Jos joku yllä mainitun kaltainen älykäs mies voisi selventää minulle erään seikan, jota tällainen tunne "älykäs" nainen ei voi ymmärtää.
Hyvin älykäs tuttuni kävi vuosia sitten persoonallisuusanalyysissa. Analyysi suoritettiin yhden vkl:n aikana ja siihen kuului osanottajan lisäksi useita muita hänen tuntemiaan ihmisiä (esimies mukaan lukien). Näin luontaisesti tunneälykkäänä ihmisenä voin myöntää, että analyysin tekijä oli tehnyt hyvää työtä. Opin jopa analyysin avulla ymmärtämään mitä on sumea logiikka.
Tulokset olivat selkeät ja tuttuni myönsi, että ne ovat paikkaansa pitäviä. Huolimatta selkeistä puutteista hänen persoonassaan (ei kuuntele muita, on liian hyökkäävä jne), tuttuni oli vain tyytyväisesti ihastellut hyviä puoliaan miettimättä, että hänellä on oikeasti vakavia ongelmia tietyllä alueella omassa persoonassaan. Minun näkökulmasta testi oli turha, koska tuttuni sai vain varmistuksen siitä, että on älykäs jne.
Mitä minun tulisi tästä ajatella? En viitsinyt sanoa, että eikö ole "epäloogista" mennä testiin ja olla sitten välittämättä testin tuloksia. Sehän on sama asia kuin minä opiskelemassa ensin matematiikkaa ja sen jälkeen rustailemassa silti omiani paperille.
Hyvin älykäs tuttuni kävi vuosia sitten persoonallisuusanalyysissa. Analyysi suoritettiin yhden vkl:n aikana ja siihen kuului osanottajan lisäksi useita muita hänen tuntemiaan ihmisiä (esimies mukaan lukien). Näin luontaisesti tunneälykkäänä ihmisenä voin myöntää, että analyysin tekijä oli tehnyt hyvää työtä. Opin jopa analyysin avulla ymmärtämään mitä on sumea logiikka.
Tulokset olivat selkeät ja tuttuni myönsi, että ne ovat paikkaansa pitäviä. Huolimatta selkeistä puutteista hänen persoonassaan (ei kuuntele muita, on liian hyökkäävä jne), tuttuni oli vain tyytyväisesti ihastellut hyviä puoliaan miettimättä, että hänellä on oikeasti vakavia ongelmia tietyllä alueella omassa persoonassaan. Minun näkökulmasta testi oli turha, koska tuttuni sai vain varmistuksen siitä, että on älykäs jne.
Mitä minun tulisi tästä ajatella? En viitsinyt sanoa, että eikö ole "epäloogista" mennä testiin ja olla sitten välittämättä testin tuloksia. Sehän on sama asia kuin minä opiskelemassa ensin matematiikkaa ja sen jälkeen rustailemassa silti omiani paperille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Matemaattis-loogisesti lahjakkaana miehenä voisin yrittää valottaa ongelmaasi. Meitäkin on moneksi, joten resoneeraukseni ei välttämättä osu.
Luulisin, että monet kaltaiseni viihtyvät hyvin omissa ajatuksissaan. Sen ei tarvitse olla mitään suhteellisuusteoriaa, mutta maailman menoa tulee mietittyä laajemmin ja syvällisemmin kuin useat muut. Vastaavasti on vähemmän mielenkiintoa arkipäiväisten asioiden puimiseen työtoverien, tuttavien ym. kanssa, se on pitkästyttävää. Nuorempana itse arvostin vain kahdenlaista keskustelua: sellaista josta sai uutta tietoa tai hervotonta huulenheittoa.
Tiedonjanoisella pohtijalla on faktat muita paremmin hallussa, ainakin hän kuvittelee niin. Monilla se näkyy kaikkitietävyytenä ja jopa toisten mielipiteiden mollaamisena. Jotkut muut peittävät paremman tietonsa mutta lopettavat lyhyeen keskustelut, joissa katsovat toisen esittävän perusteettomia käsityksiä.
Itse huomasin jo nuorena, etten ole hyvä toisten tunteiden tulkitsija, tai ainakaan minulla ei ole riittävästi kiinnostusta sondeerata niitä. Siksi pyrin luomaan itselleni riittävän hienotunteiset käyttäytymisnormit, pääsääntönä etten käyttäydy tavalla jollaista en toivoisi muilta. Useimpien kohdalla toimii mutta ei kaikkien. Varsinkin se huulenheitto menee toisinaan överiksi.
Eihän hän ollut välittämättä tuloksista, jos kerran tuli hyvälle tuulelle kuultuaan olevansa hyvä jossai missä jo uumoilikin olevansa. Mitä sitten, jos saiki tietää olevansa huono jossain, mitä ei muutenkaan pidä tärkeänä.
Niin, jos tähtää vaikkapa asiantuntijauralle, ei noiden sosiaalisten taitojen parantaminen ole niin välttämätöntä. Jos sen sijaan tähtää johtotehtäviin, se on aiheellista, ja käsittääkseni monet suorastaan harjoittelevat small talk'ia ja muita sisiaalisen kanssakäymisen muotoja. Ne on kyllä kohtuullisesti opittavissa, vaikkei ne luontaisia olisikaan.
Itse asiassa olen eri mieltä. Monet asiantuntijat tekevät asiat monimutkaisemmin kuin tarve olisi (vrt. professorit). Toki ymmärrän, että jos omaksuu suuren määrän tietoa, ei aina mieti, että miten se on järkevintä tehdä. Ylipäätään matemaattis-loogiseen ajatteluun liittyy toisinaan ajattelun joustamattomuus. Kun kerran on saanut itsensä siihen pisteeseen, jossa kokee tietävänsä riittävän paljon omasta alastaan, voi havahtua, että ympärillä on muitakin ajattelevia ihmisiä. Yksinäisyys ja masentuneisuus on yksi matemaatikkojen ongelma ja jokainen voi itse miettiä mistä tämä johtuu.
Hyvä vitsi onkin: Matemaatikko heräsi aamulla ja etsi hädissään laskinta. X potenssiin kaksi, otetaan käänteisarvo... paljon laskutoimituksia... aha sininen paita tänään päälle :).
No mitähän nuo sosiaaliset taidot tarkoittavat? Käsittääkseni konsultointi kolleegoiden kanssa ammattiasioissa on aiheellista, mutta ei se vielä vaadi kovin kummoisia sosiaalisia taitoja. Olen ymmärtänyt, että sosiaalisten taitojen puolestapuhujat tarkoittavat myötäelämistä muissakin kuin ammattiasoissa, suorastaan työkavereiden "pään sisälle tunkeutumista".
Asiantuntijatehtävissä tehokkain työskentelytapa on mielestäni sellainen, mikäli se on tehtävän luonteen puolesta mahdollista, että asiat hyvin hallitseva tekee ensin pohjatyön ja muut kommentoivat sitä. Valitettavasti varsinkin suljetulla sektorilla on mm. työilmapiiriin vedoten yhä enemmän menty siihen, että yksinkertaisetkin asiat annetaan jonkin tiimin tehtäväksi. Kaikki suunnittelu ja koordinointi huomioon ottaen koko hommaan menevä työaika on tällöin moninkertainen, usein jopa monikymmenkertainen siihen verrattuna, että joku todella osaava tekisi pohjatyön, ja lopputulos on usein huonompi. Pitäisi muistaa, ettei työpaikan pitäisi olla mikään päivähoitopaikka.
Siis testi antoi tuloksen jonka mukaisesti mies käyttäytyi.