Olen eronnut ex-vaimostani, koska hänellä oli suhde toisen miehen kanssa. Tästä on sen verran aikaa jo että sillä ei ole minulle enää väliä. Yhteisten lasten takia hänen kanssaan joutuu kuitenkin silloin tällöin olemaan tekemisissä.
Itseäni ihmetyttää ja kiinnostaa hänen tapansa valehdella joka asiasta. Hän oli tällainen naimisissa ollessammekin, mutta taisin olla hyväuskoisempi kuin nykyään. Monet asiat ovat paljastuneet jälkeen päin aivan toisenlaisiksi kuin miten hän oli asiat kuvaillut.
Nykyään tosiaan ei hirveästi olla tekemisissä, koska halusin lasten vaihtojen tapahtuvan siten ettei tarvitse häntä nähdä. Syy on se että hän ei käytä yhtään sekuntia käyttämättä hyväksi manipulointiin ja valehteluun jos tilanne sallii. Ajattelin että parempi välttää häntä parhaani mukaan. Kommunikointi on nykyisin pelkästään sähköpostilla ja mitä nyt satunnaisesti tavataan jossakin lasten juhlissa.
Itseäni kiinnostaa miksi hän valehtelee silloinkin kun siinä ei ole edes mitään järkeä. Sellaisistakin asioista joista on vaikea kuvitella mitä hyötyä hänelle on valehtelusta.
Se mitä minä olen pohtinut on nämä:
Uskooko hän omiin valheensa?
Jos ei usko, mikä on motiivi? Toimiiko hän kaikkien kanssa näin?
Jos uskoo, onko hän jotenkin... harhainen?
Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole ihan sellainen jonka seurassa toivoisin lasteni olevan puolet ajasta.
Mielenkiintoinen asia on se, että hän ei koskaan myöntänyt pettäneensä minua vaikka kyseessä on 100% fakta. Todisteet asiasta oli niin konkreettiset kuin voi olla. Jopa hänen oma äitinsä pitää häntä pettäjänä, koska mikään muu ei voi selittää faktoja. Ymmärrän kyllä että tuskin kukaan pettäjä ylpeilee teoillaan, mutta silti.
Uskookohan hän itse siihen? Että jos sitkeästi valehtelee, niin se jotenkin... muuttaa menneisyyden muittenkin mielissä?
En tiedä. Onneksi tämä ongelma ei ole kovin toistuva minun elämässäni enää, mutta lapsistani olen vähän huolissani. Poika on välillä kertonut minulle hänen käyttäneen melko arveluuttaviakin keinoja kun asiat eivät ole menneet ex-vaimon mielen mukaan. Tyttö on sitten niin pieni ettei sillä tavalla osaa varmaan kyseenalaistaa.
Itseäni ihmetyttää ja kiinnostaa hänen tapansa valehdella joka asiasta. Hän oli tällainen naimisissa ollessammekin, mutta taisin olla hyväuskoisempi kuin nykyään. Monet asiat ovat paljastuneet jälkeen päin aivan toisenlaisiksi kuin miten hän oli asiat kuvaillut.
Nykyään tosiaan ei hirveästi olla tekemisissä, koska halusin lasten vaihtojen tapahtuvan siten ettei tarvitse häntä nähdä. Syy on se että hän ei käytä yhtään sekuntia käyttämättä hyväksi manipulointiin ja valehteluun jos tilanne sallii. Ajattelin että parempi välttää häntä parhaani mukaan. Kommunikointi on nykyisin pelkästään sähköpostilla ja mitä nyt satunnaisesti tavataan jossakin lasten juhlissa.
Itseäni kiinnostaa miksi hän valehtelee silloinkin kun siinä ei ole edes mitään järkeä. Sellaisistakin asioista joista on vaikea kuvitella mitä hyötyä hänelle on valehtelusta.
Se mitä minä olen pohtinut on nämä:
Uskooko hän omiin valheensa?
Jos ei usko, mikä on motiivi? Toimiiko hän kaikkien kanssa näin?
Jos uskoo, onko hän jotenkin... harhainen?
Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole ihan sellainen jonka seurassa toivoisin lasteni olevan puolet ajasta.
Mielenkiintoinen asia on se, että hän ei koskaan myöntänyt pettäneensä minua vaikka kyseessä on 100% fakta. Todisteet asiasta oli niin konkreettiset kuin voi olla. Jopa hänen oma äitinsä pitää häntä pettäjänä, koska mikään muu ei voi selittää faktoja. Ymmärrän kyllä että tuskin kukaan pettäjä ylpeilee teoillaan, mutta silti.
Uskookohan hän itse siihen? Että jos sitkeästi valehtelee, niin se jotenkin... muuttaa menneisyyden muittenkin mielissä?
En tiedä. Onneksi tämä ongelma ei ole kovin toistuva minun elämässäni enää, mutta lapsistani olen vähän huolissani. Poika on välillä kertonut minulle hänen käyttäneen melko arveluuttaviakin keinoja kun asiat eivät ole menneet ex-vaimon mielen mukaan. Tyttö on sitten niin pieni ettei sillä tavalla osaa varmaan kyseenalaistaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ihmettelen itse joskus miksi valehdellaan edes ilman mitaan motiivia valehdella, koetellaanko tassa ainostaan miten herkkauskoinen toinen on, etta mahdollisesti pystyy kusemaan silmaan myohemmin hyotyakseen asiasta jotenkin, tama antaisi motiivin valehtelulle mista ei hyody mitaan.