Pohjoismaiset yhteiset ravitsemussuositukset muuttuvat

Niin ja näin

Ensinnäkin tietoni perustuvat luotettaviin lähteisiin ja voit katsella niitä vaikka antamastani lähdetiedostosta.

Toisekseen kun viittaat omiin tiedostoihisi niin niiden tulisi Suomessa olla käännettynä Suomen kielelle, eikä jotakin sekamelskaa ulkomaan lainauksista. Näitä puolestaan löytyy satoja tuhansia ja aina löytää haluamansa tarpeen mukaan.

Kolmanneksi kun viittaat johonkin "ravitsemusterapeutti" Reijo Laatikaisen kirjoituksiin niin ymmrtänet tulkinnan liittyvän johonkin CCCCP aikaiseen hallintotapaan. Sinun"Suomalaiset kansalliset ravitsemussuositukset jne.." viittavat taas johonkin tulkinnanvaraiseen suomenkieliseen kirjoitukseen, millä ei liene mitään yhteyttä Reykjavikissä pidettyyn neuvotteluun, ei ainakaan etukäteen Suomeksi kirjoitettuna.

Mainintasi "Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa päivitetyt suomalaiset suositukset vuonna 2013", niin tekstissä ei ole mainintaa, että "julkaistaan pohjoimsiset suositukset 2013" eli taas tätä epäpätevää tulkintaa "potaskaa" suomalaisten vahingoksi, mokomatkin tunarit.

Edelleen kun aluksi viittaat "makro- ja energiaravintoaineisiin" niin mentäneen varvasti keinoravinteiden puolelle jossa on saavutettu "melkeinpä malkoinen vallankumous", voi hyvää päivää.

Ei näillä palstoilla noin tyhmiä VHH tai karppausta käyttävää olekkaan, joka ei ymmätäisi näiden tehoaineniden vahingollisuutta ihmisravintona ja vielä kehtaat kirjoittaa moista älyttömyyttä vastauksessasi. Myrkkyjä mitkä myrkkyjä.

Ota nyt käteesi vaikka joku lääkäri Antti Heikkilän aihetta koskeva kirja ja päivitä omat tietosi VHH:n suhteen. Tietoa löydät myös tohtori Tolosen tiedostoista ja vaikka kävisit tutustumassa Annika Dalgvistin tiedostoihin ja vieläpä vaikka Veijo Puustisen blogiin.

Ollaanko me nyt näin "mettäläisiä" omien tietojemme suhteen ja puhutaan Suomalaisten terveemmästä elintavoita. Kiisseleitä energiajuomia, ja "hevon pas****.

Itse käytän syödessäni hieman järkeäkin, enkä tarvitse mukaa "viitetiedostoja, mutta kyllä lukea osaan, mutta kyllä suomalaistenkin olisi aika tietää totuus ruuan todellisuudesta.

Saituri eläkeläinen kirjoitti:

Niin ja näin

Ensinnäkin tietoni perustuvat luotettaviin lähteisiin ja voit katsella niitä vaikka antamastani lähdetiedostosta.

Toisekseen kun viittaat omiin tiedostoihisi niin niiden tulisi Suomessa olla käännettynä Suomen kielelle, eikä jotakin sekamelskaa ulkomaan lainauksista. Näitä puolestaan löytyy satoja tuhansia ja aina löytää haluamansa tarpeen mukaan.

Kolmanneksi kun viittaat johonkin "ravitsemusterapeutti" Reijo Laatikaisen kirjoituksiin niin ymmrtänet tulkinnan liittyvän johonkin CCCCP aikaiseen hallintotapaan. Sinun"Suomalaiset kansalliset ravitsemussuositukset jne.." viittavat taas johonkin tulkinnanvaraiseen suomenkieliseen kirjoitukseen, millä ei liene mitään yhteyttä Reykjavikissä pidettyyn neuvotteluun, ei ainakaan etukäteen Suomeksi kirjoitettuna.

Mainintasi "Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa päivitetyt suomalaiset suositukset vuonna 2013", niin tekstissä ei ole mainintaa, että "julkaistaan pohjoimsiset suositukset 2013" eli taas tätä epäpätevää tulkintaa "potaskaa" suomalaisten vahingoksi, mokomatkin tunarit.

Edelleen kun aluksi viittaat "makro- ja energiaravintoaineisiin" niin mentäneen varvasti keinoravinteiden puolelle jossa on saavutettu "melkeinpä malkoinen vallankumous", voi hyvää päivää.

Ei näillä palstoilla noin tyhmiä VHH tai karppausta käyttävää olekkaan, joka ei ymmätäisi näiden tehoaineniden vahingollisuutta ihmisravintona ja vielä kehtaat kirjoittaa moista älyttömyyttä vastauksessasi. Myrkkyjä mitkä myrkkyjä.

Ota nyt käteesi vaikka joku lääkäri Antti Heikkilän aihetta koskeva kirja ja päivitä omat tietosi VHH:n suhteen. Tietoa löydät myös tohtori Tolosen tiedostoista ja vaikka kävisit tutustumassa Annika Dalgvistin tiedostoihin ja vieläpä vaikka Veijo Puustisen blogiin.

Ollaanko me nyt näin "mettäläisiä" omien tietojemme suhteen ja puhutaan Suomalaisten terveemmästä elintavoita. Kiisseleitä energiajuomia, ja "hevon pas****.

Itse käytän syödessäni hieman järkeäkin, enkä tarvitse mukaa "viitetiedostoja, mutta kyllä lukea osaan, mutta kyllä suomalaistenkin olisi aika tietää totuus ruuan todellisuudesta.

Lue lisää

Mitä ihmettä sä oikein sekoilet? Mitään tarkkoja rajoja ei lyödä lukkoon makrojen osalta.

Tuo linkkini http://www.slv.se/en-gb/Startpage-NNR/Chapter-1/ vie suoraan pohjoismaisten ravintosuosituksien neuvottelukunnan sivuill!. Sieltä on kaikki luettavissa alkuperäisenä.

Linkin Laatikaisen blogiin panin siksi, että siellä on perattu aika kivasti ko. suositusten sisältö sellaisille (kaltaisillesi) joilla ei ole kykyä itse tutustua ko. raporttiin.

Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset julkaistaan huhtikuussa 2013. Ja suomalaiset suositukset myös tänä vuonna. Tämä taasen sanotaan selvästi VRN:n sivulla.

"Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa työryhmä...Uudistetut suositukset julkaistaan huhtikuussa 2013"

"Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa päivitetyt suomalaiset suositukset vuonna 2013."

Koska et näköjään osaa klikkailla auki noita pohjoismaisten ravintosuosituksien neuvottelukunnan sivujen.pdf-tiedostoja, niin minä autan:

Hiilihydraattien osalta sanotaan näin:
"Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012."

Lähde, sivu 2 (kirjoittanut Fogelholm) : http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR5%20Carbohydrates.pdf

Rasvojen osalta sanotaan näin:

"The upper range of total fat intake dependent on the overall dietary composition.
No specific reasons or advantages to increase total fat intake above current intake level in the Nordic general populations of 30-35 E%. In high fat diets meeting the recommendations for dietary fibre and micronutrients of challenge
The lower range unchanged (25 E%)"

Lähde, sivu 7 (kirjoittanut Schwab):
http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Fat.pdf

vai niin kirjoitti:

Mitä ihmettä sä oikein sekoilet? Mitään tarkkoja rajoja ei lyödä lukkoon makrojen osalta.

Tuo linkkini http://www.slv.se/en-gb/Startpage-NNR/Chapter-1/ vie suoraan pohjoismaisten ravintosuosituksien neuvottelukunnan sivuill!. Sieltä on kaikki luettavissa alkuperäisenä.

Linkin Laatikaisen blogiin panin siksi, että siellä on perattu aika kivasti ko. suositusten sisältö sellaisille (kaltaisillesi) joilla ei ole kykyä itse tutustua ko. raporttiin.

Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset julkaistaan huhtikuussa 2013. Ja suomalaiset suositukset myös tänä vuonna. Tämä taasen sanotaan selvästi VRN:n sivulla.

"Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa työryhmä...Uudistetut suositukset julkaistaan huhtikuussa 2013"

"Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkistaa päivitetyt suomalaiset suositukset vuonna 2013."

Koska et näköjään osaa klikkailla auki noita pohjoismaisten ravintosuosituksien neuvottelukunnan sivujen.pdf-tiedostoja, niin minä autan:

Hiilihydraattien osalta sanotaan näin:
"Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012."

Lähde, sivu 2 (kirjoittanut Fogelholm) : http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR5%20Carbohydrates.pdf

Rasvojen osalta sanotaan näin:

"The upper range of total fat intake dependent on the overall dietary composition.
No specific reasons or advantages to increase total fat intake above current intake level in the Nordic general populations of 30-35 E%. In high fat diets meeting the recommendations for dietary fibre and micronutrients of challenge
The lower range unchanged (25 E%)"

Lähde, sivu 7 (kirjoittanut Schwab):
http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Fat.pdf

Lue lisää

Kiitos tiedoistasi

Ensinnäkin haluan Sinulle toistaa, että Suomessa puhutaan pääosin Suomen kieltä ja totesin, että aineiston tulee olle maassa valtaosaa edustavalla tekstille käännettynä, kaltaisiani on maassa paljon.

Voit tietysti kirjoitaa Fogelholmin ja Schwabin tekstit suomeksi niin muutkin pääsevät selville mitä kirjoitellaan. Toisaalta voit selventää myös olivatko tekstit vain toimikuntien yhteenvetoja tulkinnoistaan. Ilmeisesti jostakin löytyy vielä ehkä Matti Uusituvankin tulkinta suomen lääke- ja elintarviketeollisuuden lukuun.

Oma tulkintani on, että ko henkilöt edustavat hieman "lumiukkoina" Suomenkin osaamialueella kun keskustellaan kansan terveystyön edistämisestä. Tekstien osalta voi helposti todeta niiden olevan kolujemme alaluokkien oppimäärien tasolla. Eikö Suomesta löydy yhtään kansanterveystyöhön pätevoitynyttä asiantuntijaa, joilla olisi omakohtaista kokemusta lääkärintoimessa. Noilla "asennevammaisilla huru-ukoilla", professoreilla on teitysti paremmin aikaa käydä noilla edustusmatkoillaan.
Toisaalta kuitenkin näkee, että asioita on käsitelty mutta paremmista suomennoksista voisi tehdä jotakin johtopäätöksiäkin.

Ainesto vahvistanee kuitenkin sen tiedon, että kolestrolia käsittelevä työryhmä ei päässyt mihinkään johtopäätelmään, koska uutta tietoa on alkanut tulemaan varsin paljon ja asiasta ollaan varsin montaa mieltä, eli lääkitykset ovat olleet täysin hakoteillä (asiaa tuntevien mukaan).

Sitten siihen "sekoiluun". niin itse kirjoitat ensin "yksittäisistä makroravinteista, sitten energiaravinto aineista, ruoka-aneista" ja sitten jopa oikein "RAVITSEMUSSUOSITUKSET".

Ymmärrän hyvin, että ravitsemussuosituksilla tarkoitetaan ohjeita yleisellä tasolla ja erityisesti koulu ja laitosruokailussa yms. Lisänä tietysti tarkoitetaan terveyspuolella vaikuttamista sairastumisriskeihin, kuten ylilihavuus ja diabetes yms. Makrotasolla ymmärrän, että "makaroonilooraa" on vaikeampi tehdä yksittäisenä tuotteena liian pienellä makaroonimäärällä, koska muutoin siitä tulee keittoa.

Suurenpi kysymys "asiantuntijoillakin" näyttää olevan tuo kolestrolikäsitys ja kasvis/ elänrasvat, sekä siihen liittyvä lääkitys. Nykytiedon mukaan mm maitotuotteilla ei ole yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin, jolloin ravitsemussuosituksetkin näyttävän menevän uustarkasteluun.

Toinen suuri kysmys on hiilihydraattien liikakäyttö kansantarveyttä ajatellen. Tässä ainakin meillä Suomessa lienee varaa suositusten muuttamiseen yleisemmälläkin tasolla.

Jälkimmäiseen liittyy tietysti suurenhon kansanosan ajautuminen köyhyysrajan alapuolelle, joka käytännössä ohjaa kansalaisia väärään ruokailutapaan. Tässäkin olisi näkökulmaa "Valtion ravitsemusneuvottelu toimikunnalle" jossa tässäkin ollaan varmasti "lumiukkojen tasolla".

"Uusissa ravitsemussuosituksissa tuntuvasti vähemmän hiilihydraatteja

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos on julkaistu. Suosituksissa hiilihydraattien alaraja on tullut tuntuvasti alaspäin. Päivitetyt suomalaiset suositukset julkaistaan ensi vuonna. Yhteispohjoismainen asiantuntijaryöryhmä laatii pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka toimivat myöhemmin kansallisten ravitsemussuositusten pohjana. Ryhmän jäseninä toimivat suomesta Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Luonnoksessa on tehty tuntuva muutos hiilihydraattipolitiikkaan: Tiettyä hiilihydraattien osuutta ei suositella enää lainkaan:

A reasonable range of total carbohydrate intake is, however, dependent on several factors, like quality of dietary sources of carbohydrate and the amount and quality of fatty acids in the diet. Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012.

Sama suomeksi: Järkevä hiilihydraattien saanti riippuu useista seikoista, kuten hiilihydraattien lähteistä sekä rasvan määrästä ja laadusta, joten suositusta hiilihydraattien määrälle ei anneta. Tämän luettuani piti hieraista silmiä pari kertaa, sillä sen verran merkittävä kelkan käännös on kyseessä.

Tämä on järkevä ja rehellinen muutos. Ilmeisesti suosituksen laatijat ovat viimein ymmärtäneet ja tunnustaneet, että tieteellistä näyttöä minkään tietyn hiilihydraattien määrän ylivertaisuudesta ei ole olemassa. Eri ihmisille sopii erilainen määrä hiilihydraatteja. Kerrankin on jotakin kaunista sanottavaa ravitsemussuosituksista.

Hiilihydraattien tarkempaa määrää hakevalle luonnoksesta kuitenkin löytyy niiden määrä mutkan kautta. Proteiinin suositeltava määrä on edelleen 10-20 E% (eli prosenttia energiasta), ja rasvan suositeltava määrä on 25-40 E%, eli rasvasuosituksen ylärajaa on nostettu. Alkoholin saanniksi suositellaan korkeintaan 5 E%. Näistä voidaan vähennyslaskulla päätellä, että hiilihydraateille jäisi noin 35-65 E%, kun suositus on aikaisemmin ollut kapeampi 50-60 E%.

Suositus on tuskin edelleenkään täydellinen, mutta se on reilu hyppy oikeaan suuntaan. Kirjoittelin aikaisemmin, ettei suosituksiin voida tehdä kerralla kovin suuria muutoksia, jotta niiden uskottavuus säilyisi. Nyt ollaan kuitenkin hiilihydraattien alarajaa käytännössä laskemassa 50:stä 35:een energiaprosenttiin. Muutos on jopa 30 % tai toisella tapaa ilmaistuna 15 %-yksikköä.

Muita muutoksia suosituksen luonnoksessa ovat keskittyminen konkreettisiin elintarvikkeisiin ravintoaineiden sijaan, D-vitamiinin sekä seleenin suurempi suositeltu määrä ja pähkinöiden esiin tuominen.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos netissä (englanniksi): NNR 2012 Draft proposal 5 June 1012"

http://vahahiilihydraattinen-ruokava...l#comment-form
Muokkaa/Poista viesti

kj.mattila kirjoitti:

"Uusissa ravitsemussuosituksissa tuntuvasti vähemmän hiilihydraatteja

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos on julkaistu. Suosituksissa hiilihydraattien alaraja on tullut tuntuvasti alaspäin. Päivitetyt suomalaiset suositukset julkaistaan ensi vuonna. Yhteispohjoismainen asiantuntijaryöryhmä laatii pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka toimivat myöhemmin kansallisten ravitsemussuositusten pohjana. Ryhmän jäseninä toimivat suomesta Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Luonnoksessa on tehty tuntuva muutos hiilihydraattipolitiikkaan: Tiettyä hiilihydraattien osuutta ei suositella enää lainkaan:

A reasonable range of total carbohydrate intake is, however, dependent on several factors, like quality of dietary sources of carbohydrate and the amount and quality of fatty acids in the diet. Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012.

Sama suomeksi: Järkevä hiilihydraattien saanti riippuu useista seikoista, kuten hiilihydraattien lähteistä sekä rasvan määrästä ja laadusta, joten suositusta hiilihydraattien määrälle ei anneta. Tämän luettuani piti hieraista silmiä pari kertaa, sillä sen verran merkittävä kelkan käännös on kyseessä.

Tämä on järkevä ja rehellinen muutos. Ilmeisesti suosituksen laatijat ovat viimein ymmärtäneet ja tunnustaneet, että tieteellistä näyttöä minkään tietyn hiilihydraattien määrän ylivertaisuudesta ei ole olemassa. Eri ihmisille sopii erilainen määrä hiilihydraatteja. Kerrankin on jotakin kaunista sanottavaa ravitsemussuosituksista.

Hiilihydraattien tarkempaa määrää hakevalle luonnoksesta kuitenkin löytyy niiden määrä mutkan kautta. Proteiinin suositeltava määrä on edelleen 10-20 E% (eli prosenttia energiasta), ja rasvan suositeltava määrä on 25-40 E%, eli rasvasuosituksen ylärajaa on nostettu. Alkoholin saanniksi suositellaan korkeintaan 5 E%. Näistä voidaan vähennyslaskulla päätellä, että hiilihydraateille jäisi noin 35-65 E%, kun suositus on aikaisemmin ollut kapeampi 50-60 E%.

Suositus on tuskin edelleenkään täydellinen, mutta se on reilu hyppy oikeaan suuntaan. Kirjoittelin aikaisemmin, ettei suosituksiin voida tehdä kerralla kovin suuria muutoksia, jotta niiden uskottavuus säilyisi. Nyt ollaan kuitenkin hiilihydraattien alarajaa käytännössä laskemassa 50:stä 35:een energiaprosenttiin. Muutos on jopa 30 % tai toisella tapaa ilmaistuna 15 %-yksikköä.

Muita muutoksia suosituksen luonnoksessa ovat keskittyminen konkreettisiin elintarvikkeisiin ravintoaineiden sijaan, D-vitamiinin sekä seleenin suurempi suositeltu määrä ja pähkinöiden esiin tuominen.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos netissä (englanniksi): NNR 2012 Draft proposal 5 June 1012"

http://vahahiilihydraattinen-ruokava...l#comment-form
Muokkaa/Poista viesti

Lue lisää

"A reasonable range of total carbohydrate intake is, however, dependent on several factors, like quality of dietary sources of carbohydrate and the amount and quality of fatty acids in the diet. Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012.

Sama suomeksi: Järkevä hiilihydraattien saanti riippuu useista seikoista, kuten hiilihydraattien lähteistä sekä rasvan määrästä ja laadusta, joten suositusta hiilihydraattien määrälle ei anneta. "

Juuri näin. Tämä on sanottu noissa Fogelholmin kalvoissa, joihin yllä annoin linkin.

Rasvallekaan ei anneta mitään selkeää ylärajaa, ainoastaan alaraja:

The upper range of total fat intake dependent on the overall dietary composition.
No specific reasons or advantages to increase total fat intake above current intake level in the Nordic general populations of 30-35 E%. In high fat diets meeting the recommendations for dietary fibre and micronutrients of challenge
The lower range unchanged (25 E%)"

Sama suomeksi: Rasvan kokonaismäärä yläraja riippuu ruokavalion koostumuksesta, kokonaisuudesta. Mitään eritystä syytä tai etuja ei ole nostaa rasvan kokonaismäärää nykyiseltä tasolta 30-35 E%. Runsasrasvaisissa dieeteissä voi olla haastellista saada kuidun ja mikroravinteiden määrä suositusten mukaiseksi. Rasvan kokonaismäärän alarajan suositus pidetään ennallaan eli 25 E%.

Lähde, sivu 7 (kirjoittanut Schwab):
http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Fat.pdf

Linkkisi, joka ei toimi, väitteen esittäjä tekee siis ihan omia tulkintojaan makroravinteiden suositusmääristä.

vai niin kirjoitti:

"A reasonable range of total carbohydrate intake is, however, dependent on several factors, like quality of dietary sources of carbohydrate and the amount and quality of fatty acids in the diet. Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012.

Sama suomeksi: Järkevä hiilihydraattien saanti riippuu useista seikoista, kuten hiilihydraattien lähteistä sekä rasvan määrästä ja laadusta, joten suositusta hiilihydraattien määrälle ei anneta. "

Juuri näin. Tämä on sanottu noissa Fogelholmin kalvoissa, joihin yllä annoin linkin.

Rasvallekaan ei anneta mitään selkeää ylärajaa, ainoastaan alaraja:

The upper range of total fat intake dependent on the overall dietary composition.
No specific reasons or advantages to increase total fat intake above current intake level in the Nordic general populations of 30-35 E%. In high fat diets meeting the recommendations for dietary fibre and micronutrients of challenge
The lower range unchanged (25 E%)"

Sama suomeksi: Rasvan kokonaismäärä yläraja riippuu ruokavalion koostumuksesta, kokonaisuudesta. Mitään eritystä syytä tai etuja ei ole nostaa rasvan kokonaismäärää nykyiseltä tasolta 30-35 E%. Runsasrasvaisissa dieeteissä voi olla haastellista saada kuidun ja mikroravinteiden määrä suositusten mukaiseksi. Rasvan kokonaismäärän alarajan suositus pidetään ennallaan eli 25 E%.

Lähde, sivu 7 (kirjoittanut Schwab):
http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Fat.pdf

Linkkisi, joka ei toimi, väitteen esittäjä tekee siis ihan omia tulkintojaan makroravinteiden suositusmääristä.

Lue lisää

Ei runsasrasvaisessa dieetissä ole ongelmia saada kuituja ja ravinteita tarpeeksi kun syö runsaasti kasviksia ja marjoja niinkuin VHH:lla syödään. Peruna, riisi, pasta ja leipähän korvataan juuri lisäkasviksilla ja niissä on niukalti mitään ravinteita.

Tuossa nyt oli edellä parikin "käännöstä" neuvottelukuntien muistioista, toinen hyvinkin suomenkielellä ymmärrettävää ja toinen sitten hieman enemmän "munkkilatinaa" mutta ymmärrettävää sekin.

Tuo mainitsemasi "hevosmiesten tietotoimisto" ymmrätää kyllä parhaiten ihmisten terveyteen vaikuttavan ravinnekäytön ja toisaalta myös väärinkäytön hyvinkin tarkkaan. Toisaalta tiedän myös jotakin myös hevostekin valmennuksesta ja ravintotarpeesta mikäli halutaan huipputuloksia.

Toisaalta tuo pohjoismaisen neuvottelukunnan muistiot osoittavat yhä selvemmin, että asioista ollaan käytännössä hyvinkin eriävää mieltä.
Vastakkin ovat "maalikkoprofessorit" - terveydenhuollon ammattilaiset kokemustietoineen.
Vallankumous ehkä tosissaan on tapahtunut siinä, että elintarvike- ja lääketeollisuuden edustajat eivät enää saa mielivaltaisesti lävitse suosituksiin, vaan "voitolle" on noisemassa terveydenhuollon ja terveystieteen kokemukset ja tieto ihmiskunnan hyväksi, niin euroopassa kuin muissakin maanosissa.

Nyt terveelle ajattelulle ja terveydenhuollon tietäjille tulisi Suomessakin antaa tilaa kun kansallisia suosituksia kirjoitetaan.

Tämä on nyt sitä "kansan totuutta" jota itse mainostat "uusavuttomuudeksi".
"Uusavuttomuuden huippuna pidetään sitä, kun ei muista pizzataksin numeroa", muistako Sinä.

Tuosta edelleen kj.mattilan tapaan on helppo "hevosmiestenkin laskuopilla" päätellä että kun 100 % vähennetään ensin n 20 % proteiinia ja vaikkapa enimmillään 40 % rasvaa (vaikka 5 % alkoholi mukaanlukien), niin loppuosa 40 % pitää kattaa jollakin muulla.

Tuo rasvan alarajasuosituskin 25 % on ymmärrettävää kun tiedetään mitä rasvoja tarkoitetaan ja mitä muuta kulloinkin syödään. Viittaua "runsasrasvaisista dieteistä" ei niinkään liity VHH ruokavalioon, vaan ehkä johonkin "harhaoppiin" ja väärinymmärrykseen muka terveemmistä ruokatavoista.

Oleellista tässä keskustelussa kuitenkin lienee, että tuo hiilihydraattien liikakayttö saadaan vähenemään (rasva ja hiilihydraatti), eli sokeriksi muttuvat ainesosat ja rasva yhdessä. Tähän tietysti liittyy noiden mikroraviteiden riittävä saanti kehon toimintojen ylläpitämiseksi.

Ylilihavuus ja diabetes seurannaisineen ovat pahimpia kansansairauksiamme ja nimenomaan liiallinen hiilihydraattien käyttöä pidetään pahimpana tekijänä näihin sairauksiin.
Tämä tekijä on ilmeisemmin ollut suurimpana vaikuttajana pohjoismaisen ravitsemusneuvottelukunnankin keskusteluun. VHH ruokavaliot ovat tuoneen uutta myönteistä tietoa mm ylipainoisten ja diabetikkojen terveystilanteisiin.

Rasvakeskustelussa on myös alkanut tulemaan lisääntyvässä määrin mielipiteitä ja tietoa, että eläinrasvoilla ei sittenkään ole suoranaista yhteyttä kolestrolien muodostumiseen ja toisaalta eri kolestroleilla ei myöskään ole yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin, vaan usein niiden korkeammat arvot kuvastavatkin parempaa terveystilaa. On myös löydetty muita vaikuttajia verenkierrossa jotka selkeännin ovat aiheuttamassa sepelvaltimotukoksia.
Kolestrolilääkkeet ovat olleet suurelta osin myös tarpeettomia ja ovat jossakin määrin aiheuttaneet muita terveyshaittoja.

Voidaan perustellusti esittää myös kysymys, että mitä kaikkea turhaa "ravinneainetta" meille tarjotaan ns. "kevyttuotteiden" nimikkeillä.

Toivon, että olisimme yhtä mieltä siinä, että yleisten ravinnesuositusten tulisi sisältää selkeät ohjeet hiilihydraattien kokonaismäärän vähentämiseksi mm. koulu- ja laitosruokailussa ja tietysti lisätä terveellisempiä "mikrolisäaineita" sisältäviä ainesosia oikeampaan suuntaan.

Edelleen suosituksia olisi painotettava myös terveydenhuollon lääkäreille ja neuvotahenkilöstöille, viestin saamiseksi yksittäisille potilaille ja käyttäjäryhmille.
Suosituksista tulee myös tiedottaa julkisessa keskustelussa ilman teollisuuden ja kaupan vastavaikutusta..

Tässä olisi nyt myös viestiä Valtion ravitsemustoimikunnalle, johon yhteytesi tuntuvat toimivan. Lisäviestinä myös, että jättäkää sivuun nuo Elintarvike, ja lääketeollisuuden "lobbarit" joille kansanterveys on toisarvoinen seikka kun puhutaan asioista tästä näkökulmasta.

Ymmärsitkö sanomani, kirjoitusvirheineen.

Saituri eläkeläinen kirjoitti:

Tuosta edelleen kj.mattilan tapaan on helppo "hevosmiestenkin laskuopilla" päätellä että kun 100 % vähennetään ensin n 20 % proteiinia ja vaikkapa enimmillään 40 % rasvaa (vaikka 5 % alkoholi mukaanlukien), niin loppuosa 40 % pitää kattaa jollakin muulla.

Tuo rasvan alarajasuosituskin 25 % on ymmärrettävää kun tiedetään mitä rasvoja tarkoitetaan ja mitä muuta kulloinkin syödään. Viittaua "runsasrasvaisista dieteistä" ei niinkään liity VHH ruokavalioon, vaan ehkä johonkin "harhaoppiin" ja väärinymmärrykseen muka terveemmistä ruokatavoista.

Oleellista tässä keskustelussa kuitenkin lienee, että tuo hiilihydraattien liikakayttö saadaan vähenemään (rasva ja hiilihydraatti), eli sokeriksi muttuvat ainesosat ja rasva yhdessä. Tähän tietysti liittyy noiden mikroraviteiden riittävä saanti kehon toimintojen ylläpitämiseksi.

Ylilihavuus ja diabetes seurannaisineen ovat pahimpia kansansairauksiamme ja nimenomaan liiallinen hiilihydraattien käyttöä pidetään pahimpana tekijänä näihin sairauksiin.
Tämä tekijä on ilmeisemmin ollut suurimpana vaikuttajana pohjoismaisen ravitsemusneuvottelukunnankin keskusteluun. VHH ruokavaliot ovat tuoneen uutta myönteistä tietoa mm ylipainoisten ja diabetikkojen terveystilanteisiin.

Rasvakeskustelussa on myös alkanut tulemaan lisääntyvässä määrin mielipiteitä ja tietoa, että eläinrasvoilla ei sittenkään ole suoranaista yhteyttä kolestrolien muodostumiseen ja toisaalta eri kolestroleilla ei myöskään ole yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin, vaan usein niiden korkeammat arvot kuvastavatkin parempaa terveystilaa. On myös löydetty muita vaikuttajia verenkierrossa jotka selkeännin ovat aiheuttamassa sepelvaltimotukoksia.
Kolestrolilääkkeet ovat olleet suurelta osin myös tarpeettomia ja ovat jossakin määrin aiheuttaneet muita terveyshaittoja.

Voidaan perustellusti esittää myös kysymys, että mitä kaikkea turhaa "ravinneainetta" meille tarjotaan ns. "kevyttuotteiden" nimikkeillä.

Toivon, että olisimme yhtä mieltä siinä, että yleisten ravinnesuositusten tulisi sisältää selkeät ohjeet hiilihydraattien kokonaismäärän vähentämiseksi mm. koulu- ja laitosruokailussa ja tietysti lisätä terveellisempiä "mikrolisäaineita" sisältäviä ainesosia oikeampaan suuntaan.

Edelleen suosituksia olisi painotettava myös terveydenhuollon lääkäreille ja neuvotahenkilöstöille, viestin saamiseksi yksittäisille potilaille ja käyttäjäryhmille.
Suosituksista tulee myös tiedottaa julkisessa keskustelussa ilman teollisuuden ja kaupan vastavaikutusta..

Tässä olisi nyt myös viestiä Valtion ravitsemustoimikunnalle, johon yhteytesi tuntuvat toimivan. Lisäviestinä myös, että jättäkää sivuun nuo Elintarvike, ja lääketeollisuuden "lobbarit" joille kansanterveys on toisarvoinen seikka kun puhutaan asioista tästä näkökulmasta.

Ymmärsitkö sanomani, kirjoitusvirheineen.

Lue lisää

Spekuloida voi toki miten haluaa, mutta alkuperäisteksti eli suositusten luonnos on se mihin minä luotan. Tässä muuten erään karpin (Jari Ristiranta) spekulointia laskelmineen:

"Hiilihydraattien tarkempaa määrää hakevalle luonnoksesta kuitenkin löytyy niiden määrä mutkan kautta. Proteiinin suositeltava määrä on edelleen 10-20 E% (eli prosenttia energiasta), ja rasvan suositeltava määrä on 25-40 E%, eli rasvasuosituksen ylärajaa on nostettu. Alkoholin saanniksi suositellaan korkeintaan 5 E%. Näistä voidaan vähennyslaskulla päätellä, että hiilihydraateille jäisi noin 35-65 E%"

http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.fi/2012/06/uusissa-ravitsemussuosituksissa.html

Niin, että hiilarien ylärahan jopa nousee :)

vai niin kirjoitti:

Spekuloida voi toki miten haluaa, mutta alkuperäisteksti eli suositusten luonnos on se mihin minä luotan. Tässä muuten erään karpin (Jari Ristiranta) spekulointia laskelmineen:

"Hiilihydraattien tarkempaa määrää hakevalle luonnoksesta kuitenkin löytyy niiden määrä mutkan kautta. Proteiinin suositeltava määrä on edelleen 10-20 E% (eli prosenttia energiasta), ja rasvan suositeltava määrä on 25-40 E%, eli rasvasuosituksen ylärajaa on nostettu. Alkoholin saanniksi suositellaan korkeintaan 5 E%. Näistä voidaan vähennyslaskulla päätellä, että hiilihydraateille jäisi noin 35-65 E%"

http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.fi/2012/06/uusissa-ravitsemussuosituksissa.html

Niin, että hiilarien ylärahan jopa nousee :)

Lue lisää

Kiitos, kyllä Jari Ristirannan "spekulointi" on samoilla linjoilla omien tulkintojen ja tietojen knssa. Näyttäisi siltä, että "samaa" tulkintaa löytyy useammilta kirjoittajilla.

Noista luvuista ylä/alaraja pystyy näköjään kukin löytämään haluamansa tuloksen, eli kuten Sinäkin hiilarien ylärajan nouseminen.

Oleellista kuitenkin lienee tuo rasva/hiilarimäärän kokonaissumma ja liiaksi nautittuna lopputulos on erilainen, toiset lihoo ja toisille tulee diapetes eri seurauksin. Jokainen syö mitä sekoittaa ja miten haluaa.

Itse tarkastelen asiaa diabetikkona, ja VHH:lla olen jotakin parannusta saanut aikaan, eli lääkkeet vähemmälle. Toinen järkytys on ollut miten kolestrolilääkitystä markkinoidaan joka lähtöön, mutta itse heitin ne mäkeen kun totuus alkoi tulemaan selville.

Tästä näkökulmasta esitän kritiikkiä ruokasuosituksiin eri tilanteissa. Diabetikolle pitää olla omansa ja sydänsairaille tulee olla vieläkin selkeämpää mitä tarjotaan, yleistykset eivät auta ketään. Lisäkritiikkinä on kun nuo "jauhoprofessorit" sitten istuvat järjestöjen keulapaikoilla, ymmärtämättä omaa "jääviyttään" omissa lausunnoissaan, kun parempaakin tietoa löytyy ammattipiireissä.

Saituri eläkeläinen kirjoitti:

Kiitos, kyllä Jari Ristirannan "spekulointi" on samoilla linjoilla omien tulkintojen ja tietojen knssa. Näyttäisi siltä, että "samaa" tulkintaa löytyy useammilta kirjoittajilla.

Noista luvuista ylä/alaraja pystyy näköjään kukin löytämään haluamansa tuloksen, eli kuten Sinäkin hiilarien ylärajan nouseminen.

Oleellista kuitenkin lienee tuo rasva/hiilarimäärän kokonaissumma ja liiaksi nautittuna lopputulos on erilainen, toiset lihoo ja toisille tulee diapetes eri seurauksin. Jokainen syö mitä sekoittaa ja miten haluaa.

Itse tarkastelen asiaa diabetikkona, ja VHH:lla olen jotakin parannusta saanut aikaan, eli lääkkeet vähemmälle. Toinen järkytys on ollut miten kolestrolilääkitystä markkinoidaan joka lähtöön, mutta itse heitin ne mäkeen kun totuus alkoi tulemaan selville.

Tästä näkökulmasta esitän kritiikkiä ruokasuosituksiin eri tilanteissa. Diabetikolle pitää olla omansa ja sydänsairaille tulee olla vieläkin selkeämpää mitä tarjotaan, yleistykset eivät auta ketään. Lisäkritiikkinä on kun nuo "jauhoprofessorit" sitten istuvat järjestöjen keulapaikoilla, ymmärtämättä omaa "jääviyttään" omissa lausunnoissaan, kun parempaakin tietoa löytyy ammattipiireissä.

Lue lisää

"Oleellista kuitenkin lienee tuo rasva/hiilarimäärän kokonaissumma ja liiaksi nautittuna lopputulos on erilainen, toiset lihoo ja toisille tulee diapetes eri seurauksin"

Juu, liiaksi kun nauttii ruokaa niin lihoo ja sairastuu. Kannattaisi ottaa itseään niskasta kiinni heti muutaman liikakilon jälkeen eikä vasta sitten kun ongelmia alkaa tulla. No, hyvää loppuelämää kuitenkin ja onnea matkaan.