Viimeisimpien vuosien varrella?
Jos ajattelen omaa kehitystäni sitten sen tilanteen kun olen viimeksi ollut kosketuksessa, voisin listata seuraavia asioita;
-jännityksen väheneminen yleisen ajankulun kautta; eli se kun on muuten vain 'nähnyt maailmaa' ja henkistä kasvua on tapahtunut ihan automaattisesti, kuten uskon ihmisille tapahtuvan.
-jännityksen väheneminen itsetunnon paranemisen kautta; se kun on saavuttanut uusia asioita ja tässä sivuvaikutuksena pystyy näkemään paremmin seksiä 'ansaitsevana' ihmisenä. Välillisesti myös tuntemus omasta kehosta laadukkaampana, vaikka kehoon ei suoranaisesti vaikuta muu kuin kehonkoostumuksen muokkaantuminen, sairaudet, loukkaantumiset, lihasten pituus jne.
-tietomäärän kasvaminen tarkoituksellisen ja vahingossa opitun kautta
Ja mitä käytännön seuraamuksia näillä asioilla sitten mahdollisesti on. Tämä on tietysti hypoteettista koska vain se tositilanne voi näyttää mitä tapahtuu mutta spekuloimme silti;
-luonnollisempi ja välittömämpi suhtautuminen omaan ja naisen vartaloon; vähentynyt tarve hävetä omaa itseään, yksilönä tai miehenä sekä realistisemmat odotukset ja ennen kaikkea vähäisempi arkuus naisen vartalon suhteen
-korostuneempi kyky visuaaliseen kiihottumiseen; kun ei mieti yhtä paljon valta-asetelmia ynnä muuta syvällistä, voi antaa itselleen vallan kiihottua visuaalisesti
ja tällä tavalla myös ruokkia naisen egoa, eikä ota tätä naisen itsetunnon hyväilyä negatiivisena ja alistavana asiana
-alentuneet estot koskettaa naisen vartaloa intiimimmällä tavalla
-alentuneet estot riisumiseen liittyen
-kohentunut kyky puhua sukupuoliasioista avoimemmin ja oikeilla nimillä ja kuvailla omia mielihaluja
-vähentynyt huoli naisen miellyttämisest ja tyydyttämisestä
-vähentynyt tai olematon taipumus yrittää tarjota seksuaalisia palveluksia naiselle, johtuen tietomäärän kasvamisesta
-vähentynyt yliromanttisuus
Tässä joitakin yksittäisiä kosketukseen ja seksiin liittyviä liikkeitä ja maneereita joista kuitenkin tunnen epävarmuutta;
-silmien liikkeiden luontevuus tutkaillessa naisen vaatteetonta vartaloa
-muu kuin huulille tapahtuva suutelu suudellessa; haluaisin suudella myös kasvoja ja kaulan suuteleminen taas tuntuisi hassulta
-hymyily ja nauraminen kiihkeänä hetkenä
-tunteilun ja ähkimisen rajan sujuva vaihtelu
-paljaaseen jalkoväliin koskettaminen
-suuseksin saamiseen ja yhdynnän lopettamiseen liittyvä etiketti; minkälaiseen asentoon pitää käydä ja miten katsoa tai puhua
-omista mieltymyksistä neuvominen ja ohjaaminen, osittain siksi että niistä puhuminen liian avoimesti särkisi niiden mystisyyden
-sama toisinpäin eli huoli naisen liikkeiden lukemisesta koska naiset eivät pidä siitä että heiltä kysytään mitään
-naisen käsien ym. ohjailu
Epäoikeudenmukaista tässä on se että vaikka olen irrottautunut useista itseeni liittyvistä komplekseista ja oppinut kokemaan naiset ihan tavallisina ihmisinä (tulematta kuitenkaan kylmäksi) niin mitään konkreettista hyvää ei näistä suurista kehitysaskelista ole koitunut. Koen siis olevani ihan samanlainen hellä rakastaja kuin rakkauden kesän aikaan mutta vähemmän neuroottinen, rennompi, viisaampi ja suvaitsevaisempi (sellaisissa asioissa millä on merkitystä). Edellytykseni puhtaan saamisseksin saamiseen eivät välttämättä ole kasvaneet yhtään, koska taipumukseni sellaisen havitteluun ja tapani hakea seuraa ei sinänsä ole muuttunut hirveän paljon, vaan hyvät (parantuneet) ominaisuuteni tulevat varmaankin ilmi jossakin luonnollisemmassa ja pitkäkestoisemmassa tilanteessa. Vaikka olen myös aktivoitunut älyllisesti, olen samalla tullut lähemmäs elämän perusasioita ja niistä nauttimista ja miettimistä ja hävittänyt 'turhaa' älyllisyyden kuorta ja jäykkyyttä, jonka takia taas saatan vaikuttaa jopa aiempaa viattomammalta ja on epäselvää onko tämä hyvä vai huono asia. Visuaalinen kommunikointi voi edelleen olla aika samankaltaista kuin ennen eli ei niin hirveän notkeaa mutta mielestäni on täyttä paskaa vaatia sen olevan mitenkään erityistä koska ei se kenelläkään niin hirveän luontevaa ole, ennen kuin tietää varmaksi millaista ulosantia on lupa antaa, ja yksinäisillä tällaiseen visuaalis-taktiiliseen tunne-elämän jakamiseen ei mahdollisuuksia ole. Jäljelle jää vain tämä kirjallinen ja monotonisempi suullinen puoli, jota voi kyllä käyttää monipuolisesti ja vaikkei antaisikaan keholleen valtaa tuntea rikkaammin, voi silti kirjoittaa niistä fiiliksistä joita haluaisi ilmaista myös fyysisesti jos vain saisi mahdollisuuden, ja tämän voi tehdä myös naama peruslukemilla kun vain rohkeus siihen riittää ja ihminen (mies?) tuntee ne sanat omikseen.
Jos ajattelen omaa kehitystäni sitten sen tilanteen kun olen viimeksi ollut kosketuksessa, voisin listata seuraavia asioita;
-jännityksen väheneminen yleisen ajankulun kautta; eli se kun on muuten vain 'nähnyt maailmaa' ja henkistä kasvua on tapahtunut ihan automaattisesti, kuten uskon ihmisille tapahtuvan.
-jännityksen väheneminen itsetunnon paranemisen kautta; se kun on saavuttanut uusia asioita ja tässä sivuvaikutuksena pystyy näkemään paremmin seksiä 'ansaitsevana' ihmisenä. Välillisesti myös tuntemus omasta kehosta laadukkaampana, vaikka kehoon ei suoranaisesti vaikuta muu kuin kehonkoostumuksen muokkaantuminen, sairaudet, loukkaantumiset, lihasten pituus jne.
-tietomäärän kasvaminen tarkoituksellisen ja vahingossa opitun kautta
Ja mitä käytännön seuraamuksia näillä asioilla sitten mahdollisesti on. Tämä on tietysti hypoteettista koska vain se tositilanne voi näyttää mitä tapahtuu mutta spekuloimme silti;
-luonnollisempi ja välittömämpi suhtautuminen omaan ja naisen vartaloon; vähentynyt tarve hävetä omaa itseään, yksilönä tai miehenä sekä realistisemmat odotukset ja ennen kaikkea vähäisempi arkuus naisen vartalon suhteen
-korostuneempi kyky visuaaliseen kiihottumiseen; kun ei mieti yhtä paljon valta-asetelmia ynnä muuta syvällistä, voi antaa itselleen vallan kiihottua visuaalisesti
ja tällä tavalla myös ruokkia naisen egoa, eikä ota tätä naisen itsetunnon hyväilyä negatiivisena ja alistavana asiana
-alentuneet estot koskettaa naisen vartaloa intiimimmällä tavalla
-alentuneet estot riisumiseen liittyen
-kohentunut kyky puhua sukupuoliasioista avoimemmin ja oikeilla nimillä ja kuvailla omia mielihaluja
-vähentynyt huoli naisen miellyttämisest ja tyydyttämisestä
-vähentynyt tai olematon taipumus yrittää tarjota seksuaalisia palveluksia naiselle, johtuen tietomäärän kasvamisesta
-vähentynyt yliromanttisuus
Tässä joitakin yksittäisiä kosketukseen ja seksiin liittyviä liikkeitä ja maneereita joista kuitenkin tunnen epävarmuutta;
-silmien liikkeiden luontevuus tutkaillessa naisen vaatteetonta vartaloa
-muu kuin huulille tapahtuva suutelu suudellessa; haluaisin suudella myös kasvoja ja kaulan suuteleminen taas tuntuisi hassulta
-hymyily ja nauraminen kiihkeänä hetkenä
-tunteilun ja ähkimisen rajan sujuva vaihtelu
-paljaaseen jalkoväliin koskettaminen
-suuseksin saamiseen ja yhdynnän lopettamiseen liittyvä etiketti; minkälaiseen asentoon pitää käydä ja miten katsoa tai puhua
-omista mieltymyksistä neuvominen ja ohjaaminen, osittain siksi että niistä puhuminen liian avoimesti särkisi niiden mystisyyden
-sama toisinpäin eli huoli naisen liikkeiden lukemisesta koska naiset eivät pidä siitä että heiltä kysytään mitään
-naisen käsien ym. ohjailu
Epäoikeudenmukaista tässä on se että vaikka olen irrottautunut useista itseeni liittyvistä komplekseista ja oppinut kokemaan naiset ihan tavallisina ihmisinä (tulematta kuitenkaan kylmäksi) niin mitään konkreettista hyvää ei näistä suurista kehitysaskelista ole koitunut. Koen siis olevani ihan samanlainen hellä rakastaja kuin rakkauden kesän aikaan mutta vähemmän neuroottinen, rennompi, viisaampi ja suvaitsevaisempi (sellaisissa asioissa millä on merkitystä). Edellytykseni puhtaan saamisseksin saamiseen eivät välttämättä ole kasvaneet yhtään, koska taipumukseni sellaisen havitteluun ja tapani hakea seuraa ei sinänsä ole muuttunut hirveän paljon, vaan hyvät (parantuneet) ominaisuuteni tulevat varmaankin ilmi jossakin luonnollisemmassa ja pitkäkestoisemmassa tilanteessa. Vaikka olen myös aktivoitunut älyllisesti, olen samalla tullut lähemmäs elämän perusasioita ja niistä nauttimista ja miettimistä ja hävittänyt 'turhaa' älyllisyyden kuorta ja jäykkyyttä, jonka takia taas saatan vaikuttaa jopa aiempaa viattomammalta ja on epäselvää onko tämä hyvä vai huono asia. Visuaalinen kommunikointi voi edelleen olla aika samankaltaista kuin ennen eli ei niin hirveän notkeaa mutta mielestäni on täyttä paskaa vaatia sen olevan mitenkään erityistä koska ei se kenelläkään niin hirveän luontevaa ole, ennen kuin tietää varmaksi millaista ulosantia on lupa antaa, ja yksinäisillä tällaiseen visuaalis-taktiiliseen tunne-elämän jakamiseen ei mahdollisuuksia ole. Jäljelle jää vain tämä kirjallinen ja monotonisempi suullinen puoli, jota voi kyllä käyttää monipuolisesti ja vaikkei antaisikaan keholleen valtaa tuntea rikkaammin, voi silti kirjoittaa niistä fiiliksistä joita haluaisi ilmaista myös fyysisesti jos vain saisi mahdollisuuden, ja tämän voi tehdä myös naama peruslukemilla kun vain rohkeus siihen riittää ja ihminen (mies?) tuntee ne sanat omikseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sulla taitaa olla nollatoleranssi.