Oletteko samaa mieltä, että sitä mukaa kun tiede (tiedettä tekevä ihminen) löytää uusia lainalaisuuksia, fysiikan käsite laajenee? Eli se mikä joskus aikoinaan katsottiin "yliluonnolliseksi" (vain koska ei tiedetty asiasta) on tämän päivän tavanomaista fysiikkaa.
Se mikä on fysiikan lakien "alaista", laajenee siten koko ajan.
Esimerkki: vielä tänäkään päivänä ei tiedetä mitä tietoisuus tai ajatukset ovat (siten niitä ei edes pidetä "fysiikan" käsitteen alle kuuluviksi), mutta siinä vaiheessa kun tiedetään ja esim ajatus pystytään todentamaan, myös näistä tulee osa fysiikan tutkimusta. Samaa mieltä?
Se mikä on fysiikan lakien "alaista", laajenee siten koko ajan.
Esimerkki: vielä tänäkään päivänä ei tiedetä mitä tietoisuus tai ajatukset ovat (siten niitä ei edes pidetä "fysiikan" käsitteen alle kuuluviksi), mutta siinä vaiheessa kun tiedetään ja esim ajatus pystytään todentamaan, myös näistä tulee osa fysiikan tutkimusta. Samaa mieltä?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Aivan kaikki on fysiikkaa.
Paitsi matematiikka.
Käypäs, Kollimaattori, vielä kirjoittamassa multiversumiketjuun todisteesi.
Ja fysiikka on matematiikan osa;)
... mutta matematiikalla ei voi kuvata esim ajatuksen syntyä.
Ainakaan vielä :) (eikä toistaiseksi siten ihmistä juuri ollenkaan). Onko näin?
Jos fysiikka on matematiikan osa niin ajatuksen synty aivoissa voidaan tiedon tarkentuessa kuvata. Tietoisuuden aivoprosessit ovat fysikaalisesti jo joissain tapauksissa hallussa. Esim. aivoja tietystä kohtaa manipuloimalla saadaan vaikkapa raajoja liikutettua, välillä koehenkilö kokee jopa itse tietoisesti liikuttavansa raajaa, vaikka impulssi saadaan aivomanipulaatiolla aikaan. Tietoisuuden ilmiöt noudattavat siis fysiikkaa. Mitään vapaata tahtoa ei siten tarvita, joka ei olisi seurausta aivoissa tapahtuvista muutoksista, perimmältään alkeishiukkasten vuorovaikutuksista. Ajattelet, päätät ja toimit kuten fysikaaliset vuorovaikutukset laittavat sinut tekemään. Se miksi toimit järkevästi, johtuu siitä että organismin eli kompleksisen hiukkaskasauman säilyminen, lisääntyminen ja evoluutio suosii tällaista käytöstä. Ympäristöön, lajikumppaneihin jne. nähden tarkoituksenmukainen vuorovaikutus=käytös=toiminta siis kannattaa ja näin syntyy yhä järkevämmin toimivaa käytöstä tietenkin sattuman sallimissa rajoissa. Tällä sattumalla tarkoitan tietenkin fysikaalisten vuorovaikutusten aiheuttamia tapahtumia, jotka voivat aikaansaada myös hyvin järjestäytyneen organismin tuhon vaikkapa vikaantuneen lentokoneen tai asteroidin muodossa, viruksen ym. tekemänä jne. Näiden luonnon näennäissattumien takia tie ei vie suoraviivaisesti aina vain tarkoituksenmukaisesti järjestyneempiin systeemeihin evoluution myötä.
Luonnonlaeista vapaata tahtoa ei ole, eikä sitä edes tarvita.
Entä esimerkiksi rakastuminen, tai oikeudenmukaisuus - voiko nekin selittää tuolla periaatteella?
Entä ovatko sitten ei-järkevästi toimivat ihmiset "mutaatioita" tuosta? Niitä kun on niin paljon (sodat, riidat, tappelut)
Mielestäni ihminen on moraalisesti vastuullinen eläin ja tiedon/tietämyksen lisääntyessä aina vaan vastuullisempi. Minusta ihmisellä on toki vapaa tahto toimia tilanteessa juuri haluamallaan tavalla.
"haluamallaan tavalla" - on juuri se tapa, jonka fysikaaliset lainalaisuudet aivoissa synnyttävät. Siis se mitä ihminen vapaalla tahdolla valitsee on juuri sama jonka aivofysiikankin tuloksena valikoituu. Eikös ole nokkelaa. Mutta onko kyseessä aito vapaus vai illuusio vapaudesta.
Simpanssienkin on todettu tukimuksissa olevan oikeudenmukaisia, se on käytöstä joka auttaa fysikaalisessa vuorovaikutusevoluutiossa tiettyjä organismeja säilymään. Rakastuminen ja sukupuolisuus on myös keino valita vuorovaikutuksissa elinkelpoisempi kumppani, jonka kanssa jatkaa sukua (muotoa&vuorovaikutuksia), eli hiukkassysteemiä. Nämä ovat tiettyjen kompleksisten hiukkaskasautumien vuorovaikutuksista syntyneitä ominaisuuksia, joista on näille kasaumille hyötyä, jos hyödyksi katsoo niiden rakenteen ja vuorovaikutusten säilymisen evoluutiossa. Huonommat ominaisuudet johtivat kyseisten hiukkaskasautumien häviämiseen.
"Minusta ihmisellä on toki vapaa tahto toimia tilanteessa juuri haluamallaan tavalla."
Ihminen toimii juuri siten kuin fysikaalinen maailma pistää hänet vuorovaikutuksissa toimimaan. Toista vaihtoehtoa ei ole, eikä ollut, koska ihminen tahtoo, päättää ja tekee mitä fysikaaliset vuorovaikutukset laittavat tekemään.
Miten sitten on selitettävissä se että tahto saa muutoksia aikaan aivoissa ja kehon fysiologiassa (esim lumelääkkeen vaikutus: ihminen kuvittelee saavansa lääkettä ja paranee). Selittyykö tämäkin?
Fysikaalinen maailma on kuitenkin pohjaltaan stokastinen. Tietyn rajan jälkeen kaikki ilmiöt ovat ennustamattomia.
Eikö mene jo jakeluun, sekin johtuu fysiikasta.
Vain nykyisen virallisen tulkinnan mukaan.
Ja sinullako on jotain parempaa tietoa. Siis muutakin kuin riivaava pakkomielle siitä, että maailman TÄYTYY olla deterministinen.
Mielenterveyspalstat ovat pakkomielteitä varten. Täällä pyritään puhumaan fysiikasta nojautuen parhaiten toteen näytettyihin faktoihin.
Tietoisuus on universumin informaation polttopiste.
Ja JB11 on palstan Pelle-Hermanni.