päivällä "tähtitiede" palstalla. Nyt meen nukkumaan...Tämä oli vastaukseni -Fotonit ei riitä- nimimerkille

    Äänestä

Kyllä se fotoni voi periaatteessa mennä vaikka kuinka monesta reiästä yht'aikaa, mikäli sitä ei tarkkailla.

Näkyvän valon fotonien energia on luokkaa 1E-20 J. Aurinkomme säteilyteho on puolestaan 1E26 J/s. Jakolaskulla huomaat, että niitä fotoneja lähtee hirveä määrä, niin että niitä riittää hyvin kaukaisillekin tarkkailijoille.

Äänestä
  • Eihän vaikka auringosta lähteviä fotoneja nähdä kaikkialla, koska tarpeeksi etäälle mennessä alkaa tulla paikkoja, jossa fotonit ovat niin harvassa, että ne eivät osu enää näkökenttään tai kaukoputken lissiin.

    Joskus luin tuon tarkkailujutun, liittyköhän se nyt siihen, että hiukkasen nopeutta ja paikkaa ei voida yhtäaikaa mitata.

    Äänestä

En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit kysymykselläsi. Yleensähän tämä koe suoritetaan, jotta nähtäisiin syntyykö valosta tai hiukkassäteilystä
ns. iterferenssikuvio eli vahvistavatko ja vaimentavatko aallot toisiaan. Koe voidaan tehdä myös elekroneilla ja tulos on sama Tällä kokeella on myös syvällisempi merkitys Jos ajatellaan, että koejärjestelyt tehdään niin, että kun elekroni tai fotoni on ohittanut kaksoisraon(hilan) muttei ole vielä ehtinyt muodostaa varjostimelle mitään kuviota, toinen raoista suljetaan niin aaltokuviota ei synny varjostimelle. Eli kysymys kuuluu missä elekroni on sen väliajan ennenkuin se on ehtinyt varjostimelle. Jo Einstein pohti tätä kysymystä ja suunnitteli ns. ERP-koetta. Nimi muodostuu hänen ja hänen apulaistensa nimikirjaimista (järjestyksestä en ole varma).
Hänen aikanaan koe oli teknillisesti liian vaikea suorittaa, mutta on myöhemmin pystytty suorittamaan. Jos asia sinua edelleen kiinnostaa
netistä varmaan löytyy lisätietoa.

Äänestä

Valoa voi _vaihtoehtoisesti_ tarkastella aaltona _tai_ fotoneina. Totuus on kumpikin ja ihan oikeasti se ei ole kumpikaan.

Varsinkaan totuus ei ole kumpikin ajatusmalli sovellettuna yhtäaikaisesti. Fotoni-ajattelutavan yhteydessä ei ole aaltoja ja aalto-ajattelutavan yhteydessä ei ole fotoneita..

Äänestä

Teoreettinen fysiikka lienee useimmille liian teoreettista. Valon dualistisen luonteen periaatteen oikea ymmärtäminen ei ole ihan helppoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ville... kirjoitti:

Jossain kokeessa yksi fotoni meni kadesta reiästä yhtäaikaa, eli valolla on sekä aaltoliike, että suoraankulkeva liike. Mutta pitääkö siis paikaansa, että tuo sama fotoni meni kahdesta reiästä? Liittyykö tämä kvanttifysiikkaan, että jokin hiukkanen tai baryoninen aine on kahdessa paikassa yhtäaikaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu