Syvänkö!

Merienpintojen noustessa vesi hakeutuu alaville maille ja näihin isoihin laaksoihin joissa joskus on ollut vettä.

Syvänkö eli depressio on maanpinnan alue, joka sijaitsee merenpinnan tason alapuolella. Tavallisesti syvänköjä on vain hyvin kuivilla seuduilla, koska muutoin ne peittyisivät kokonaan järvillä. Usein syvänköseuduilla onkin osin kuivuneita suolajärviä.
Suurin syvänkö on Kaspian syvänkö (noin 730 000 km² Kaspianmeri mukaan lukien), jonka pinta on alimmillaan 28 metriä Mustanmeren pintaa alempana. Lähes puolet Alankomaiden pinta-alasta on syvänköä, ja 1100–1200-luvuilla meri valtasi laajoja alueita maasta tunkeuduttuaan rannikkoa reunustavan kapean dyynivyöhykkeen läpi sisämaahan. Nykyisin merivesi pidetään poissa seuduilta patojen, kanavien ja pumppujen avulla. Esimerkiksi entinen merenlahti Zuiderzee on osittain kuivattu, ja sen jäljellä oleva osa on muutettu IJsselmeer-nimiseksi tekojärveksi, jonka erottaa merestä 30 kilometriä pitkä Afsluitdijk. Maailman syvin syvänkö on Jordanin hautavajoama, jonka pohjalla sijaitsevan erittäin suolapitoisen Kuolleenmeren pinta on 414 metriä Välimeren pinnan alapuolella. Muita huomattavia syvänköjä ovat Qattaran syvänkö Egyptissä ja Chott Melrbir Algeriassa.
Maa-alueita merenpinnan tason alapuolella

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syvänkö