Noniin! Mitä ihmettä tässä tekis kun pitäisi valita kahden väliltä:
1) Todella mahtava rakastelija ja siinä mielessä hurmaava, mutta muuten käytöksessä paljon puutteita (rahaongelmainen, paljon voimakasta riitelyä, mutta myös läheisyyttä, ei kovin luotettavan oloinen)
2)Todella luotettava, kiltti, mukava ja kunnollinen mies. Seksiä harvemmin ja melko tasaista. Töitä saa tehdä, että seksi luistaisi.
Jos nämä on vaihtoehdot vakavampaan pitkäaikaiseen suhteeseen, mitä sanotte? Voisiko nro. 1 oppia kunnollisemmaksi mieheksi, vai voisiko nro. 2 kehittyä seksin suhteen tai innostua siitä enemmän. Oleellista nämä vaihtoehdot, joten ei kiitos vastauksia "jotain niiden väliltä", koska selvitän elämän osa-alueiden merkittävyyttä kysymyksellä.
1) Todella mahtava rakastelija ja siinä mielessä hurmaava, mutta muuten käytöksessä paljon puutteita (rahaongelmainen, paljon voimakasta riitelyä, mutta myös läheisyyttä, ei kovin luotettavan oloinen)
2)Todella luotettava, kiltti, mukava ja kunnollinen mies. Seksiä harvemmin ja melko tasaista. Töitä saa tehdä, että seksi luistaisi.
Jos nämä on vaihtoehdot vakavampaan pitkäaikaiseen suhteeseen, mitä sanotte? Voisiko nro. 1 oppia kunnollisemmaksi mieheksi, vai voisiko nro. 2 kehittyä seksin suhteen tai innostua siitä enemmän. Oleellista nämä vaihtoehdot, joten ei kiitos vastauksia "jotain niiden väliltä", koska selvitän elämän osa-alueiden merkittävyyttä kysymyksellä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Siitä lähtökohdasta kannattaa lähteä pohtimaan, että ketään ei voi muuttaa paitsi itseään. Ei voi laskea sen varaan, että toinen muuttuu haluamaasi suuntaan.
Toinen asia on kunnioitus. Itse olen elämässäni oppinut, että parisuhteen ehkä tärkein asia on kunnioitus. Älä ryhdy suhteeseen ihmisen kanssa, jota et pysty kunnioittamaan.
vaihtoehto nro.1 jakaa taatusti sitä mahtavaa seksiä muillekkin. eli et ole yksinoikeutettu nauttimaan siitä. Pitkäaikaista parisuhdetta e synny eikä epäluotettavalle pohjalle voi perhettäkään perustaa.
Valitse ehdottomasti nro.2 koska tulette löytämään seksissä yhteisen sävelen, ja sen harjoitteleminenhan on vain hauskaa ;) lisäksi saat sen luotettavan ja kunnollisen kitltin miehen jonka kanssa pääset jakamaan elämän rikkaudet muunkin kuin seksin saralla.
Tsemppiä :)
Hyviä pointteja. Nro 1 on itse halukas muuttumaan ja olemaan "kunnollinen", lupauksia käytöksen parantamisesta riittää, mutta käytännössä ei ole toteutunut ainakaan nähtävästi.
Harmittaa tosiaan luopua hyvästä seksielämästä ja pelkään, että ikävöin sitä hurmuria sen turvallisen miehen rinnalla. Pitänee yrittää vaan ajatella järjellä ja keskittyä siihen kunnolliseen. Toisaalta pidän vuoristoradasta, mutta tulevia lapsia ajatellen 1 ei ole hyvä. On tämä elämä tällaista!
Etkö voisi pitää molemmat? Mitä mieltä he ovat?
Olen itse kakkostyyppiä, ja vaikka perheemme toimii lastemme kannalta täydellisesti, me vanhemmat (puolisot) emme enää ole kosketusväleissä. Vaimo tarvitsisi kipeästi ykköstyypin piristäjää, eikä se minulta olisi pois.
Sanon vain, että kumpikin noista vaihtoehdoista yksinään johtaa onnettomuuteen. Jos yhteen pitää tyytyä, jatka etsimistä. Veikkaan vain, että silloin todennäköisesti jäät ilman siippaa kokonaan, mikä tietysti johtaa onnettomuuteen.
Kakkostyypissä on se etu, että ainakin saa ne lapset. Naiset kykenevät rakentamaan elämänsä useammalle tukijalalle, ja monet heistä pystyvät painamaan seksin pois mielestään, kun on lapset, ystäviä, sukulaisia, työpaikka, lomia jne. Meillä miehillä se on enemmän yhden kortin varassa.
Sen verran perinteinen olen että yksi saa riittää.. Oikeassa olet että molemmista voi seurata onnettomuutta, mutta niinhän ne sanoo että kaikissa suhteissa on ongelmansa eikä täydellistä olekaan. Mietinkin, kumpi olisi pidemmän päälle pienempi paha.
Olen sitä mieltä, että sinun ei pidä mennä kimppaan miehen kanssa, jota et himoa fyysisesti. Se ei ole reilua miestä kohtaan. Kyse ei ole vain sinusta.
Tiedän etten voi olla hyvä puoliso sille kunnolliselle miehelle, ellen ole kaikin puolin uskollinen, siksipä nyt ennen suhteen aloittamista pohdinkin näitä kysymyksiä! Muiden näkökulmat on tosiaan tervetulleita. Onko noin että kovin seksuaalisen ihmisen pitää tyytyä tässä tapauksessa huonoon mieheen, jos ei itse kerran voi tyytyä huonoon seksiin kunnollisen miehen kanssa??
Sen panomiehenhän sinä kuitenkin otat. Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin.. Sitten toisella kattauksella etsit kunnollista miestä, eikä se panopuoli ole päällimmäisenä. Niistä kunnollisista tosin on kova kysyntä.
Historia toistaa itseään, voin sen kokemuksesta kertoa.
En ottaisi kumpaakaan. Mahtava seksi muuttuu jossakin vaiheessa mukavaksi seksiksi eikä sen varjolla pysytä yhdessä kun olisi taas jossain tarjolla uutta mahtavaa seksiä. Ikinä en ottaisi rahaongelmaista miestä puolisokseni, saatikka sellaista johon ei voisi luottaa.
Kiltti ja kunnollinen mies on monen naisen ihanne. Ja tällaisen miehen kanssa voi olla mahtavaa seksiä, usein mahtavampaa kuin yllä mainittujen renttutyyppisten miesten. Teillä nyt ei vain seksi luista (ko).
En kuitenkaan näiden tietojen perusteella valitsisi kumpaakaan!
Jos otat rentun, suhteen normalisoituessa alkaa menojalka vipattaa ja päädytte eroon.
Jos otat kunnollisen mutta tylsän, elät jatkuvasti riittämättömässä suhteessa ja kaipaat sitä renttua. Teet samalla vääryyttä hyvälle miehelle, jota joku toinen voisi kunnioittaa ja arvostaa.
Pieleen menee molemmissa tapauksissa, mutta vähemmän tulet pilanneeksi elämiä valitsemalla ykkösvaihtoehdon.
Oikeasti kannattaisi odottaa ja etsiä mies, joka on riittävän kunnollinen ja riittävän sytyttävä. Kyllä niitä on. Erityisesti käytösongelmat ja ongelmat rahan kanssa on huono yhdistelmä, joka ennemmin tai myöhemmin sotkee sinunkin raha-asiat ja tunne-elämän.
Ja nyt on tosiaan välttämätön pakko jompikumpi ottaa vaikka ei nähtävästi kumpikaan tarpeeksi kiinnosta. Joku nimimerkki mainitsee olevansa sen verran perinteinen että tahtoo vain yhden äijän mutta onnistuisi kumminkin ilmeisesti olemaan yhtä rakastunut (ainakin) kahteen samanaikaisesti jo ihan näin alkuvaiheessa? Kyky se on tuokin.
Millaisia ovat itsekkäät sielunne, te ihmiset, jotka luulette että muut ihmiset ovat valintakysymyksenne, ja saatte naida monia yhtäaikaa. Luulette, että muut juoksevat pillinne mukaan ja te päätätte ja valitsette lopulta kenet heistä haluatte vakavaksi kumppaniksi? Toivottavasti seksiin kanssanne ryhtyneet saavat kuulla toinen toisistaan.
Samaa mieltä, yksi täytyy valita ja harkitusti ettei jälkikäteen kadu ja turhaan satuta ihmisiä.
Tästä eri mieltä: Joskus ihmiset tosiaankin ovat valintakysymyksiä ja juoksevat pillin mukaan, mutta siinä juuri täytyy tulla sen moraalin kuvioon mukaan ettei niin ihmisiä kohdella vaikka mahdollisuus onkin olemassa, ei se mitään luuloa ole vaan totuus elämästä. Pääasia että itse ajattelee muidenkin parasta. t. Aloittaja
Täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan joten jos olet katuaksesi niin tulet sitten myös katumaan teitpä kummin vaan. Jos ei muuta jossiteltavaa ole niin sitten sitä että miksi ei pysytellyt yksin. Ihmettelen miten näitä asioita voi harkita ja laskelmoida, luulisi että se sydän sanoo. Miten ikinä muulla tavoin asian voi edes valita? Muuten astelet kyllä alttarilla kuin teuraalle menossa vaikka olisit kuinka yrittänyt laskeskella oikein.
Sydämen seuraamisesta ei viimeksi hyvä seurannut, pitää siinä päätöksessä järjelläkin olla 50% osuutta.
Siis tilannehan rakastuneella menee kutakuinkin näin:
"Onhan se ja tämä ominaisuus miehessä hieman huonompi homma mutta on se vaaaaaan niin kertakaikkisen ihana!"
Jos ei ole EDES rakastunut, niin ajatus menisi näin:
"Onhan se ja tämä ominaisuus hieman huonompi homma mutta mies ei oikein tunnu millekään. Meh..."
Huonot puolet todennäköisesti on ja pysyy sekä ärsyttävyydessään vielä kasvaa siinä vaiheessa kun pitäisi tehdä töitä että suhde jatkuu, enkä kyllä näe miksi sellaisella suhteella olisi itsestäänselvästi parempi tulevaisuus alkuhuuman loputtua ja töiden alettua jossa ei minkäänlaista huumaa ole koskaan ollutkaan. Ihan kiva tai samantekevä puoliso jolla päätäkivistävän ärsyttävät huonot puolet?
Ja siitä on turha lähteä että toisia aletaan muokkaamaan, se kun on heidän itsensä käsissä. Kysyä pitäisi millaisia huonoja puolia voi itse sietää jos ja kun miehet eivät muutu. Siinäkin voisi sydämen kuunteleminen auttaa, luulisi että jo tässä vaiheessa pahemmalta tuntuvat huonot puolet ikäänkuin haittaisivat niiden lämpimämpien tunteiden kehittymistä. Voiko tosiaan ihastua oikein vakavan suhteen tasoisesti jos toisen tavat lähinnä ärsyttävät?
Jos mietit kahden miehen välillä, kumpikaan ei ole luultavasti se oikea sinulle. Kun kohtaa ihmisen, jonka kanssa haluaa olla, asiaa ei tarvitse miettiä (tietysti tutustumisen jälkeen, kun tietää kuka toinen on).
Parempi siis jatkaa etsimistä, reilua kaikkia kohtaan. Nykytilanteesi ei ole oikein kummankaan miehen kannalta.
Jos neuvoista huolimatta valitset toisen, kehotan valitsemaan tunteella. Kumpaa rakastat?
Tiesittekö että nainen voi rakastaa miestään väkivaltaisessakin suhteessa?? Silloin ei tunteita kuunnella!
Itse olen eroamassa pitkäaikaisesta parisuhteesta, johon "ajauduin", kun en nuorena osannut ajatella nenääni pidemmälle. Valitsin puolisokseni ihmisen, joka ei varsinaisesti säväyttänyt, mutta kun ei (muka) vaihtoehtojakaan ollut, päädyin suhteeseen hänen kanssaan. Nyt on selvinnyt että hän on pettänyt minua, eikä kaikkia seikkailuja varmasti tule koskaan tunnustamaankaan. Minulla ei alunperinkään ollut vahvoja tunteita häntä kohtaan, eivätkä ne vuosien varrella kasvaneetkaa, vaikka naimisiin mentiinkin. Me tulimme keskenämme toimeen, oli sinänsä ihan kivaakin, mutta "se jokin" siitä puuttui. Kumpikaan ei sitten loppujen lopuksi ollut onnellinen.
Jos nyt voisin valita toisin, en aloittaisi suhdetta hänen kanssaan. Tai ainakin lopettaisin sen siinä vaiheessa, kun huomaisin ettei se tunnu "oikealta". Säästyisi monen monta vuotta ja paljon pettymyksiä.
Neuvoksi alkuperäiselle sanoisin, että älä ota kumpaakaan (vaikka niin juuri pyysit olemaan sanomatta), jos ei kumpikaan tunnu "oikealta". Kannattaisi ehkä kuitenkin vielä etsiä sitä ihmistä, josta sinun ei tarvitse nettipalstoilla kysellä hyviä/huonoja puolia. Vaikka tämä niin tyhmän kuuloinen klishee onkin, niin sen oikean sitten vaan tietää. Minä alan etsimään omaa oikeaani vasta nyt, parinkymmenen tuhlatun vuoden jälkeen, älä sinä tuhlaa omaa elämääsi samalla tavalla.
Luotettavuus ja rehellisyys ovat arvoina parempia kuin käytösongelmaisuus.. Parisuhde perustuu luottamukselle. Toki pitää olla myös rehellinen sille toiselle osapuolelle, rakastatko häntä niin paljon että pysyt hänelle uskollisena, vaikka lakanoiden välissä ei ihmeitä tapahtuisikaan? Jos arvelet, että et pysty sänkypuuhissa tinkimään, älä sido muuten hyvää miestä omaan talutusnuoraasi. Vapauta hänet etsimään omaa luotettavaa puolisoaan. Mutta älä mene pelkän seksin perässä, parisuhdettahan sinä olit etsimässä.
Hankalaa on, mutta niin elämä tuntuu olevan. Onnea matkaan!
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Ja parempaa uutta vuotta, niinhän ne sanoo että koskaan ei ole liian myöhäistä:)
Ota ihan kumman vaan saat. Kumpaakaan et pysty pitämään.
Onnea matkaan.
Ei kumpikaan noista, ei toimi.