Olen vanha ämmä, 58 vuotta.
Mieleltäni en ole vanha, mutta kalenterin mukaan kyllä.
Olen ollut monta vuotta vakavasti sairas, mikä tuntuu ja näkyy kropassani (voimakas laihtuminen). Nyt viimein olen saanut apua joka auttaa! Mieliala on noussut monta pykälää, voimia on palannut kroppaan. Minulla on taas hetkiä jolloin jaksan olla sosiaalinen minäni, kiinnostua ihmisistä ja asioista.
Koskaan en ole käyttänyt martta-kenkiä, kukallisia kotimekkoja, paksuja ruskeita sukkahousuja eikä minulla ole kikkurapermanenttiä. Ei harmaita hiuksiakaan! Koskaan. edes ollessani pahiten sairas, en ole jättänyt hoitamatta iteäni. Olen aina huolehtinut että vaatteet on olleet istuvat, phtaat ja edustuskelpoiset.Nyt kuitenkin ulkonäölliset asiat on alkaneet kiinnostaa entistä enemmän,tutkin hiusmalleja, vaatteet on alkaneeet kiinnostaa uudella tavalla. Ja; voi synti ja häpeä, vanha akka on alkanut kaivata myös sitä spesiaalia ystävää! Olisi ihana vielä kerran elämässään rakastua! :-D
Nyt mietin, voiko tämä olla jotakin sellaista keski-iänkriisiä näin vanhalla iällä?
Yleensähän se iskee kai keski-ikäisiin miehiin.? Mies alkaa värjätä tukkaa, ostaa nuorekkaita kuteita ja moottoripyörän! Tai urheiluauton.
No, oli mitä oli. Nyt aion nauttia elämästä kun se viimeinkin on mahdollista! En luule olevani mikään söpö teinitytttö tai upea kalenterimalli tai Playboy-tyttö. Olen ikäiieni kypsä nainen vaikka keinutuoliin en aio vaipua, lihoa ja tulla katkeraksi! ;-) Naurakoon vaikka naurismaan aidat, minä elän nyt!
Mieleltäni en ole vanha, mutta kalenterin mukaan kyllä.
Olen ollut monta vuotta vakavasti sairas, mikä tuntuu ja näkyy kropassani (voimakas laihtuminen). Nyt viimein olen saanut apua joka auttaa! Mieliala on noussut monta pykälää, voimia on palannut kroppaan. Minulla on taas hetkiä jolloin jaksan olla sosiaalinen minäni, kiinnostua ihmisistä ja asioista.
Koskaan en ole käyttänyt martta-kenkiä, kukallisia kotimekkoja, paksuja ruskeita sukkahousuja eikä minulla ole kikkurapermanenttiä. Ei harmaita hiuksiakaan! Koskaan. edes ollessani pahiten sairas, en ole jättänyt hoitamatta iteäni. Olen aina huolehtinut että vaatteet on olleet istuvat, phtaat ja edustuskelpoiset.Nyt kuitenkin ulkonäölliset asiat on alkaneet kiinnostaa entistä enemmän,tutkin hiusmalleja, vaatteet on alkaneeet kiinnostaa uudella tavalla. Ja; voi synti ja häpeä, vanha akka on alkanut kaivata myös sitä spesiaalia ystävää! Olisi ihana vielä kerran elämässään rakastua! :-D
Nyt mietin, voiko tämä olla jotakin sellaista keski-iänkriisiä näin vanhalla iällä?
Yleensähän se iskee kai keski-ikäisiin miehiin.? Mies alkaa värjätä tukkaa, ostaa nuorekkaita kuteita ja moottoripyörän! Tai urheiluauton.
No, oli mitä oli. Nyt aion nauttia elämästä kun se viimeinkin on mahdollista! En luule olevani mikään söpö teinitytttö tai upea kalenterimalli tai Playboy-tyttö. Olen ikäiieni kypsä nainen vaikka keinutuoliin en aio vaipua, lihoa ja tulla katkeraksi! ;-) Naurakoon vaikka naurismaan aidat, minä elän nyt!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä tunnen naisia jotka on ns. "puhjennut kukkaan" 50, 60 jopa 70-vuotiaana.. Elämäntilanne tai -tapahtumat eivät ole antaneet aikasemmin tähän mahdollisuutta. Vanhana ei tarvi päteä, luulisin näin ;) Ei haittaa, vaikka kuka ajattelisi mitä tai olisi tyylistä mitä mieltä. Kunhan itse on tyytyväinen :)
Kerrot, ettet mieleltäsi ole vanha. Kuitenkin tekstisi on vanhan ihmisen asenteineen ja "mitä muut ajattelevat" -ajatuksineen.
Ai että, ihana kirjoitus! Ihan tämmöinen 18-vuotias pikkutyttökin tuli hyvälle tuulelle :) En osaa sanoa tekstiisi mitään järkevää paitsi että pirun coolilta sinä kuulostat etkä miltään vanhalta akalta.