Leningradissa esiteltiin aikoinaan korkeassa kirkossa heiluria, joka pysyi tasossaan ja kaatoi keilan, kun maapallo pyöri. Onko heilurin taso sidottu maailmankaikkeuden massaan vai avaruuteen vai mihin?
Onko planeettojen radan tasossa kyse samasta ilmiöstä?
Onko gyroskoopin pyörähdystaso sidottu maapalloon vai johonkin muuhun?
Jos maailmankaikkeudessa olisi vain yksi kappale, voisiko siinä esiintyä kiihtyvyyttä? Entä voisiko ainoa kappale pyöriä? Voiko maailmankaikkeus pyöriä?
Näistä ei lukion kurssissa mainittu. Anteeksi, kun taas vaivaan.
Onko planeettojen radan tasossa kyse samasta ilmiöstä?
Onko gyroskoopin pyörähdystaso sidottu maapalloon vai johonkin muuhun?
Jos maailmankaikkeudessa olisi vain yksi kappale, voisiko siinä esiintyä kiihtyvyyttä? Entä voisiko ainoa kappale pyöriä? Voiko maailmankaikkeus pyöriä?
Näistä ei lukion kurssissa mainittu. Anteeksi, kun taas vaivaan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jospa yrittäisit vaan järkeillä. Ei tuo mitään rakettifysiikkaa vaadi. Varsinkin jos olet jo lukion suorittanut. Ja se kirkko on Iisakin kirkko.
- Missä olet duunissa?
- Luonnontieteellisen näyttelyn assistenttina.
- Jopas. Mitä esittelet siellä?
- Nostelen keiloja takaisin paikalleen Foucaultin heilurin jäljiltä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Foucault_pendulum
Heilurin massalla on inertia, joka vapaasti riippuessaan ja heiluessaan ylläpitää massan vapaata heiluriliikkeen tasoa paikallaan, jolloin Maapallo akselinsa ympäri kiertäessään kiertyy heilurin alla. Maapallo pyörii, heilurin liiketaso säilyy samana.
Nykyisen teorian mukaan aurinkokunnan muodostuessa planeettoineen suuresta pölypilvestä, muodostuu itsensä ympäri kiertävä kertymäkiekko, jonka keskustaan aurinko muodostuu. Planeetat muodostuvat satunnaisista kertymäytimistä, joita kasvaessaan ajautuu yhteen muodostaen lopulta osa planeettoja, osa pienempiä kappaleita.
Teorian mukaan siis kaikkien aurinkokuntien planeetoista suurin osa kiertää aurinkoaan suunnilleen samassa tasossa paitsi ne, jotka ovat erinäisten mullistusten ja ulkopuolisten törmäysten vuoksi enemmän tai vähemmän erkaantuneet yhteisestä ratatasosta.
Jos maailmankaikkeudessa olisi vain yksi kappale, niin millä sen voisi päätellä kiertävän oman akselinsa ympäri? Päättele itse.
On se kumma, että ei voida linkittää oletuksena suomenkielisiä sepustuksia, kun ihan sitä tavis roskakuskiakin saattaa kiinnostaa...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Foucault'n_heiluri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Foucault'n_heiluri
http://tinyurl.com/cq63d8p
Ei näköjään meinaa tällä koulutuksella millään onnistua linkin postaaminen...
Suomen kielinen Wikipedia on melko surullisessa jamassa, enkä jaksa jokaista sen artikkelia lukea läpi tarkistaakseni onko artikkeli asiaa vai häirikön rustaama. Englannin kieliseenkään ei voi täysin luottaa eikä juttuja uskoa varmistamatta, mutta on sillä sentään enemmän valppaita tarkkailijoita, ettei ihan mikä tahansa mene läpi.
"Isakssohn" ja "Kollimaattori"
Jos vastaamiseen liittyy tarve olla ivallinen, on parempi olla vastaamatta.
En edes ollut ivallinen.
"Kollimaattori", poistu. En halua olla sinun kanssasi tekemisissä.
"Jos maailmankaikkeudessa olisi vain yksi kappale, voisiko siinä esiintyä kiihtyvyyttä? Entä voisiko ainoa kappale pyöriä? Voiko maailmankaikkeus pyöriä?"
Tuota ei kai kukaan varmaan tiedä. Joidenkien teorioiden mukaan maailmankaikkeuden kaikki massat aiheuttavat sen, että kappaleen liiketilan muuttamiseen tarvitaan voimaa ja myös pyörimisliikkeessä esiintyvät kiihtyvyydet.
"8 5", kiitos asiallisesta vastauksesta, juuri siksi kysyinkin, kun en itsekään tiedä.
Otin haun "Kollimaattori". Hän on runsaan kuuden vuoden aikana esittänyt yli 21 000 repliikkiä. Jos hän on nukkunut 8 tuntia, hän on tänä aikana esittänyt 0,6 repliikkiä tunnissa. Katsoin muutaman lausuman. Hän näyttää olevan aito nettihäirikkö, vähän tietoa, paljon puhetta. En tiennyt sitä, kun olen palstoilla aika uusi.
Joka tapauksessa nimimerkki oli pihalla, mitä kysymykseni oikein koskee. Tietysti minulle on tuttu inertia. Kysymys on siis siitä mihin verrattuna inertia esiintyy, maailmankaikeuden massaan, avaruuteen vai johonkin muuhun? Mikä inertian aiheuttaa?
Koska pyrin aidosti kysymään, en esiintynyt tietävänä. Mainittakoon nyt sitten, että olin luokkani paras fysiikassa, sain siitä kympin ja kirjoitin pääasiassa siitä laudaturin.
Haku "Isakssohn" ei tuottanut tulosta.
Alkuperäinen kysymys on siis voimassa.
"Jos maailmankaikkeudessa olisi vain yksi kappale, niin millä sen voisi päätellä kiertävän oman akselinsa ympäri? Päättele itse."
Vastaus: Foucaultin heilurilla.
Karkeasti yleistäen voidaan sanoa heilurin inertian pyrkivän pitämään heilurin liiketilan muuttumattomana, tavallaan siis suhteessa koko maailmankaikkeuteen nähden.
Pyörimisliike on maailmankaikkeudessa väistämättömyys, tavallaan luonnonlaki. Ei ole avaruudessa kappaletta, joka _ei_ kiertäisi oman akselinsa ympäri. Onhan tuo voimassa, vaikka kappaleita olisi vain yksi.
Poistu.
Olet jo naurettava.
Mahtaakohan sinulla olla palikat ollenkaan järjestyksessä? Vai oletko vasta 9v?
Poistu.
Poistu.
Hei Aamos! Kyselin jokuaika sitten tuota samaa asiaa tuolla fysiikan puolella. Ei siihen oikein syvällistä vastausta näyttänyt löytyvän.
Tätä on kuitenkin pohdittu paljon mm. Einstein, Ernst Mach ja monet muut. Lopullista ratkaisua ei tähän ole vieläkään löytynyt. Heilurin liike
vain kuitataan inertialla ja sanotaan, että asia on sillä selvä.
Laitappa googleen hakusanaksi machin periaate, niin löytyy Heikki Sipilän melko kattava esitys asiasta. Ja kannattaa googlettaa myös auringon pimennys niin sieltä löytyy lisää asiaa.
Heiluriin suurin vaikuttaja on kuun massa, sitten auringon massa..
palneetat ja linnunrata.
Ne kaikki antaa sille oman pienen muutujansa!
ja tietysti maan pyöriminen!
"utelias kyselijä" ja "Sellan heiluri se", kiitos vastauksista. Näköjään jotakin tiedetään, mutta suurin osa tuntuu olevan pimennossa. Se, että asiaan ei ole löytynyt koko vastausta, on jo vastaus sinänsä. Nyt tiedän, etteivät muutkaan tiedä.
Älä turhaan pahastu, Aamos. Näyttävät Kollimaattori ja Isakssohn olevan huru-ukkoja, jotka pullistelevat tiedoillaan, joita ei ole. Ei ne ole edes käsittäneet, mitä kysyt. Kvasitieteilijöitä.
No kerrohan sinä geo kun tiedät. Esimerkiksi Ernst Mach mietti periaatteessa samaa ongelmaa.
Kollimaattori vastasi taaas aivan asiallisesti, vaikka ei Macin ongelmaa kertonutkaan.
Kollimaatori vastasi kuin inertia olisi itsestäänselvyys. Ei se ole. Olisi kannattanut mainita Machin periaate tai muuten käsitellä asiaa syvällisemmin. Ja vittuilu pois.