lasten hyvinvointiin paras tae on kotimainen perusruoka. peruna, porkkana, jauheliha luomu ja sisäfile, riisipuurot kokojyväriisistä, pikahiutaleita jos on kiire jonnekin . kulutusmaito ja voita keveysti leivälle.kurkku, mustikka, puolukka.rahkat on hyviä omatekonen. juustoa oikeen oltermannia ei mitään kevytjuttuja koska maistuu kumimaisilta.leipää ja ruismarjapuolukkapuuroa, hernekeittoa, tillilihakastiketta.makaronilaatikkoa, maksalaatikkoa itse tehtyinä ja sitten joulusin porkkanal ja lanttulaatikkoa ja rosollia ja kinkkua ja eiköhän kun näitä vuodesta toiseen vaihdellen syöttelee kasva kaveri tuhtiksi ja punaposkiseksi ja sitten kun kynnelle kykenee voi mennä kalaan ,hakee ne kalat jotka listalta puuttu.
lasten hyvinvointi
hohhhoi323
4201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meilläpäin ei kasva riisiä, jota tarjoat tekstissäsi kotimaisena..
Hyviä rasvoja:
Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA
Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.
Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:
Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).
Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.
Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.
Proteiinit:
Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.
Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.
Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasviksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.
Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
Miksi sisäfilettä?
Harva lapsi erityisen innostunut on mediumina tai raakana tarjottavasti lihasta, ja muussa käytössä sisäfileen käyttö on haaskausta. Miksi muu, jopa maultaan tavallisesti parempi liha ei kelpaisi?
Ehdottomasti kotimaista perusruokaa aina kasviksista, maitotaloustuotteista lihatuotteisiin. Perunasta saa monipuolista ruokaa, kotimaisesta kalasta maukasta ruokaa ja maistuvat lapsillekin. Lasten suosikkiruoka on perinteinen makaronilaatikko ja tietenkin kiisselit tai marjat aivan sellaisenaan. Jogurtit ovat oiva välipala ja jogurtista saa millaista itse haluaa lisäämällä naturellijogurttiin marjoja, hedelmänpaloja jne.