Kielikorva kuuroutumassa?

Tänään oli taas tälläinen lause Iltalehdessä:


"Kaksi kalastajaa tappelivat Tutjunniemellä Laitasaaren edustalla Orivedellä tänään"

Miksi korvaani kuulostaa oikeammalta:

"Kaksi kalastajaa tappeli Tutjunniemellä Laitasaaren edustalla Orivedellä tänään"

Kumpi on oikea muoto?
31220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Montako kertaa aiemmin kyseinen lause on ollut Iltalehdessä? Siis onko taas-sanallesi katetta? Entä mitä kielikorvasi sanoo kirjoitusasusta ”tälläinen”?

Äänestä
  • Tuliko hyvä mieli kun kirjoitit vastauksesi?

    Äänestä

  • Hoono Soomi kirjoitti:

    Tuliko hyvä mieli kun kirjoitit vastauksesi?

    Ehdottomasti!

    Muista, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On vain tyhmiä ihmisiä. Kuten ihmisiä, jotka rupeavat sättimään muiden kielenkäyttöä (näennäiskysymyksillä), vaikka eivät osaa olla tekemättä karkeita kielivirheitä.

    Äänestä

  • Kirjoitus taitoinen kirjoitti:

    Ehdottomasti!

    Muista, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On vain tyhmiä ihmisiä. Kuten ihmisiä, jotka rupeavat sättimään muiden kielenkäyttöä (näennäiskysymyksillä), vaikka eivät osaa olla tekemättä karkeita kielivirheitä.

    Kuka on sättinyt ketä?

    Äänestä

  • Kirjoitus taitoinen kirjoitti:

    Ehdottomasti!

    Muista, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On vain tyhmiä ihmisiä. Kuten ihmisiä, jotka rupeavat sättimään muiden kielenkäyttöä (näennäiskysymyksillä), vaikka eivät osaa olla tekemättä karkeita kielivirheitä.

    Nimimerkki "Kirjoitus taitoinen?" ei vastannut aloituksen kysymykseen vaan esitti itse kolme kysymystä. Olivatko ne niitä näennäiskysymyksiä?

    Äänestä

  • Nyt kiinnostaa kirjoitti:

    Nimimerkki "Kirjoitus taitoinen?" ei vastannut aloituksen kysymykseen vaan esitti itse kolme kysymystä. Olivatko ne niitä näennäiskysymyksiä?

    Ihan oikeita kysymyksiähän ne olivat. Ei vaan näytä alkuperäinen kysyjä haluavan vastata niihin.

    Alkuperäisessä viestissä oli kolme (3) kysymystä. Et muuten sinäkään yrittänyt vastata yhteenkään niistä. Ainoaan kunnolliseen kysymykseen on nimimerkki ”Ei kuuro” nyt vastannut,

    Äänestä

  • Tuo sanamuoto jota aloittaja käytti ei tarkoita että juuri tuo lause olisi aiemmin ollut Iltalehdessä. Sana "tällainen" (tosin kirjoitusvirheellä varustettuna) viitannee saman tyyppisiin lauseisiin. Mutta ei välitetä siitä. Kun ei osata vastata niin huomautellaan aloituksesta itsestään.

    Äänestä

  • Kirjoitus taitoinen kirjoitti:

    Ehdottomasti!

    Muista, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On vain tyhmiä ihmisiä. Kuten ihmisiä, jotka rupeavat sättimään muiden kielenkäyttöä (näennäiskysymyksillä), vaikka eivät osaa olla tekemättä karkeita kielivirheitä.

    Moi, kirjoitus taitoinen!

    Toisten sättimisestä ja sättijöiden omista karkeista kielivirheistä muistuttaa tämä aiempi keskustelu:

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10862398

    Tuo sosiaali tuki asiakas matemaatikko ei ainakaan ole kovin kirjoitus taitoinen. Vai onko?

    Äänestä

  • janu kirjoitti:

    Moi, kirjoitus taitoinen!

    Toisten sättimisestä ja sättijöiden omista karkeista kielivirheistä muistuttaa tämä aiempi keskustelu:

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10862398

    Tuo sosiaali tuki asiakas matemaatikko ei ainakaan ole kovin kirjoitus taitoinen. Vai onko?

    Oho, myös tuossa puhutaan tyhmistä ihmisistä ja "karkeista kielivirheistä" - melkoinen yhteensattuma!


    "Tyhmyytensä voi ilmaista monella tavalla. Älytön suunsoitto on sinänsä tehokas tapa, mutta jos samalla tekee karkeita kielivirheitä, saa samalla aikaan hyvät naurut. Arvatkaa kenelle nauretaan." (Yucca 13.5.2007)

    Äänestä

Minä ainakin pidän muotoa "tappeli" oikeana.

Sadat suomalaiset viettävät joulua Tallinnassa.
Sata suomalaista viettää joulua Tallinnassa.

Äänestä
  • Niin se ainakin minun lukioaikoinani piti sanoa, ellei i:tä halunnut. Verbi yksikköön lukusanoja käytettäessä, kun substantiivi on partitiivissa: kolme sutta raateli lampaan, miljoona suomalaista ostaa joulukuusen jne.

    Äänestä

  • ......... kirjoitti:

    Niin se ainakin minun lukioaikoinani piti sanoa, ellei i:tä halunnut. Verbi yksikköön lukusanoja käytettäessä, kun substantiivi on partitiivissa: kolme sutta raateli lampaan, miljoona suomalaista ostaa joulukuusen jne.

    "Verbi yksikköön lukusanoja käytettäessä, kun substantiivi on partitiivissa"

    Mikä pakottaa kielitieteilijät ja muut kielitoimistot kehittelemään noin kryptisiä sääntöjä? Onko takana jonkinlainen luokkaerottelu Englannin ja englannin tapaan? Ylempiluokkaiset ihmiset voi tyypillisesti tunnistaa puheesta ja samoin tietysti myös alempiluokkaiset.

    Tai substantiivin monikko: mikä ihmeen "sutta"? Yksikön partitiivi. Useissa muissa kielissä lukusanan kanssa käytetään subtantiivin monikkoa.

    Äänestä

  • ÖÖÖÖÖÖÖÖÖ kirjoitti:

    "Verbi yksikköön lukusanoja käytettäessä, kun substantiivi on partitiivissa"

    Mikä pakottaa kielitieteilijät ja muut kielitoimistot kehittelemään noin kryptisiä sääntöjä? Onko takana jonkinlainen luokkaerottelu Englannin ja englannin tapaan? Ylempiluokkaiset ihmiset voi tyypillisesti tunnistaa puheesta ja samoin tietysti myös alempiluokkaiset.

    Tai substantiivin monikko: mikä ihmeen "sutta"? Yksikön partitiivi. Useissa muissa kielissä lukusanan kanssa käytetään subtantiivin monikkoa.

    Siis:
    Useissa muissa kielissä monikkoa tarkoittavan lukusanan kanssa käytetään substantiivin monikkoa.

    Äänestä

  • ÖÖÖÖÖÖÖÖÖ kirjoitti:

    Siis:
    Useissa muissa kielissä monikkoa tarkoittavan lukusanan kanssa käytetään substantiivin monikkoa.

    Kyllä nämä säännöt on kansan kielenkäytöstä poimittu eikä kehitetty missään toimistossa.

    Suomalaisen kielikorvan pitäisi kuulla merkitysero, mikä yksikköön ja monikkoon näissä tapauksissa liittyy. Se on selitetty ylempänä.

    Mitä muiden kielten syntaksi meille kuuluu. Jos "useissa muissa kielissä" käytetään monikkoa, niissä ei varmaankaan ole partitiivia.

    Lähinaapureistamme venäläiset panevat lukusanoihin liittyvät substantiivit ym. yksikön genetiiviin, kun asioita on 2, 3 tai 4, monikon genetiiviin 5 ->. 20 jälkeen alkaa sama alusta. (Lisäksi vuodet muuttuvat kesiksi viidestä eteenpäin.)

    Äänestä

  • toisinpäin kirjoitti:

    Kyllä nämä säännöt on kansan kielenkäytöstä poimittu eikä kehitetty missään toimistossa.

    Suomalaisen kielikorvan pitäisi kuulla merkitysero, mikä yksikköön ja monikkoon näissä tapauksissa liittyy. Se on selitetty ylempänä.

    Mitä muiden kielten syntaksi meille kuuluu. Jos "useissa muissa kielissä" käytetään monikkoa, niissä ei varmaankaan ole partitiivia.

    Lähinaapureistamme venäläiset panevat lukusanoihin liittyvät substantiivit ym. yksikön genetiiviin, kun asioita on 2, 3 tai 4, monikon genetiiviin 5 ->. 20 jälkeen alkaa sama alusta. (Lisäksi vuodet muuttuvat kesiksi viidestä eteenpäin.)

    Se on selitetty alempana.

    Äänestä

Riippuu ihan siitä, oliko kyse kahdesta kalastajasta, jotka oli mainittu tekstissä aiemmin.

P.S. Hanki parempaa luettavaa.

Äänestä

Selitäpä lisää.

Äänestä
  • Ei "Ei kuurolla" ole mitään selitettävää.

    Mutta minä voin vääntää rautalangasta:

    Hoitokodin kaksi potilasta riehuivat paikallisessa ravintolassa.
    Kaksi hoitokodin potilasta riehui paikallisessa ravintolassa.

    Korvan pitäisi kertoa ero, jos äidinkielesi on suomi.

    Äänestä

Ei kaikkien toimittajien kielikorva ole kuuroutumassa. Ainakin Ylen Radio Suomen uutistoimittajat hallitsevat monikon käytön. Muutama päivä sitten iltapäiväuutisissa todettiin. "Nyt aletaan tehdä suunnitelmia, jotka täytyvät olla valmiita ensi viikon loppuun mennessä."

Toivoa siis on!

Äänestä
  • Aha, siis tietysti kaksoispiste ennen sitaattia. Taisin painaa hallinta-näppäintä (control) vahingossa.

    Äänestä

  • HGGD kirjoitti:

    Aha, siis tietysti kaksoispiste ennen sitaattia. Taisin painaa hallinta-näppäintä (control) vahingossa.

    Turha selitellä virheitään noin, siinä vain mokaa lisää. Ei Ctrl-näppäin tuollaista aiheuta (selaimessa Ctrl piste ei tuota yhtään mitään). Ja jo alkuperäisessä viestissä esitettiin sitaatti väärin (kirjoitusasultaankin, mutta ennen muuta ilman asiallista lähdeviitettä).

    Äänestä

  • Aloittaja viittasi otsikossa omaan kielikorvaansa, joka ei tunnista kuinka asia tulisi kielellämme ilmaista.

    Äänestä

  • >> "Kaksi vaaralliseksi luokiteltua potilasta karkasi sairaalasta"
    Tulisi olla:
    "Kaksi vaaralliseksi luokiteltua potilasta karkasivat sairaalasta"

    Äänestä

>> "Kaksi vaaralliseksi luokiteltua potilasta karkasi sairaalasta"
Tulisi olla:
"Kaksi vaaralliseksi luokiteltua potilasta karkasivat sairaalasta"

Äänestä
  • Onko tästä pääteltävä, että oikeinkirjoitus on valtaosaltaan loogisen ajattelun kyvyn kysymys ja vain pieneltä osalta kieliopin tuntemuksen asia?

    Äänestä

  • Kysyn vain® kirjoitti:

    Onko tästä pääteltävä, että oikeinkirjoitus on valtaosaltaan loogisen ajattelun kyvyn kysymys ja vain pieneltä osalta kieliopin tuntemuksen asia?

    Ei tuo osu loogiseen ajatteluunkaan, että tekijöitä on useita, mutta teko on yksiköllinen.

    Ei uppoa omaan ajatteluuni sekään, että "Jos sairaalassa oli vain kaksi vaaralliseksi luokiteltua potilasta ja molemmat karkasivat, jälkimmäinen vaihtoehto on oikein." Mitä eroa kahden vangin karkaamiseessa on sillä, oliko vankilassa muitakin (vaarallisia jne.) vankeja?

    Äänestä

  • kielisoppa kirjoitti:

    Ei tuo osu loogiseen ajatteluunkaan, että tekijöitä on useita, mutta teko on yksiköllinen.

    Ei uppoa omaan ajatteluuni sekään, että "Jos sairaalassa oli vain kaksi vaaralliseksi luokiteltua potilasta ja molemmat karkasivat, jälkimmäinen vaihtoehto on oikein." Mitä eroa kahden vangin karkaamiseessa on sillä, oliko vankilassa muitakin (vaarallisia jne.) vankeja?

    Tai sairaalassa potilaita.

    Äänestä

Samalla tavalla:

Kaksi veljeäni menivät kauppaan.
- Minulla on vain kaksi veljeä. Molemmat menivät kauppaan.

Kaksi veljeäni meni kauppaan.
- Minulla on vähintään kolme veljeä, mutta vain kaksi heistä meni kauppaan.

Äänestä

nykyään käytetään paljon sanaa UUPUA merkitsemään asioita,joita ei ole ,tai on liian vähän. Itse olen tottunut käyttämään käsitettä PUUTTUU. jostakin tai on liian vähän.UUPUMINEN merkinnee. väsymistä/voimattomuutta. lieneekö tämä eroavuus paikka tai murrekysymys..

Äänestä
  • Nykysuomen sanakirjan mukaan uupua merkityksessä väsyä on ylätyylinen, uupua merkityksessä puuttua taas kansanomainen ja puhekielinen. Jälkimmäisestäkin on lukemattomia esimerkkejä myös kirjallisissa teksteissä.

    Olen silti samaa mieltä siitä, että sanaa uupua merkityksessä puuttua pitäisi käyttää hyvin varoen, asiateksteissä ei mieluiten ollenkaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hoono Soomi kirjoitti:

Tänään oli taas tälläinen lause Iltalehdessä:


"Kaksi kalastajaa tappelivat Tutjunniemellä Laitasaaren edustalla Orivedellä tänään"

Miksi korvaani kuulostaa oikeammalta:

"Kaksi kalastajaa tappeli Tutjunniemellä Laitasaaren edustalla Orivedellä tänään"

Kumpi on oikea muoto?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu