Oma isäni vaikuttaa olevan tulossa uskoon ja vastaa eoäileviin kysymyksiini tyyliin: "Jos ymmärtäisimmw Jumalaa täysin, häntä ei voisi pitää jumalallisena"
Tällainen argumentti ärsyttää minua, sillä se sulkee pois kaikki tieteelliset argumentit. Periaatteessahan kaikki on mahdollista, jos oletetaan näin. Maapallo on oikeasti kulmikas, mutta emme ymmärrä tarpeeksi huomataksemme sitä.
Ja tiedoksi. En ole ateisti, koska en kiellä jumalan olemassaoloa, mutta epäilen sitä. En ota kantaa jumalan olemassaoloon, koska siitä ei ole varmaa tietoa kellään.
Tällainen argumentti ärsyttää minua, sillä se sulkee pois kaikki tieteelliset argumentit. Periaatteessahan kaikki on mahdollista, jos oletetaan näin. Maapallo on oikeasti kulmikas, mutta emme ymmärrä tarpeeksi huomataksemme sitä.
Ja tiedoksi. En ole ateisti, koska en kiellä jumalan olemassaoloa, mutta epäilen sitä. En ota kantaa jumalan olemassaoloon, koska siitä ei ole varmaa tietoa kellään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ovatko luonnonlait jumalia, kun me emme niitä täysin ymmärrä?
Uskonnosta saa vastauksia vain teologisiin kysymyksiin, muihin tieteisiin sitä ei pitäisi sotkea.
Ei tietenkään. Luonnonlakeihin pätee arkisempi sanonta: "Jos ymmärtäisimme luonnonlait täysin, niin ymmärtäisimme ne."
Uskonnot taas eivät ole tiedettä tai tieteitä, mutta niiden tutkiminen voi olla.
Isälläsi on täysi oikeus omata omat mielipiteensä. Sinun ei ole tarpeen epäillä hänen mielipiteitään. Isäsi omien henkilökohtaisten mielipiteiden ei tarvitse perustua tieteeseen.
"Ja tiedoksi. En ole ateisti, koska en kiellä jumalan olemassaoloa, mutta epäilen sitä. En ota kantaa jumalan olemassaoloon, koska siitä ei ole varmaa tietoa kellään. "
-agnostinen teismi
Oma isä ärsyttää mielipiteillään?
Tuota? Eikös tuo ole oikeastaan luonnonlaki sinällään?
Isäsi on hurahtamassa tyypilliseen "Herra yksin tietää" uskoon. Ehkä kannattaisi paeta paikalta vielä kun voi.
Isäsi ajatusta ei voi osoittaa oikeaksi eikä vääräksi. Se siis ei ole tieteellinen lause, vain ihmiselle ominaista pohdiskelua, joka ei vie minnekään.