"Kaksinaamaiset" vanhemmat

Kerro että tiedät kyllä mitä he todella sinusta ajattelevat. Pyydä vähän rehellisyyttä peliin.

Ei kuulosta kovin uskottavalta. Mikä on perustelu esim. narsistiksi väittämisellä?

Mee sanomaan seuraavan kerran kun kuulet heidän haukkuvan sua, että kuulit kaiken.

Jos tuo on totta mene samantien vanhempiesi luo ja kerro kaikki mitä olet mieltä heistä kun olet kuullut tollasta.TEE SE HETI.

Onko ne puhtaasti juntteja?

Jouduin jäämään sairaseläkkeelle ja koko asia oli jo selvä papereitten puolesta, kun äitini kehotti minua menemään töihin terveyteni kustannuksella. En anna anteeksi koskaan.

Mistä tiedät, että he haukkuvat sinua, kun et kerran kuule sitä?

Itse tunneherkkänä ihmisenä inhoan, kun minulle vastataan tällaisissa tilanteissa, että ei saa olla liian herkkä. Mutta siis ehkä aloittaja kuitenkin ylireagoi. Itse olen sanonut tutuilleni suoraan, että olen hyvin tietoinen vioistani, että ei tarvitse niitä kuuluttaa. Sen sijaan kehukaan mielummin.

Miksi et sano vanhemmillesi suoraan, että haluat enemmän kannustusta kuin selän takana haukkumista? Jos jotain muuttaisin nuoruudessani, niin sen muuttaisin, että olisin avannut suuni aikaisemmin. Tiedän, että nuoruus on hankalaa. Erityisesti itselleni se oli erittäin rankkaa aikaa ja luojan kiitos, että olen 25.

Oman kokemukseni perusteella tuotlaiset ihmiset eivät muuutu, joten älä vaadi itseltäsi, että sietäisit heitä enemmän kuin on pakko. Muuta kotoa pois heti kun se on mahdollista, äläkä ole heidän kanssaan tekemisissä enempää kuin välttämätöntä. Kuulostaa rankalta, mutta itse tein sen virheen että yritin miellyttää vanhempiani, ja siitä ei seuraa mitään hyvää. Normaalien vanhempien kuuluu hyväksyä lapsensa ja tukea häntä kaikin tavoin, mutta tällaiset vanhemmat eivät tule sitä koskaan tekemään. Etsi oma tiesi elämässä, tee asioita joissa olet hyvä ja joista nautit, valitse oikeat ihmiset lähellesi vaistoosi luottaen.

Räjähdä parikertaa venhemmillesi oikein kunnolla ja sanot että vanhempien pitää tukea ja kannustaa laastaan. Sanoppa venhemmillesi että onko teitä kohdeltu kaltoin lapsena kun on tuommoisia tyranneja tullut ja laita kunnolla kampoihin niin hyvä tulee.

Minu vanhemmat kun uskaltavat haukkua päin naamaa. Alaluokilla sain jo kuulla minkälainen nyrkillätapettava olen ja mitä helkitin gigoloa minä esitän? Minkä minä kasvojeni piirteille mitään voin. Ja koska minulla oli farkkutakki jossa oli ommeltuna kangasmerkkejä mm. moottoripyörien logoja niin olin kovis.Tätä jatkui koko kouluajan. Sitten 26-vuotiaana ja 5-vuotta kotoa poisasuneena sain niskaani poliisit ja psykiatrit ja olin kuulemma löynyt äitiäni ja uhkaillut isääni, enkä ollut hakutunut koulutukseen ja olin irtisanoutunut työstäni. Minkään näistyä ei pitänyt paikkaansa, mutta vanhempieni ja viranomaisten mielestä oli ihan ok rtiistää vapauttani mielisairaalassa ja nyt olen siis mielisairas heille. Ei paljoa haluta olla enää tekemisissä.

kasi on ihan hyvä numero jos aihe ei kauheesti kiinnosta, Kyllä se siitä, Osta vaikka kuulosuojaimet niin et kuule vanhempiesi höpinöitä.

Minustakin voisit sanoa heille heti seuraavalla kerralla, kun kuulet heidän puhuvan sinusta pahaa, että kuulit tuon. Yritä olla raivostumatta. Luulen, että vanhempasi haluavat oikeasti tukea sinua ja siksi kehuvat edessäsi. Mutta he ovat ymmällään murrosikäisen kanssa - ethän enää ole samanlainen kuin lapsena, ja luulevat, että olet laiska tai narsisti, kun mietit, etkä vastaa heti, tai kun sanot aasioita omalta kannaltasi (et enää lapsenomaisen myöntyväisesti). Avointa puhetta kehiin!

mua haukutaan päin naamaa.Oma isäni sanoo jos syön vaikka jotain hä'n sanoo minulle ''mieti mihin ne oike mennee ne rasvat jotka siin on,No ne menee tuohon sinun läskiperseesees''ja vanhempani ovat joskus sortaneet minua mutta eivät enää niin paljon kuin ennenja olen tyytyväinen siihen

Älä huoli. He ovat vain ihmisiä siinä missä muutkin ja kyllä me kaikki voidaan kasvetaa aikuisiksi ja itsenäisiksi ihmisiksi niin ei tarvitse muiden mielipiteistä välittää, edes puolueellisten narsististen vanhempien. Voi myös olla että he itse yrittävät sinun kautta elää uudestaan omaa kurjaa tai jotenkin vähemmälle jäänyttä lapsuuttaan.

Ja jos he oikeasti alkavat hankalaksi tai erityisen töykeäksi jolloin tuntuu että ei enää jaksa niin ota rohkeasti yhteyttä lastensuojeluun, he auttavat suorastaan mielellään ja ei se ainakaan voi tilannetta pahentaa vaikka vanhempasi siitä raivostuisivatkin.

Toisinkuin moni luulee me emme elä täällä vanhempiamme varten muista tämä :)

Olen pian 16-vuotias tyttö, ja ongelmanani ovat kaksinaamaiset ja itsetuntoa alentavat vanhemmat...

Vanhempani ovat mukavia kun olen läsnä, mutta kun olen esim. omassa huoneessani ovi kiinni ja he luulevat etten kuule, he haukkuvat ja moittivat minua. Jos saan vaikka 8 kokeesta, he sanovat että ok numero, mutta heti lähdettyäni haukkuvat laiskaksi ja saamattomaksi.

Väittävät minua usein narsistiksi (en todellakaan ole, itsetunto lähes 0 kiitos heille) vaikka itse ovat pahimman luokan... Tuntuu jopa etteivät rakasta minua enää, ehkeivät koskaan ole rakastaneetkaan. Mitä pitäisi tehdä?


Kaksinaamaisuutta on tämä maailma kuule täynnä.Täysin yksikasvvoista etä löydä mistään, jopa eläimet valehtelevat saadakseen etuisuuksia. Vanhempasi vain kertovat sinulle pumpulia,eli eivät uskalla kertoa totuutta,koska arvelevat ettet kestä tai pahoita vain yksikertaisesti mieltäsi. Haukkuvat narsistiksi, niin narsistia piirteitä on käytännössä kaikissa.Sinänsä muuten fiksua kuunnella salaa vanhempia, koska kuuletpahan totuuden vaikka se onkin kipeä. Silmäsi ovat nyt auki.

Niin uskoisin että vanhenpasi jollain asteellla välittävät sinusta, mutta taitaa olla kylmä fakta että tuo tunneside ei ole kovin vahva.Itselläni oli samanlaiset vanhemmat, siitä on reppuna jäänyt tunnekylmyys aikuisuuteen. Tästä repusta taas on ollut hyötyä ja haittaa.Mutta kun omien vanhempieni tai vanhemman kaksinaamaisuus selvisi, niin oli iso järkystys,mutta samalla helpotus;näinpähän toisen todelliset kasvot. Lisäksi vanhempani tapasivat nolata minua julkisesti sinun iässä tai tehdä muuten naurunalaiseksi. Jos jotain luottamuksellista kerroin olivat he heti juoroamassa asiasta. Asiani ei heitä juuri koskaan kiinnostaneet,kunhan en ylimääräistä menoa aiheuttanut tai mustannut mainettani.Sain juoda 15-18-vuotiaana humahakuisesti usein, laiminlyödä koulun ja kärsiä masennuksesta pienellä paikkakunnalla ihan rauhassa kenenkään puuttumatta asiaan.

Äläkä yritä muuttaa vanhempiasi,koska aikuinen ihminen on mitä on,eikä juurikaan muuaksi muutu. Nykyisin omat vanhempani ovat minulle vieraita ihmisiä.En päästä heitä lähellekään karvaiden kokemusten takia. Tämän olentehnyt ihan suojellakseni henkistä hyvinvointiani Juttellemme lähinnä säästä tavatessamme, tai jostain muusta hyvin yleisluonteisesta. Ikävä että näin on mennyt,mutta ei asialle mitään enää voi. Nykyisin olen naimisissa, hyvässä duunissa ja mieli terveenä. On harrastuksia,en juurikaan juo, ja ystäviä on. Ssinulle viestiketjun aloittaja antaisin neuvoksi etäisyyden pitämisen vanhempiin, älä kerro mitää luottamuksellista heille, vaan juttele niitä näitä, hoida koulu hyvin, kaksoistutkinto on paras vaihtoehto,koska saat ammatin ja yleisen jatkokoulutuskelpoisuuden.Lisäksi saat vanhempasi todennäköisesti maksamaan opiskelun kun hoidat sen hyvin. Lisäksi hoida mielenterveys kuntoon, koska sen vauriot ovat pitkäaikaisia, ja aiheuttavat suurta haittaa opiskelussa ja työelämässä.Voit helposti syrjäytyä,ja siitä montusta ei enää helposti ylös päästä. Lisäksi hyvä terveys on arvokas asia. Kun aika tulee muutaman vuoden päästä muuttaa omilleen, niin muuta vähän kauemmas isoon kaupunkiin, etteivät nuo kaksinaamaiset pahanilmanlinnut aiheuta enempää tuhoa. Ota etäisyyttä,vieraannuta heidät pikkuhiljaa ja anna olla omassa erinomaisuudessaan.Kuulostaa ehkä kylmältä mutta minulla ainakin on toiminut. Voit toki yrittää puhua asioita halki mutta en jaksa onnistua sen mahdollisuuteen,koska kuten sanoin aikuinen ihminen on mitä on.

Tehdään iso numero siitä että annetaan yhdelle lapselle 1000 euroa. Toiselle lapselle annetaan sitten kaikessa hiljaisuudessa 10 000 euroa.

Elä välitä heistä. Ala kohdella heitä kun ilmaa. Ja kun koulu päättyy muuta heti pois kotoa ja et pidä mitään yhteyttä niihin. Jo alkaa vanhemmat miettiä tekemisiään.

entäs jos vanhemmat ovat mitä ovat

En oikein usko kirjoitustasi .katsoppas itseäsi peilii ja mieti tekeekö em Äitisi vaikkapa sinulle osoitetut työt saatko viikko/ kuukausirahaa jos vanhenpasi sinusta juttelevat ei aina pidä ajatella negatiivisesti.Jos asia sinua vaivaa rohkeasti juttelemaan vanhenpiesi kanssa ei kannata yksinää jäädä miettimään näitä asioita. Itsekkin nuorenpana olin syntipukki kaikiin asiohin mitä vaan perheessäni tapahtui
Tsemppiä vaan.

Tuskin olet ainut lapsi, jonka vanhemmat kaksinaamaisia Suomessa siis! Tosin ikävää tuo, mutta onneksi tiedät asioista! Ja toivottavasti sinulla on hyvät kaverit ja joku hyvä perhe tuttava

Neljän lapsen äitinä, olen huomannut että usein murkkuikäiset liiottelevat sitä mitä kuulevat, jos sanoo esim. että voisitko viedä roskat ihan tavallisella äänellä, nuori syyttää tiuskimisesta ja miten tahansa nätisti lauseita yrittää tuottaa, niin kohta tulee tekstiä kun "aina huudat ja haukut".

Näin kirjoitti mr teevm80: "Niin uskoisin että vanhenpasi jollain asteellla välittävät sinusta," - minä olen eri mieltä.

Omat kokemukseni omista vanhemmistani ovat niin karuja, että voin rehellisesti sanoa, että vanhemmat eivät aina millään asteella välitä lapsistaan tai kenestäkään.

Jos olet saanut kaseja kokeista, se on tosi hyvä numero!! Ja vaikka saisit huonoja numeroitakin, sekään ei tekisi sinusta huonoa ihmistä, eikä vanhemmillasi tai kenelläkään siltikään olisi oikeutta haukkua sinua laiskaksi tai miksikään muuksi. Vanhempien tehtävä on kannustaa, pitää huolta ja rohkaista, ei lannistaa eikä normaali vanhempi hauku lastaan selän takana vaan kehuu ja puolustaa, jos joku muu haukkuu!

Mikäli saan antaa neuvon, niin älä kerro noista numeroistasi tai muistakaan asioistasi enää vanhemmillesi. Etsi luotettavia ihmisiä, joilta saat oikeasti tukea itsetunnollesi. Karta kaksinaamaisia ja epäluotettavia.

Saattaa olla niin, että vanhemmillasi on itsellään jonkinlaista persoonan kypsymättömyyttä. Tuollaisilta kaksinaamaisilta ihmisiltä ei kannata odottaa mitään, mutta onneksi maailmassa on rehellisiäkin ihmisiä. Omat vanhemmat eivät ole aina se läheskään paras tuki, joskus heistä on enemmän harmia.

Et ole voinut valita vanhempiasi, joten älä anna heidän vaikuttaa liikaa elämääsi. Toivottavasti elämässäsi teet hyviä valintoja, sellaisissa ihmissuhteissa, joissa voit vaikuttaa valintaan.

Elät itseäsi varten, et vanhempiasi! Älä anna sanojen tuhota elämääsi. Toivottavasti löydät vielä rakkautta, lämpöä ja arvostusta!!

Keskity varsinaisiin tehtäviisi!

Voit muuttaa jossain vaiheessa pois opiskelemaan muualle. Ehkä piankin. Hakea kouluun jonnekin (keväisin yhteishaussa) jos se kiinnostaa. Tai työpaikka kauempaa kuin sieltä. Tai muuten muuttaa. Olet lisäksi 18v muutaman vuoden päästä, menee lopulta nopeasti. Minusta voit uskoa itseesi sekä ajatuksiisi, ja 8 on kauhean hyvä numero. Monilla on 7 korvilla. Löydät uusia ihmisiä elämääsi ja yksin on ok asua.

Minunkin mielestäni se on törkeää vanhemmilta, aika monen vanhempi on sellainen. Kokemusta on. :( Nuoria pitäisi arvostaa minusta. Puhutaan seläntakana pashaa ja ollaan omaa lasta "vastaan". Mitä se sellainen on... lapsellisia vanhempia jotka eivät ole kypsyneet aikuisiksi. Valehdellaan lapsille noin vaan.

Hei Kulta!

Olen yli 60 vuotias mummo ja selän takana puhuminen on minulle tuttua yli 50 vuotta (=se aika kun muistan).
Voin kuvitella , miten pahaltase tuntuu - se tuntuu aina pahalta..
Mutta jos haluat saada tilanteseen muutoksen, niin "tartu särkää sarvista" eli sopivassa tilaisuudessa (joka suinkaan ei ole salakuuntelun aikana vaan normaalissa perhekeskutelussa)

Tomegle on narsisti joka haluu päteä et sinä.

Tämä on suomalaista kulttuuria. Puhutaan selän takana, ollaan ilkeitä, haukutaan perheessä naapureita ja omia lapsiakin.

Työelämässä ollaan ilkeämielisiä, selkäänpuukottajia ja tämähän on opittu- malli kotoa. Erotaan, petetään ja mitä muta siitä voi saada kun paljon lapsia ja persoonallisuushäiriöiset vanhemmat.

Lapset ovat vain pelinappuloita ja useat ei tunne edes omia isovanhempiaan. Saati käyvät kylässä. Haukutaan vielä sivussa isovanhemmatkin jne.

Miksi tehdään lapsia joka miehen kanssa jos niitä ei osata kasvattaa tai antakaa lapsenne sellaisille, jotka osaavat kasvattaa ja antavat heille hyvän kasvuympäristön- sivistyneen sellaisen.

Nykyään on vanhemmuus hukassa ja lasten pitäisi olla muka vanhempien bissiksiä ja ja kevereita. Ilmankos lapsi on ihan hukassa. Kun oma äiti tai isä leikkii lapsen kautta olevansa nuorekas ja lapsen kaveri.

Eihän se niin mene, että äiti kulkee minihameessa stringit jalkovälistä loistaen ajettu alapää paljaana. Kun pitää olla niin nuorekas ja vielä miehille tyrkyllä.
Mutta lapsista viis. Lisää vaan uusia tulemaan. Vaikka muutenkaan ei osata entisiä kasvattaa.

Koettakaa vanhemmat olla lapsille tuki ja ennen kaikkea aitoja vanhempia, kasvattajia ja opastajia. Näin lapsista tulee selväpäisiä eikä he koe olevansa tuotteita perheessä. Vai johtuuko tämä useinkin kun jatkuvasti erotaan ja vaihdetaan kumppania eli lapsi taas kärsii jälleen kerran.

Tää on niin provo.....

Kenenkään vanhemmat ei hauku omaa lastaan narsistiksi...ei koskaan.

"Miten voin ottaa asian puheeksi?"
" Mitä pitäisi tehdä?"

puhu pahaa niiden selän takana :-)

Voi sinua ressukkaa, kun olet saanut kamalat vanhemmat! Kyllä se niin on, ettei kaikkien tarvitsisi koskaan saada lapsia. Myös minulla on omakohtaista kokemusta samantyyppisestä käytöksestä äitini taholta. Hän tosin ei edes ole kehunut edessäpäin, vaan ainoastaan haukkunut takana päin. On järkytys, kun saa tietää oman äidin tai isän käyttäytyneen noin... Minullakin on jo oma lapsi enkä voisi koskaan käyttäytyä noin omaa lastani kohtaan. Mieluummin sanon hänelle suoraan, jos on moitittavaa ja pyrimme keskustelemaan asioista. Voimia sinulle! Koeta löytää joku (kummi, mummi tms.), jolta saat ymmärrystä ja joka pitää puoliasi.

Voiko olla, että hieman ylireagoit, nimittäin nuorena vanhemmat tuntuvat hankalilta ja jopa ilkeiltä. Voivathan he sitä ollakin vähän, vanhemmatkin ovat ihmisiä, kaikilla on omat periaatteensa kasvatuksen suhteen, puhumattakaan siitä, että lapselta usein odotetaan ehkä liian paljon, ei huomata sitä, mikä on hyvää. Toisaalta aivan varmasti on niin, että vanhemmat keskustelevat lapsesta tai lapsistaan keskenään. Se on heidän välinen juttunsa ja vanhempien välinen tehtäväkin. Sinä olet nyt kuullut sellaisia keskusteluja, jotka sitten loukkaavat, hyvin ymmärrettävää. Kerroit, että he haukkuvat sinua narsistiksim kuulostaa kyllä aika oudolta. Se on sana, jota nykyaikana viljellään ihan suotta ja väärissä paikoissa, väärin perustein. Se tietenkin kertoo jotain heidän ajatusmaailmastaan. Se tavallaan avaa sitä hiukan negatiiviseen valoon. Mutta on hyvä muistaa, että vanhemmat usein ovat huolissaan lapsesta, ehkä heidän välillään on eripuraa kasvatuksestasi, kurista jne.
Ovatko he muuten millaisia. Tuli tunne, että sinua harmittaa nyt se, että keskustelevat asioistasi ns selkäsitakana ja olet kuullut jotain negatiivista.
Entä muutoin, mitä tarkoittaa, ovat mukavia ? Ovatko asiasi muutoin hyvin kotona, onko sinusta huolehdittu, onko kohdeltu muuten hyvin.

Vanhemmat saattavat ärsyttää, oikeastaan se on melkein sääntö, että siltä tuntuu. Se kuuluu murrosikään se kuuluu kasvamiseen, aikuistumiseen. Jos asiat noin päällisinpuolin ovat ok, voisiko tässä olla vain välimenevä kausi, josta saat energiaa itsenäistymiseen. Täällä on typeriä ohjeita, lähde pois. No sensijaan minä sanoisin, että menepäs vanhempiesi luokse ja kerro, että tiedät, että he haukkuvat sinua, kun et ole kuulolla. Pyydä selitystä ja kerro, että sinä olet tehnyt parhaasi. Ymmärsin, että aidosti tunnet niin. Kysy vanhemmiltasi rakastavatko he sinua. Siinä vaiheessa vanhampasi tajuavat kyllä jotain ja jossain vaiheessa he ovat siitä ylpeitä. Vaikka eivät sanoisikaan heti mitään, vanhemman on vaikea luopua lapsesta, vanhemman voi olla vaikea päästää irti., yleensä asioita tajuaa jälkikäteen. Ja jälkikäteen naurattaa yhteentörmäykset.
Jos selviät tuosta ilman kolhuja ja sinua ei mollata täysin, olet voitolla ja tiedät, että sinulla on välittävät vanhammat.
Ehkä tiedät sen joka tapauksessa... heilläkin on vikansa, heidät on luultavasti kasvatettu siihen suuntaan, mitä he nyt käyttävät omassa kasvatuksessaan.

Haista vittu et tiiä mitää huora tyypeli

Jos teillä on kissa nosta se pöydälle.

Nimimerkki Kysymys antoi kummallisia neuvoja, joita itse en suosittele noudatettavaksi. Hän kirjoitti "Voiko olla, että hieman ylireagoit, nimittäin nuorena vanhemmat tuntuvat hankalilta ja jopa ilkeiltä. Voivathan he sitä ollakin vähän, vanhemmatkin ovat ihmisiä, kaikilla on omat periaatteensa..."

Tämä on tällaista nuoren vähättelyä, ylhäältä alaspäin. Ei ole ylireagointia.

"Vanhemmat saattavat ärsyttää, oikeastaan se on melkein sääntö, että siltä tuntuu."
Ei kuulu asiaan, että tunnet vanhempiesi taholta kaksinaamaista käytöstä tai vähättelyä. Ei ole sääntö, että vanhemmat ärsyttävät tälla tavalla.

Eikä pidä jäädä odottamaan, että mollataan täysin ja kolhitaan.

Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee. Hassua että vanhempasi haukkuvat, ovatko he koiria?

Taitaa tuotakin yllättävän paljon esiintyä.

Parastahan se olisi melkein jutella asioista... Vaikka tuo nyt tuntuu vaikealta niin olisi oikeastaan ainut keino saada asiat ns. järjestykseen...

Menisit suoraan sanomaan että "Mikä vitun vika siinä kasissa on?".

Luultavasti ns. yhteiskunnallinen asemakin määrittelee että miten suhtautuvat. Aika tyypillistä käytöstä joillekin.

Tuntuu, että tämä olisi provo.

Mutta jos se on oikea, ja olet melkein 16 v, niin alla vanhempiesi olla.
Olet jo melkein aikuinen.

En vieläkään jaksa uskoa juttuasi todeksi. Olet varmaan Provo.
Siis vanhemmat mukavia ja sitten ei.

Siis joo kuka kutin katsoo

Tosi epämiellyttäviä sanoja ovat saamaton ja laiska, mutta voisivatko ne olla heille tutuimpia sanoja kuvaamaan jotain sellaista, että uskovat sinun pystyvän vielä paljon parempaan? Toisaalta sillon heidän olisi hyvä sanoa se sinullekin. Jos sanovat sinulle numerosta, että on ok, voisiko se olla ylipäätään sinun hyväksymisesi osoitusta, jota haluavat osoittaa sinulle näin? Keskenään sitten problematisoivat asiaa enemmän, koska jokin siinä ilmeisesti askarruttaa heitä. Eivätkä asiat askarruta, jollei niillä ole väliä ihmiselle - tarkoitan, että itse aikuisena ja äitinä ymmärrän tuon niin, että sinulla on paljonkin väliä heille. - Mutta kaikesta huolimatta sinuna kertoisin heille, että olet kuullut heidän puhuvan keskenään (niinhän se oli?) sinusta ihan muuta (kerro, mitä olet kuullut) kuin koet heidän viestittävän sinulle ja kysy, miksi he tekevät niin. Kerro myös, että olet alkanut epäillä heidän rakkauttaan ja itsetuntosi laskee noiden asioiden takia niin, että sinulla on kurja olo. Sinun ikäiselläsi ei oikeasti tehdä minkäänlaisia narsisti-diagnooseja. Kuka vaan pahoittaisi mielensä, jos kuulee itsestään puhuttavan takanapäin (vaikkakin ehkä vain välittämisen osoituksena - tiedä häntä) paljon huonommin kuin edessäpäin - se ei ainakaan ole osoitus itsekeskeisyydestä tms. Miksi et ole jo aikaisemmin käynyt kysymään vanhemmiltasi asiasta eli heti, kun olet kuullut heidän puhuvan niin? Tee se nyt.

Tuskinpa kovinkaan erikoista. Näistä vaan harvemmin puhutaan. Itse olen kohta 18-vuotias tyttö, ja minuakin on haukuttu selän takana ihan pienestä lapsesta asti. Jos lapsi todella on laiska, on se TÄYSIN ja POIKKEUKSETTA vanhempien syytä, jos kasvatus on huonoa. Itseäni on pahoinpidelty lapsena, ja tällä hetkellä en edes opiskele, sen verran kovat traumat on siitä ja koulukiusaamisesta, josta vanhemmat eivät myöskään välittäneet.

etmitän

Ikävää käytöstä. Mutta pojasta/tytöstä polvi paranee. Älä seuraa esimerkkiä vaan ole itse sitten parempi ihminen kun saat lapsia. :)

Kyllä vanhemmilta odottaisi kannustavampaa tyyliä. Mutta sinänsä tuollainen on arkipäivää ihmisten keskuudessa, ei vain odottaisi että kotonakin.

Minulla oli aikoinaan samanlaiset vanhemmat, he tekivät tuon tahallaan, muka periaatteella, että kunnianhimoni olisi kasvanut, kun "salaa" olisinkin kuullut totuuden, mitä minusta ja tekemisistäni ovat mieltä.
Nyt jo 48 vuotiaana välini vanhempiini ovat edelleen huonot, enkä edelleenkään kelpaa heille missään, mitä teen. Vaikkakin olen ihan mukiinmenevästi toimeentuleva yrittäjä ja olen yksin kasvattanut ja kouluttanut 3 lastani.
Neuvoisinkin sinua ottamaan ihan oikeasti etäisyyttä kaksinaamaisiin vanhempiisi. Itsenäisty niin nopeaan kuin mahdollista ja muuta omillesi, äläkä anna heidän polkea itsetuntoasi maan rakoon, tai saat olla loppuelämäsi ihmisten kynnysmattona ja laskuämpärinä.
Ole ylpeä suorituksistasi ja jätä vanhempasi omaan arvoonsa, elät elämääsi itsellesi, et heille.

Älä paljasta heille ,että olet kuullut heidän seläntakanapuhumisensa.
Asia on niin.Heillä on keskenään jokin ongelma.
8 on tosi hyvä numero.Jos tarkoittaa samaa ,kun aikanaan 70 luvulla,kun minä koulua kävin.:o)) Minulla meni koulu pieleen terveysongelman takia.Mutta se siitä.
Olet ihan hyvä. Kaikkea hyvää sinulle! http://is13.snstatic.fi/img/978/1288522542842.jpg

Olisitko tahallasi heikentänyt kuulosi olemalla koko pikkuikäsi turhaan kovassa metelissä ja itsekkin todennut ikäistesi tapaa huutaa toisilleen täyttäkurkkua kun eivät ilmeisesti muuten kuule? Jos näin on ovat vanhempasi kai suruissaan sinusta kuulosi takia? Onko sitten kivaa alkaa käyttää kuulolaitteita jo ennen aikojaan? Onneksi ei enää käyutetä kuulotorvea?Jos sinulla on jokin poikkeava sairaus josta kuulo heikkenee,ei sekään mikään juhlannaihe kenellekään ole?Olet kuitenkin ikäsipuolesta viellä täysin terve kuuloasi lukuunnottamatta ilmeisesti? Jos sinun omat lapsesi mielikuvituksellisesti menettäisivät kuulonsa niin tuskin se iloiseksi vetäisi sinuakaan?Uskoisin vanhempiesi rakastavan sinua kuten ennenkin,mutta asia vaivaa heitä ymmärrettävästi.

Sen minkä itse kylvää , sen myös itse niittää. Tämä sanonta niille vanhemmille jotka eivät ole tyytyväisiä jälkikasvuunsa.

Tää tuntuu niin oudolta, että voisi olla provo.

Mutta jos tämä on totta, niin älä välitä.
Kuten minä tuossa vaiheessa oivalsin ja aloin opiskella sikana, oivalsin, että ainoa keino päästä omasta nykyarjesta pois on opiskelu ja niin tein.

Opiskelet ihan itsesi takia, sillä tavoin pääset haluammallesi alalle opiskelemaan, ja voit karistaa kotisi pölyt yltäsi.

Alat ottaa eroa vanhempiisi. Ei väliä mitä he sanoo.
Voisit ehkä jopa toivoa pian, että he rahoittaisi sinulle opiskelija-asunnon muualla. Kehittelet perusteet.

Jos koetulos 8 aihetuttaa oikeasti moitteita, on tilanne huolestuttava. 8 on hyvä tulos. Itsellä oli keskiarvo 8 ja kuitenkin uurastin itseni lääkikseen. Siitä selvitty ihan ajallaan. Suhteet vanhempiin parani kun olin aikuinen ja lapsia oli.

Ole välittämättä, opiskele itsesi tähden.
Muuta opiskelija-asuntoon, mutta vanhempien pitää silloin auttaa sua vuokrassa yms.

Itse en ikään katso. Kaikki tekee parhaansa ja homma on ok. Kolkuttaako?

Kuulostat todella fiksulta. Koulun tarkoitus ei todellakaan ole tuottaa vanhemmille ylpeyttä lapsen hyvistä arvosanoista, vaan on nuoren tulevaisuutta varten ja häntä itseään varten! Ja 8 on hyvä numero, olipa ahkera tai ei. Mutta jos vetää kokeista 8-9 ilman juuri lukematta, on lahjakas ja laiska. Kyllä moni vanhempi toivoo lapsen suhtautuvan kouluun tosissaan, mutta se ei tarkoita sitä että koulu saa syödä kaiken muun sisällön elämästä. Ja on kyllä totaalisen väärin jos pitää saada aina 10 ollakseen vanhempien silmissä hyvä ja hyväksytty. Koulumenestyksen ei pidä olla tae sille - ihmisen täytyy riittää sellaisena kuin on. Terve itsetunto ja itseluottamus ei kehity muutoin. Lopputuloksena on perfektionistinen hermoraunio, joka ei koskaan opi elämään itseään varten vaan muita miellyttääkseen, ja syyllistää itseään joka epäonnistumisesta opiskelussa ja muussa elämässä.

Ole tyytyväinen itseesi,sinulla on aikaa löytää se mikä kiinnostaa ja missä olet hyvä - ja alkaa kehittää sitä.

Mullakin on vähän samanlainen tilanne. Tai ei mun vanhemmat oo noin kaksinaamaisia, mutta välillä se on vaan tollasta morkkaamista ja maan koloon polkemista, lähinnä isältä. Ymmärrän kyllä, että vanhemmatkin on vain ihmisiä ja olen itse kaukana täydellisestä. Silti ikävää kuunnella omasta huoneesta, kun toisessa huoneessa kiroillaan, haukutaan laiskaksi, että ei ole mitään tulevaisuutta tai elämää, ei osaa mitään yms. Totuus kirpaisee aina, mutta sattuisi paljon vähemmän, jos se sanottaisiin edes itselle henkilökohtaisesti, niin voisi edes vastata jotain. Pahan puhuminen on paska juttu.

Kerran tunsin itseni täysin nöyryytetyksi julkisesti ja se sattuu vieläkin, kun ajattelen sitä. En halunnut lähteä muun perheen kanssa yksiin perhejuhliin ja jäin kotiin, mistä isä sitten kovasti suuttui. Myöhemmin kuulin veljeltä, kuinka isä oli koko suvun kuullen haukkunut minut kunnolla, olivat oikeen keskustelleen porukalla asiasta. Kaikki niistä jutuista ei edes ollut totta. Tunsin itseni petetyksi. En pystynyt puhumaan asiasta. Vasta paljon myöhemmin kirjoitin asiasta paperille ja näytin äitille. Äiti pyysi anteeksi, vaikka ei kai se hänen syytään edes ollut ollut...

Jos taas sairastuu, eikä mene kouluun, niin saa taas kuunnella omasta huoneesta, kun sätitään laiskaksi yms. Pahinta on ehkä myös se, että alkaa itsekin uskoa kaiken ja pitää itseään ihan nollana. Kyllä siinä itsetunto tuhoutuu aika äkkiä.

sori tää nyt tulee tosi myöhässä
mulla ihan sama juttu siis sillon ku ite oon kuulolla niin sanovat että joo hyvä on mutta sitte ku luulevat etten kuule nii rupeevat heti puhumaan kaikkee paskaa