Tulin kysymään itseäni viisaammilta, kuinka tollanen digivaaka tai pikemminki diagnostiikkavaaka pääperiaatteiltaan toimii.
En ymmärrä miten se voi laskea mm. luu ja -lihasmassan?
Itselläni ei sellaista vekotinta ei tässä ole, mutta onpa tullu törmättyä ja kukaan ei oo kysyttäessä osannut vastata miten se toimii?
Viimiseksi, miksi tollaiselle vaa'alle täytyy mennä avojaloin?
En ymmärrä miten se voi laskea mm. luu ja -lihasmassan?
Itselläni ei sellaista vekotinta ei tässä ole, mutta onpa tullu törmättyä ja kukaan ei oo kysyttäessä osannut vastata miten se toimii?
Viimiseksi, miksi tollaiselle vaa'alle täytyy mennä avojaloin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olen käyttänyt joskus vastaavia käsikäyttöisiä vempaimia. Siinä menee kai jokin pieni sähkövista kohon läpi ja vastuksen perusteella se arvioi mm. rasvaprosenttia. Aika paljon tulee kuitenkin alkutietojen perusteella, kuten pituus/painon ja iän kautta. Mitattuani rasvaprosenttini katsoin se liian suureksi. Niinpä valehtelin ikäni 30 vuotta nuoremmaksi, muut asetukset samoja, ja uudessa mittauksessa rasvaprosenttini laski huimasti. Eli laite tekee lähtötietojen perusteella tietyt oletukset lihas-rasva-luustosuhteesta ja mittaustulos on vain hienosäätöä.
Tavaratalon aulassa törmäsi parina päivänä peräkkäin mahdollisuutten mitata rasvat kyseisellä kahvoista pidettävällä vempeleellä. Toisella kertaa hieroin käsiä lämpimiksi reisiäni vasten juuri ennen mittausta. Kädet ilmeisesti kostuivat vähän ja prosenti heitti lähes 10 % edellisenä päivänä mitatusta.
dodih kiitos tiedosta :)
Diagnoosivaakani manuskassa luki muistaakseni, että käyttää eri taajuisisia signaaleja mittauksessa. Liekö sit muodostaa jonkun impedanssikäyrän? Voisko sellasessa sit ajatella eri kudostyyppejä rinnan kytkettyinä vastuksina ja niiden suhteellisten määrien suuruusluokkia arvioida iän, painon, pituuden, aktiivisuuden jne. perusteella tehtyihin tilastollisiin keskiarvoihin? Jotain tällästä arvailisin.
Sähkönjohtavuuteen se ainakin perustuu. Nythän on niin, että ihon vastus on paljon suurempi kuin sen alla olevien kudosten. Jos mittaat vastusmittarilla kämmenestäsi parin sentin väliltä vastuksen ja sitten mittaat sen kämmenestä toiseen, on arvo melkein sama, vaikka toisessa tapauksessa reitti on paljon pidempi. Pienetkin muutokset ihon resistanssissa, kuten hikoilun aiheuttama johtavuuden kasvu, taitavat olla suurempia kuin eri kudosten välisistä johtavuuseroista aiheutuvat. Tuo taajuuksien käyttö saattaisi pelastaa jotain.
Sellasen vaa'an päälle pitäisi mennä avojaloin ja jalkojen pitäis olla vähän kosteat... näin ainakin Työterveyslaitoksella opastettiin.