Lähdinpä työttömän yksinhuoltajakaverini mukaan EU:n ruoka-pakettia hakemaan. Olen aina ajatellut, että sellaista apua ei saa väärinkäyttää, eli jos olet hyvin toimeen tuleva yksinäinen ihminen, et todellakaan kehtaa mennä sinne hakemaan ilmaista ruokaa vaan annat niiden hakea, jotka sitä tarvitsevat. Jos joskus olisin sellaisessa tilanteessa, että tarvitsisin ruoka-apua, todellakin sen vastaan ottaisin. Tottakai.
No, menimme sisään ja piti ilmoittaa kuinka monta pakettia ottaa. Kaverini kertoi oman tilanteensa ja sitten täti kysyi montako minä otan. Sanoin kiitos vain, mutta olen vain kaverini mukana ja hymyilin ystävällisesti. Voi niitä mulkaisuja mitä kaikki ne neljä tätiä heittivät minuun! Aivan niin kuin kyse olisi ollut heidän omista tavaroistaan ja minä olisin kieltäytynyt HEIDÄN lahjastaan minulle! Aivan kuin olisin arvostellut niitä, jotka hakevat sieltä ruoka-apua, mitä en siis todellakaan tehnyt.
Kaverinikin sitten valitti minulle, että en minä niin rikas ole, että voisin kieltäytyä. No ehkä en ole rikas, mutta tulen toimeen omillani! Mistä hitosta lähtien sitä on ollut pakko hyväksi käyttää sellaista tukea mitä ei tarvitse, ettei loukkaa ketään? Kaverini myös sanoi (loukkaantuneena?), että ei kai sitä ruoka-apua kukaan varsinaisesti tarvitse, vaan sitä haetaan "lisäksi".
Olin aivan ymmälläni tästä. Minun mielestäni ruoka-apua ei kuulu jakaa muille kuin tarvitseville. Lapsiperheille, pienituloisille... Ei se tarkoita sitä, että on jotenkin huonompi jos hakee ruoka-apua kun sitä tarvitsee, kaikilla menee joskus vähän heikommin. Mutta jos sitä hakee silloinkin kun pystyy täysin hyvin elättämään itsensä, niin se on jo moraalitonta loisimista!
No, menimme sisään ja piti ilmoittaa kuinka monta pakettia ottaa. Kaverini kertoi oman tilanteensa ja sitten täti kysyi montako minä otan. Sanoin kiitos vain, mutta olen vain kaverini mukana ja hymyilin ystävällisesti. Voi niitä mulkaisuja mitä kaikki ne neljä tätiä heittivät minuun! Aivan niin kuin kyse olisi ollut heidän omista tavaroistaan ja minä olisin kieltäytynyt HEIDÄN lahjastaan minulle! Aivan kuin olisin arvostellut niitä, jotka hakevat sieltä ruoka-apua, mitä en siis todellakaan tehnyt.
Kaverinikin sitten valitti minulle, että en minä niin rikas ole, että voisin kieltäytyä. No ehkä en ole rikas, mutta tulen toimeen omillani! Mistä hitosta lähtien sitä on ollut pakko hyväksi käyttää sellaista tukea mitä ei tarvitse, ettei loukkaa ketään? Kaverini myös sanoi (loukkaantuneena?), että ei kai sitä ruoka-apua kukaan varsinaisesti tarvitse, vaan sitä haetaan "lisäksi".
Olin aivan ymmälläni tästä. Minun mielestäni ruoka-apua ei kuulu jakaa muille kuin tarvitseville. Lapsiperheille, pienituloisille... Ei se tarkoita sitä, että on jotenkin huonompi jos hakee ruoka-apua kun sitä tarvitsee, kaikilla menee joskus vähän heikommin. Mutta jos sitä hakee silloinkin kun pystyy täysin hyvin elättämään itsensä, niin se on jo moraalitonta loisimista!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.