Kesä on mielestäni parasta vuodenaikaa; on lämmin ja luonto on parhaimmillaan. Ukonilma on parasta mitä voi olla kesässä. Kunnioitan, pelkään ja ihailen sitä.
Viime kesänä, joskus heinäkuun lopulla ennustettiin säätiedotuksessa, että tulevana yönä ukkosrintama pyyhkäisisi Suomen yli. No niin se sitten teki. Olin mökillä äitini kanssa ja hän halusi, että nukkuisin hänen kanssaan samassa mökissä, ettei hän pelkäisi. Nooo... En suostunut siihen vaan menin toiseen mökkiin yöksi, vain sen takia, että pääsisin ulos yöllä ilman, että hän huolestuisi yöllä missä olisin, kun en olisi ollut samassa mökissä. Tämä oli vain pienehkö järjestelykysymys. Odotin alkuyötä, jotta toisessa mökissä nukuttaisiin ja minä voisin hipsiä ulos. Ulkona oli juuri jylläämässä ukonilma, mutta kaukana horisontissa, mikä oli vielä turvallista. Lähdin viereiselle lehmänlaitumelle katselemaan saapuvaa valoshowta. Alue oli laaja ja aava, ja siksi hyvä katselulle. Kiipesin laitumella olevalle suurelle kivelle istumaan. Oli pimeä ja hiljaista. Ukonilma oli saapumassa ja olin aivan jännittynyt. Ei satanut, vain pieni tuulenvire. Salamat välähtivät vähän väliä jokapuolella, ja sain mahtavan fiiliksen, ihan kuin olisin ollut hallusinaatiossa: vapautunut olo valtasi minut. Kello oli 01.32, kun alkoi satamaan. Minun oli aika siirtyä sisälle, sillä ukkonen oli aivan päällä ja sade muuttui voimakkaammaksi. Olin siinä vielä noin puolisen tuntia nenä kiinni ikkunassa ihailemassa pauhaavaa luontoa. Lopulta myrsky alkoi väistyä toisaalle ja samalla heiketä ja päätin mennä nukkumaan, etten herättäisi epäilyjä aamulla. Aamu alkoi sarastaa, en ollut juuri nukkunut yhtään, sillä olin koko yön niin jännittynyt. Mietin kuinka mahtavan ja ikimuistoisen yön oli juuri saanut kokea.
Viime kesänä, joskus heinäkuun lopulla ennustettiin säätiedotuksessa, että tulevana yönä ukkosrintama pyyhkäisisi Suomen yli. No niin se sitten teki. Olin mökillä äitini kanssa ja hän halusi, että nukkuisin hänen kanssaan samassa mökissä, ettei hän pelkäisi. Nooo... En suostunut siihen vaan menin toiseen mökkiin yöksi, vain sen takia, että pääsisin ulos yöllä ilman, että hän huolestuisi yöllä missä olisin, kun en olisi ollut samassa mökissä. Tämä oli vain pienehkö järjestelykysymys. Odotin alkuyötä, jotta toisessa mökissä nukuttaisiin ja minä voisin hipsiä ulos. Ulkona oli juuri jylläämässä ukonilma, mutta kaukana horisontissa, mikä oli vielä turvallista. Lähdin viereiselle lehmänlaitumelle katselemaan saapuvaa valoshowta. Alue oli laaja ja aava, ja siksi hyvä katselulle. Kiipesin laitumella olevalle suurelle kivelle istumaan. Oli pimeä ja hiljaista. Ukonilma oli saapumassa ja olin aivan jännittynyt. Ei satanut, vain pieni tuulenvire. Salamat välähtivät vähän väliä jokapuolella, ja sain mahtavan fiiliksen, ihan kuin olisin ollut hallusinaatiossa: vapautunut olo valtasi minut. Kello oli 01.32, kun alkoi satamaan. Minun oli aika siirtyä sisälle, sillä ukkonen oli aivan päällä ja sade muuttui voimakkaammaksi. Olin siinä vielä noin puolisen tuntia nenä kiinni ikkunassa ihailemassa pauhaavaa luontoa. Lopulta myrsky alkoi väistyä toisaalle ja samalla heiketä ja päätin mennä nukkumaan, etten herättäisi epäilyjä aamulla. Aamu alkoi sarastaa, en ollut juuri nukkunut yhtään, sillä olin koko yön niin jännittynyt. Mietin kuinka mahtavan ja ikimuistoisen yön oli juuri saanut kokea.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.