keskiverto ihmisellä?
Minkälainen on ihminen jolla on enemmän piirteitä kuin toisilla? Tai mitä jos on vähemmän?
Voiko yleensä ihmisen piirteitä laskea/määritellä selvästi?
Minkälainen on ihminen jolla on enemmän piirteitä kuin toisilla? Tai mitä jos on vähemmän?
Voiko yleensä ihmisen piirteitä laskea/määritellä selvästi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Korjaus: Piti olla luonteenpiirrettä.
Luonne=tietylle asialle ominainen/merkittävä piirre
Persoonallisuus=psyykkisten ominaisuuksien verrattaen pysyvä kokonaisuus, joka määrittää yksilön ominaiset käyttäytymispiirteet
Hallitsevan faktorimallin mukaan ihmisen persoonallisuus rakentuu viiden "suuren" piirteen muodostamista kombinaatioista. Nämä viisi piirredimensiota ovat: ulospäin-sisäänpäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus-tasapainoisuus, tunnollisuus-huolimattomuus, miellyttävyys-etäisyys ja avoimuus-sovinnaisuus.
Vastaavanlainen luokittelu perustuu faktorianalyyttisilla menetelmillä kerättyyn tietoon ihmisen tyypillisistä vastaustyyleistä erilaisissa itsearviointitilanteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kyseisten faktorien muodostamien kombinaatioiden avulla voidaan tehdä kokonaisvaltaisia päätelmiä yksilön tyypillisistä käyttäytymis- ja toimintamalleista erilaisissa tilanteissa ja erilaisia ärsykkeitä kohtaan. Jokaisen ihmisen persoonallisuus on näin ollen arvioitavissa viiden piirteen avulla, joskin vaihtelut tietyn piirteen voimakkuuden ja dimension välillä tuottavat eroavaisuuksia yksilöiden kesken. Kenelläkään ei siis varsinaisesti ole enemmän piirteitä kuin toisella, vaan ainoastaan piirteiden voimakkuuksissa ja kombinaatioissa on vaihtelua.
Psykologit arvioivat kyseisiä piirteitä monenlaisissa arviointitilanteissa, joista tyypillisimpiä ovat soveltuvuus- ja työkykytestaukset. Tällä hetkellä käytetyin testi lienee itsearviointiin perustuva PK5, joka on suomalainen variaatio maailmalla käytetystä NEO-PI-testistä. Valitettavasti en voi tämän tarkemmin esitellä testin rakennetta ja mekaniikkaa, johtuen psykologien ammattietiikkaan kuuluvasta testisalaisuudesta (testin luotettavuus heikkenisi, mikäli tutkittavat tuntisivat testin toimintamekanismit). Keskeistä on kuitenkin ymmärtää se, että vastaavanlaiset itsearvioinnit perustuvat laaja-alaiseen normiaineistoon. Suomeksi tämä tarkoittaa siis sitä, että testi on ennen käyttöönottoa "sisäänajettu" tuhansilla ihmisillä, jolloin oletettavasti saadaan edustava jakauma ihmisten tyypillisistä vastaustyyleistä. Käytännön työssä yksittäisen tutkittavan vastauksia verrataan tähän jakaumaan, jolloin nähdään miten ko. henkilön vastaustyyli mahdollisesti poikkeaa "normaalipopulaation"/muiden ihmisten tyypillisistä vastauksista. (Huom. nettitestit eivät perustu vastaavanlaiseen normitukseen, jonka vuoksi näitä ei voida pitää kovinkaan luotettavina).
Psykologialle ja muille käyttäytymistieteille on myös tyypillistä se, että "absoluuttista" varmuutta ja totuutta ei voida koskaan saavuttaa. Tutkimus ja arviointi perustuvat näin tyypillisesti tilastollisin menetelmin laskettaviin todennäköisyyksiin ja jakaumiin. Osittain tämän seurauksena on olemassa myös vaihtoehtoisia ja kilpailevia persoonallisuusteorioita. Eräs näistä on Murrayn tarveteoria, jota hyödynnetään usein käytännön työssä piirreteorioiden tukena. Tällöin persoonallisuuden ajatellaan koostuvan ihmisen tarpeista tehdä ja toistaa tietynlaisia toimintoja (esim. johtamisen tarve, sosiaalisen tuen tarve, uudenlaisten kokemusten tarve). Vanhempia persoonallisuusteorioita edustavat puolestaan Eysenckin kolmen dimension ja Cattelin 16-piirteen mallit (nykyiset piirreteoriat ovat eräänlaisia tilastollisesti muodostettuja kompromisseja näistä teorioista).
Biologisen näkemyksen mukaan ihmisen persoonallisuus/luonne liittyy kiinteästi ns. temperamenttiin. Tällä tarkoitetaan tyypillisesti persoonallisuuden biologista pohjaa, jonka katsotaan olevan osittain geneettisesti määrittynyttä (ts. vaihtelut neurokemiallisissa toiminnoissa). Karkeasti ottaen temperamenttia voidaan tarkastella lähestymis-välttämiskäyttäytymis-akselin avulla, jolloin temperamenttia arvioidaan esim. tarkkailemalla pienen lapsen suhtautumista uudenlaisiin ärsykkeisiin.
Nykyään psykologiassa annetaan enemmän painoarvoa myös erilaisille sosiokonstruktiivisille lähestymistavoille (todellisuus rakentuu ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa). Tästä esimerkin tarjoaa McAdamsin narratiivinen persoonallisuusteoria, jonka mukaan ihmisen persoonallisuus/luonne määrittyy erilaisten kielellisten tarinoiden avulla. Keskeistä on siis se, miten ihminen ilmaisee itseään ja millaisia asioita tämä painottaa erilaisissa kertomuksissa. Vastaavanlaisten laadullisten lähestymistapojen avulla voidaan tarkemmin selvittää esimerkiksi tutkittavan arvoihin ja maailmankuvaan liittyviä persoonallisuustekijöitä (ks. narratiivinen identiteetti).
Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, on psykoanalyyttinen koulukunta tuonut psykologiaan täysin omanlaiset persoonallisuusteoriat. Esim. klassisessa psykoanalyysissa puhutaan erilaisista tiedostamattomista vieteistä ja haluista, jotka vaikuttavat määräävällä tavalla yksilön toimintaan. Vastaavanlaisia persoonallisuuden "syvärakenteita" pyritään arvioimaan erilaisten projektiivisten menetelmien avulla, joista tunnetuin esimerkki lienee Rorschachin musteläiskätesti. Oletuksena on tällöin se, että henkilö heijastaa (projisoi) psyykeen tiedostamaton puolta ja tähän liityviä tekijöitä erilaisiin epäselviin ärsykkeisiin.
Tämän sillisalaatin loppuun voidaan todeta, että yksiselitteistä määritelmää ihmisen persoonallisuudesta/luonteesta ei ole olemassa (mikäli tämä ei tullut selväksi). Toisaalta monet vaihtoehtoiset teoriat tukevat toisiaan ja omaavat myös osittan päällekkäistä terminologiaa toistensa kanssa. Käytännön arviointityössä tulee näin ollen ottaa huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti persoonallisuuden eri ulottuvuudet ja vaihtoehtoisten menetelmien antamat tulokset. Päätelmät tehdään tällöin useiden eri arviointimenetelmien pohjalta, joista keskeisin on AINA kunnollinen tutkimushaastattelu. Tällöin ihmisen piirteet voidaan määritellä suhteellisen selkeästi.
Vielä yksinkertaiset vastaukset kysymyksiisi:
Dominoivan käsityksen mukaan ihmisen persoonallisuus muodostuu viidestä piirteestä.
Ihmisellä ei ole enemmän tai vähemmän piirteitä kuin toisella, vaan piirteiden voimakkuuksissa ilmenevä vaihtelu muodostaa lopullisen persoonallisuuden.
Voi määritellä, mikäli edellä esitetyt tekijät otetaan huomioon.