ALOITE VALTUUSTOLLE:
Esitän, että uusi kaupunginvaltuusto tekee heti henkilöstömitoituksen vastaamaan nykyistä asukaspohjaa.
Esitän, että kaupungin tiloista tehdään selvitys ja keskitetään hajallaan olevat työntekijät yksiin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista käyttösuunnitelma.
Kuntayhtymä lopetetaan tai siirretään muihin tiloihin ja nykyiset tilat markkinoidaan yrityksien käyttöön.
Esitän, että uusi kaupunginvaltuusto tekee heti henkilöstömitoituksen vastaamaan nykyistä asukaspohjaa.
Esitän, että kaupungin tiloista tehdään selvitys ja keskitetään hajallaan olevat työntekijät yksiin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista käyttösuunnitelma.
Kuntayhtymä lopetetaan tai siirretään muihin tiloihin ja nykyiset tilat markkinoidaan yrityksien käyttöön.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hyvä aloite. MUTTA: Sinun tulee tehdä tuo esitys kansalaisaloitteena sinne kaupungin kirjaamoon. Muutoin et saa asiaa käsittelyyn.
Muutoinkin aloitteita vaan hyvät ihmiset sinne kirjaamoon, niin niitä on pakko käsitellä.
Kunnan jäsenen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Kunnanvaltuuston tulee huolehtia siitä, että kunnan asukkailla on mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnan asukas voi tehdä aloitteita kunnalle sen toimintaan liittyvissä asioissa. Kunnan tulee ilmoittaa aloitteen tekijälle niistä toimenpiteistä, joihin on aloitteen johdosta ryhdytty. Mikäli on kyse valtuuston toimialaan kuuluvasta asiasta ja vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista on aloitteen takana, asia tulee ottaa valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kun vähintään viisi prosenttia kunnan asukkaista tekee aloitteen neuvoa-antavan kansaäänestyksen järjestämisestä, tulee valtuuston välittömästi päättää siitä, järjestetäänkö aloitteessa mainitusta asiasta kansanäänestys.
Kunnalla on velvollisuus tiedottaa asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, suunnitelmista ja ratkaisuista. Asukkaita tulee myös informoida siitä, millä tavoin he voivat esittää kysymyksiä ja kannanottojaan kunnallisille päättäjille
Tuohon mitoutuslistaan lisäsisin vielä, että sivistysjohtajan tilat siirretään nykyiseen kaupungintaloon, jossa työskentee vain muutama henkilö. Vanhat tilat vuokrataan pois. Toisaalta opetustoimen voi muutaman koulun kunnassa hoitaa myös johtajaopettaja, joten sivistysjohtajan virka on tarpeeton.
Kuntaliitosten säästöt. Anteeksi mitkä?
Kirjoittanut Kai Tuovinen (27. lokakuu 2012, 12:51)
Lue blogia
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kuntakokoa ollaan pääsääntöisesti kasvattamassa kansalaisten yhdenvertaisten kuntapalveluiden turvaamiseksi. Tässä onnistuminen on vielä hämärän peitossa. Sote-uudistuskin jäi sopivasti kuntavaalien alla kuurupiilosille.
Kuntaliitoksilla haetaan säästöjä, toimivampia palvelurakenteita ja maankäytön tehostamista. Säästöjä ei ole juuri aiemmin nähty. Päinvastoin. Kuntaliitoksen jälkeen kulut ovat heti alkuun nousseet, palvelutkin ovat usein kauemmaksi kaikonneet ja niiden saatavuus heikentynyt.
Säästöjen toteutumattomuuden on omalta osaltaan taannut kuntatyöntekijöiden viiden vuoden palvelussuhdeturva, joka on estänyt irtisanomiset tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten. Lisäksi esimerkiksi kaupunkiin liittyneiden maaseutukuntien myötä on perustettu uusien tehtävien hoitamiseksi uusia virkoja. Suurkunnassa tehtävien laajetessa viranhaltijoille maksettavat palkat ovat myös nousseet hienomman tehtävänimikkeen myötä. Palkkaharmonisointiakin on pitänyt toteuttaa. Myös valtuustot ovat pitäneet kiinni henkilöstöä sitovasta organisaatiosta.
Suorittavissa työtehtävissä työtä on pääsääntöisesti riittänyt kuntaliitoksen jälkeen ilman palvelussuhdeturvaakin. Onhan kuntalaisia hoidettava, päivähoidettava ja opetettava sekä kiinteistöjä huollettava kuntaliitoksen jälkeenkin. Heitä kaivattaisiin enemmänkin.
Vahvistetulla irtisanomissuojalla onkin ollut enemmän merkitystä päällikkötasolla ja niiden tukitoiminnoissa. Mikäli lakkautettavien kuntien päällikkötason viranhaltijat tukitoimintoineen eivät ole voineet siirtyä kuntasektorin ulkopuolisiin työtehtäviin tai eläkkeelle, heille on räätälöity uusia työtehtäviä uudessa kuntaorganisaatiossa. Kunta-alan runsas eläköityminen on toki helpottanut tilannetta.
Muutaman vuoden välein toisiaan seuraavat ketjutetut kuntaliitokset takaavat sen, että viiden vuoden palvelussuhdeturva alkaa liitoskunnissa aina alusta. Uuden syntyvän suuremman kunnan päällikkömiehitykset päällekkäisyyksineen voivat siis säilyä vaikka vuosikymmeniä, mikäli kuntaliitoksia toteutetaan kunta kerrallaan muutaman vuoden välein eikä kunnan virkamiehityksiin voida koskea. Kuntaliitoksissa tämä kannustaa kuntia kiiruhtamaan hitaasti. Kuntaliitoksiin meillä riittää kuntia näin menetellen vaikka vuosikymmeniksi. Vuoden vaihteen jälkeenkin meillä on nykyisen 336 kunnan sijasta vielä 320 kuntaa.
Jokainen voi tykönänsä miettiä, mitä maksaa yhdistyvissä kunnissa pahimmillaan moninkertainen päällikkömiehitys, kun yhden kunnan palkkalistoilla voi olla seuraavanlaisia virkanimikkeitä: kunnanjohtaja, kunnansihteeri, hallintojohtaja, hallintopäällikkö, hallintosihteeri, henkilöstöpäällikkö, henkilöstön kehittämispäällikkö, henkilöstösihteeri, talousjohtaja rahoitus- ja laskentasihteereineen, palkanlaskentapäällikkö palkkasihteereineen, kirjanpitopäällikkö kirjanpidosta vastaavine sihteereineen, elinkeinojohtaja, perusturvajohtaja, hyvinvointijohtaja, hoivapalvelujohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, koulutoimenjohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaavoituspäällikkö, tekninen johtaja, tietohallintopäällikkö järjestelmäasiantuntijoineen... Päällekkäishallinto käy kalliiksi jo pienellä osalla tästä virkamäärästä tukitoimintoineen.
Kuntien ja kuntayhtymien menoista sosiaali- ja terveystoimen osuus on keskimäärin noin kolme viidesosaa, viidennes on opetus- ja kulttuurimenoja ja muiden kuntapalveluiden osuus vajaa viidennes. Niinpä sosiaalitoimistoissa, terveyskeskuksissa ja kouluissa syntyvät karkeasti lähes kaikki kuntien kuluerät. Yleishallinnon osuus kunnan kuluista on keskimäärin noin neljä prosenttia. Mutta kun yleishallinnon lisäksi huomioidaan osahallinnoinnin kulut myös sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden sekä muiden kuntapalveluiden osalta, prosenttiluku onkin jo moninkertainen.
Kaikki ylimääräiset hallintohäkkyrät päällekkäisine päällikön virkoineen ja tukitoimintoineen lisäävät omalta osaltaan kunnallisveroäyrin hintaa, paisuttavat turhaan julkista sektoria ja jähmettävät hallintoa. Jollei kuntaliitoksissa saada aikaan säästöjä, voidaan kysyä kuntaliitosten mielekkyyttä.
Valtio velkaantuu lisää kaiken aikaa, joten sieltä eurovirta kunnille on ollut ehtymään päin. Kuntien on alettava elämään suu säkkiä myöten. Nykyistä valtion ja kuntien välistä tehtävänjakoa voidaan aina muuttaa. Kunnille kuuluvia tehtäviä pitää lisäämisen sijasta vähentää varsinkin, kun sinne ei kohdenneta lisäresursseja.
Hallintoa voidaan keventää toimialueita yhdistämällä. Pitkään muuttotappioista kärsivissä kunnissa tarvittavien virkojen määrää on tarkistettava vastaamaan sen hetkistä tarvetta. Yrityksissä väliportaan hallintoa on kevennetty jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Voisipa luulla, että sama kehitys on nyt edessä myös kunnissa.
Kuntaliitosten säästöjen syntymistä saadaan vielä odotella, mutta yhä heikentyvä valtion- ja
Kemijärven kaupunkissa on pomoja joka lähtöön. Puolet pois. Hoitsuja tarvii lisää vanhuksille. Persut pankaahan tuulemaan !
Persut ja Lasse Ketonen kokoomuksesta vosivat tehdä tämän aloitteen, jolla palvelurakenne saadaan vastaamaan asukasmäärää. Persuilla ei luulisi olevan tarvetta pitää organisaatioita, joita ei tavita. Poikkeuksena tietysti sosiaali - ja terveystoimi. Mutta kuntayhtymät? Persut voisivatkin valtuuston aluksi ottaa tehtäväkseen pyytää selvitystä yhtymistä, ennen kuin hyväksyvät kenenkään nimeämistä niihin. Säästöä joka centti.
Persut laittaa heti tuuleen. Katoppa vaan niin löysät lähtee hallinnoista. Turhat pomot ulos. Teknisen joutilaita myös vähemmäksi.
Muutaman vuoden välein toisiaan seuraavat ketjutetut kuntaliitokset takaavat sen, että viiden vuoden palvelussuhdeturva alkaa liitoskunnissa aina alusta. Uuden syntyvän suuremman kunnan päällikkömiehitykset päällekkäisyyksineen voivat siis säilyä vaikka vuosikymmeniä, mikäli kuntaliitoksia toteutetaan kunta kerrallaan muutaman vuoden välein eikä kunnan virkamiehityksiin voida koskea. Kuntaliitoksissa tämä kannustaa kuntia kiiruhtamaan hitaasti. Kuntaliitoksiin meillä riittää kuntia näin menetellen vaikka vuosikymmeniksi. Vuoden vaihteen jälkeenkin meillä on nykyisen 336 kunnan sijasta vielä 320 kuntaa.
Jokainen voi tykönänsä miettiä, mitä maksaa yhdistyvissä kunnissa pahimmillaan moninkertainen päällikkömiehitys, kun yhden kunnan palkkalistoilla voi olla seuraavanlaisia virkanimikkeitä: kunnanjohtaja, kunnansihteeri, hallintojohtaja, hallintopäällikkö, hallintosihteeri, henkilöstöpäällikkö, henkilöstön kehittämispäällikkö, henkilöstösihteeri, talousjohtaja rahoitus- ja laskentasihteereineen, palkanlaskentapäällikkö palkkasihteereineen, kirjanpitopäällikkö kirjanpidosta vastaavine sihteereineen, elinkeinojohtaja, perusturvajohtaja, hyvinvointijohtaja, hoivapalvelujohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, koulutoimenjohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaavoituspäällikkö, tekninen johtaja, tietohallintopäällikkö järjestelmäasiantuntijoineen... Päällekkäishallinto käy kalliiksi jo pienellä osalla tästä virkamäärästä tukitoimintoineen.
kyllä rupulassa tarvitaanlisää johtajia ,toimittajia ,tyhjän toimittajia on riittävästi. ei tämän rupulan rattaat muuten pyöri.
Olen kauhiasti ihmetelly, miksi pitää olla kaksi johtavaa lääkäriä ( Poropudas ja Alaräisänen)?? Kyllä näin pienellä paikkakunnalla pitää yhellä pärjätä.
Sivistystoimenjohtajan työn voi hoitaa joku rehtoreista oman työn ohessa palkan korotuksella. Kouluja ei oo ko muutama.
Rakennustarkastajan hommat voi vaikka ostaa jostakin, kun täällä ei rakenneta paskahyysikkää isompia rakennuksia.
Johtajien virat vanhaa perua.Kaupunkihan lunasti entisen aluesairaalan. Kyllä tämä nykyinen on ihan terveyskeskus.Kovin on kaikki rakennettu suureelliseksi tuolla johtoportaalla.Johtajat kehuvat työn paljoudella. Sitä enemmän, mitä vähemmän on töitä. Kyllähän rankkaa perustyötä tekevä, vierestä seuraamalla näkee, paljonko heillä on oikeasti töitä. Täytyy oikein hävetä heidän puolestaan.
PERUSUT hoitaa ongelmat ko töihin pääsevät. E.Kangas ja muut pätevät putsaa ensi töikseen teknisen viraston väen puoleen. Sillä tulee toimeen vallan hyvin. Sit pomoja laitetaan pellolle ainaki puolet. Näin se menee ko tosi miehet astuu remmiin. Makaaminen loppuu !!!
Älkää unohtako sosiaali-ja terveyssektoria. Sillä puolen voimassa vahva hyvä veli verkosto. Jos kaverin pallia yritetään viedä niin koko hyvä veli verkosto hyökkää kimppuun. Siinä tilanteessa, jos sattuu olemaan kaupungin palveluksessa niin lähtö tulee.