Ihmeelliset ilmapallot

Pienemmän pallon kuori oli vahvempi ja voimakkaampi koska sitä ei ollut puhaltamalla venytetty ohueksi ja heikoksi kuten se isompi pallo oli.

> no koska jos olet puhaltanu tilmapalloa niin tiedät että se alkuvenytys vaatii eniten puhkumista, sen jälkeen pallo venyy helpommin.

Tiedät että niin käy, mutta sitä ei kysytty, vaan että MIKSI niin käy, johon et osannut vastata.
Miksei voima siis kasvanut venymisen mukana, kuten hooken lain mukaan kävisi elastisella alueella, ja esim metalleillakin plastisella alueella enemmän venyessään jännitys päätyy myötärajan yläpuolelle ja voima kasvaa sen mukana.

pallojen kuoret kirjoitti:

Pienemmän pallon kuori oli vahvempi ja voimakkaampi koska sitä ei ollut puhaltamalla venytetty ohueksi ja heikoksi kuten se isompi pallo oli.

Mitä tekemistä pallon kuoren lujuudella muka oli asian kanssa ?
Eihän kumpikaan pallo hajonnut.

Miksi pallonkuori siis päätyy venyttämällä heikommaksi, toisin kuin monet muut materiaalit ?

miksi, oi miksi ? kirjoitti:

Mitä tekemistä pallon kuoren lujuudella muka oli asian kanssa ?
Eihän kumpikaan pallo hajonnut.

Miksi pallonkuori siis päätyy venyttämällä heikommaksi, toisin kuin monet muut materiaalit ?

Venyessä pallon pinta-ala kasvaa mutta kuoren materiaalin määrä ei kasva, joten kuori ohenee ja siihen on kevyempi puhaltaa ilmaa. Toisinsanoen kuoren aiheuttama vastus vähenee, eikä ilma pyri purkautumaan takaisin ulos ilmapallon suusta yhtä voimakkaasti kuin vähemmän täytetyssä pallossa.
Olen puhaltanut.

pallojen kuoret kirjoitti:

Venyessä pallon pinta-ala kasvaa mutta kuoren materiaalin määrä ei kasva, joten kuori ohenee ja siihen on kevyempi puhaltaa ilmaa. Toisinsanoen kuoren aiheuttama vastus vähenee, eikä ilma pyri purkautumaan takaisin ulos ilmapallon suusta yhtä voimakkaasti kuin vähemmän täytetyssä pallossa.
Olen puhaltanut.

Et siis tiedä MIKSI.

Ei teräksisen vetosauvan materiaalin määrä myöskään kasva, mutta silti voima kasvaa vetokokeessa alussa likimäärin lineaarisesti ja myötärajan jälkeenkin epälineaarisesti vaikka sauva oheneekin.
Miksi pallon kuori ei toimi samoin ?

miksi, oi miksi ? kirjoitti:

Et siis tiedä MIKSI.

Ei teräksisen vetosauvan materiaalin määrä myöskään kasva, mutta silti voima kasvaa vetokokeessa alussa likimäärin lineaarisesti ja myötärajan jälkeenkin epälineaarisesti vaikka sauva oheneekin.
Miksi pallon kuori ei toimi samoin ?

Teräksen ja kumin elastisuus eivät ole kovin lähellä toisiaan.

Elastisuuden lisäksi epäilen, että Pascalilla on myös sormensa pelissä. Ehkä. Ei välttämättä. Mutta siis... Jos ottaa kaksi sylinteriä ja mäntää, toinen suurempi, kuin toinen, täyttää ne puoliksi vedellä ja yhdistää sylinterit venymättömällä letkulla, niin saadaan hieman tuon ilmapallotestin kaltainen alkuasento, mutta ilman elastisuutta.

Kun molempiin mäntiin sitten painaa samalla voimalla, niin mitä luulisit, että tapahtuu? Kyllä, se pienempi mäntä työntää nesteet siihen suurempaan sylinteriin. Miksi? Koska pienemmän männän pinta-ala on pienempi, jolloin sama voima kumpaankin mäntään aiheuttaa pienemmässä männässä suuremman paineen ja neste liikkuu suurempaa sylinteriä kohden.

Siis, jos molempiin mäntiin kohdistaa voiman 10 ja pienemmän männän pinta-ala on 2 ja suuremman 4, niin pienempi mäntä painaa nestettä 10/2 paineella, eli paineella 5 ja suurempi mäntä 10/4, eli paineella 2,5. Tällöin pienempi mäntä "voittaa" ja neste siirtyy suurempaan.

miksi, oi miksi ? kirjoitti:

Et siis tiedä MIKSI.

Ei teräksisen vetosauvan materiaalin määrä myöskään kasva, mutta silti voima kasvaa vetokokeessa alussa likimäärin lineaarisesti ja myötärajan jälkeenkin epälineaarisesti vaikka sauva oheneekin.
Miksi pallon kuori ei toimi samoin ?

"Et siis tiedä MIKSI."
"Miksi pallon kuori ei toimi samoin ?"

Ritsoissakin käytetään kuminauhaa, ei teräsnauhaa.

Siksi.

"Rengaspaineita ei kovalla pakkasella kannata tarkastaa. "

Nimenomaan kannattaa ja tarvittaessa lisätä. Vajaapaineisilla renkailla ajaminen on turvallisuusriski.

Enskattaa kirjoitti:

"Rengaspaineita ei kovalla pakkasella kannata tarkastaa. "

Nimenomaan kannattaa ja tarvittaessa lisätä. Vajaapaineisilla renkailla ajaminen on turvallisuusriski.

Jos paineilma ei ole kuivattua, venttiilien jäätyminen pysäyttää ajamisen kokonaan. Eipä silloin satu onnettomuuksiakaan.

Pieni alipaine renkaassa lisää polttoaineen kulutusta, mutta ei se mikään turvallisuusriski ole.

uhgugougouou kirjoitti:

Jos paineilma ei ole kuivattua, venttiilien jäätyminen pysäyttää ajamisen kokonaan. Eipä silloin satu onnettomuuksiakaan.

Pieni alipaine renkaassa lisää polttoaineen kulutusta, mutta ei se mikään turvallisuusriski ole.

"Jos paineilma ei ole kuivattua, venttiilien jäätyminen pysäyttää ajamisen kokonaan. Eipä silloin satu onnettomuuksiakaan."

Huoltoasemilla, ja jokaisen tunnollisen harrastajan kompressorissa on vedenerotin. Toisekseen tarkastettaessa ja tarvittaessa lisättäessä ei synny niin suurta virtausta että se aiheuttaisi venttiilin jäätymisen.

"Pieni alipaine renkaassa lisää polttoaineen kulutusta, mutta ei se mikään turvallisuusriski ole. "

Kyllä ALIpaine renkaassa on ihan varmasti turvallisuusriski. Jos ja kun et ilmeisesti usko anonyymiä kirjoittajaa niin tutustu vaikkapa Liikenneturvan ym. tarjoamiin tietoihin asiasta.

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/viikon_vinkki.php?we_objectID=2166

http://www.turvallisetrenkaat.fi/rengastohtori/suorituskyky/mika-on-oikea-rengaspaine

http://yle.fi/uutiset/pakkanen_laski_autojen_rengaspaineet_vaarallisen_mataliksi/5089096

Ja väärää tietoahan tuossa jaeltiin.
Paine oli tietysti suunnilleen sama koko ajan, mutta tilavuudessa suuri ero.
Ilman happi kun nesteytyi, kun taas typpi pysyi kaasuna kylmetessään.
Ilma ei siis ollut kokonaisuutena lähelläkään ideaalikaasua tuossa testissä.
Eikä paine todellakaan siis palautunut ennalleen lämmetessä, vaan pysyi suunnilleen ennallaan koko ajan.

Ei, vaan toisessa oli enemmän puristusta.

roskoo

> Pienessä pallossa on yksinkertaisesti suurempi paine. Jokainen on varmasti havainnut, että ilmapallon puhaltaminen on juuri alussa vaikeampaa ja helpottuu sitä mukaan kun pallo täyttyy.

Niin onkin, mutta kukaan täällä ei näytä tietävän MIKSI.

> Ilmalla täytetyn pallon pinta on kaareva, joten pinnan jännitysvoimat kohdistuvat hieman sisäänpäin. Tällainen voima voidaan tunnetusti jakaa kahteen komponenttiin: Pinnan normaalin suuntaiseen ja pinnan tangentin suuntaiseen.

No ei.
Normaalin suuntainen komponentti on aina tasan nolla.
Sen sijaan tangentin suunta muuttuu, jolloin mihin tahansa kuoren osaan vaikuttaa osan reunoilla erisuuntaiset voimat, joiden resultantti on osan keskikohdan normaalin suunnassa. Mutta missään kohtaa jännityksellä ei ole komponenttia normaalin suunnassa. Mikäli olisi, niin Newtonin kolmannen mukaisesti viereisellä alueella olisi voima keskustasta poispäin. Voima ja vastavoima kun vaikuttavat aina vastakkaisiin suuntiin ja eri kappaleisiin.
-
-
-
> Ts pieni pallo puristaa sisällään olevaa ilmaan suuremmalla voimalla kasaan kuin iso.

Juuri niin, mutta miksi ?
Fiktio ei kelpaa vastaukseksi, nyt kaivataan faktoja.

tosiasiat ratkaiseva kirjoitti:

> Pienessä pallossa on yksinkertaisesti suurempi paine. Jokainen on varmasti havainnut, että ilmapallon puhaltaminen on juuri alussa vaikeampaa ja helpottuu sitä mukaan kun pallo täyttyy.

Niin onkin, mutta kukaan täällä ei näytä tietävän MIKSI.

> Ilmalla täytetyn pallon pinta on kaareva, joten pinnan jännitysvoimat kohdistuvat hieman sisäänpäin. Tällainen voima voidaan tunnetusti jakaa kahteen komponenttiin: Pinnan normaalin suuntaiseen ja pinnan tangentin suuntaiseen.

No ei.
Normaalin suuntainen komponentti on aina tasan nolla.
Sen sijaan tangentin suunta muuttuu, jolloin mihin tahansa kuoren osaan vaikuttaa osan reunoilla erisuuntaiset voimat, joiden resultantti on osan keskikohdan normaalin suunnassa. Mutta missään kohtaa jännityksellä ei ole komponenttia normaalin suunnassa. Mikäli olisi, niin Newtonin kolmannen mukaisesti viereisellä alueella olisi voima keskustasta poispäin. Voima ja vastavoima kun vaikuttavat aina vastakkaisiin suuntiin ja eri kappaleisiin.
-
-
-
> Ts pieni pallo puristaa sisällään olevaa ilmaan suuremmalla voimalla kasaan kuin iso.

Juuri niin, mutta miksi ?
Fiktio ei kelpaa vastaukseksi, nyt kaivataan faktoja.

Kärtät kai kumin ominaisuutta ts. sitä että venyessään voima ei kasva lineaarisesti kuten jousessa, vaan vähemmän, poikkipinnan kuroutumisen johdosta.

Jos siis pallon kokoa kasvatetaan, sen pinta venyy 2^-potenssiin ja tilavuus 3-potenssiin.
Paine pysyisi vakiona jos kumin venytysvoima kasvaisi suorassa suhteessa venymään, mutta koska ei, niin isonpaan palloon riittää pienempi paine.