Paikannimistä

Välillä palstalla puhutaan paikoista, varsinkin rannikolla sijaitsevista, joiden alkuperäiset nimet ovat muka ruotsinkielisiä. Miten se on mahdollista kun suomalaiset olivat täällä paljon aikaisemmin kuin ruotsalaiset?
21315
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Tottakai paikoilla oli aiemmin suomenkieliset nimet. mutta ne on tietoisesti häivytetty kaikista asiakirjoista. Kyse oli ruotsalaistamisesta. Ja nykyään surusvekot väittävät, että koska ei ole suomenkielisiä paikannimiä, niin ei ole ollut suomalaista asutusta.

Näinhän se svekopropaganda Suomesa menee....

Äänestä
  • Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

    Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.

    Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin vain valloittajien hännystelijät opettelivat espanjan kielen. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.

    Äänestä

  • huusianna kirjoitti:

    Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

    Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.

    Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin vain valloittajien hännystelijät opettelivat espanjan kielen. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.

    YLE Aristoteleenkantapää: Ohjelmassa on faktatietoa niille jotka väittävät että ruotsin kieli on ollut Suomessa ennen suomen kieltä. Ruotsin kielestä ei sanaakaan.

    Pasi Heikura käsittelee hauskasti suomen kieleen kuuluvia asioita ohjelmassa Aristoteleen kantapää.

    YLEn radio: Aristoteleen kantapää

    Suomi ennen suomea. Saamelaisajoista on jäänyt vahva jälki nyky-Suomen karttaan. Millaisia ovat ympäristömme saamelaisperäiset paikannimet? Onko Elämäjärvi suomea vai saamea? Pasi Heikuran vieraana on Helsingin Yliopiston suomalaisugrilaisenkielentutkimuksen professori Janne Saarikivi. Ohjelman toimittavat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka

    http://areena.yle.fi/radio/1613149

    Äänestä

  • huusianna kirjoitti:

    YLE Aristoteleenkantapää: Ohjelmassa on faktatietoa niille jotka väittävät että ruotsin kieli on ollut Suomessa ennen suomen kieltä. Ruotsin kielestä ei sanaakaan.

    Pasi Heikura käsittelee hauskasti suomen kieleen kuuluvia asioita ohjelmassa Aristoteleen kantapää.

    YLEn radio: Aristoteleen kantapää

    Suomi ennen suomea. Saamelaisajoista on jäänyt vahva jälki nyky-Suomen karttaan. Millaisia ovat ympäristömme saamelaisperäiset paikannimet? Onko Elämäjärvi suomea vai saamea? Pasi Heikuran vieraana on Helsingin Yliopiston suomalaisugrilaisenkielentutkimuksen professori Janne Saarikivi. Ohjelman toimittavat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka

    http://areena.yle.fi/radio/1613149

    Apartheid suomalaisia ja suomen kieltä kohtaan senkun rehottaa Ahvenanmaalla.

    Ahvenanmaa haluaa siivota kartoista suomenkieliset nimet

    Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt, että suomenkieliset nimet, kuten Ahvenanmaa ja Maarianhamina olisi poistettava Maanmittauslaitoksen julkaisemista virallisista kartoista.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/ahvenanmaa_haluaa_siivota_kartoista_suomenkieliset_nimet_3326005.html

    Äänestä

  • huusianna kirjoitti:

    Apartheid suomalaisia ja suomen kieltä kohtaan senkun rehottaa Ahvenanmaalla.

    Ahvenanmaa haluaa siivota kartoista suomenkieliset nimet

    Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt, että suomenkieliset nimet, kuten Ahvenanmaa ja Maarianhamina olisi poistettava Maanmittauslaitoksen julkaisemista virallisista kartoista.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/ahvenanmaa_haluaa_siivota_kartoista_suomenkieliset_nimet_3326005.html

    Ahvenanmaalaiset haluavat suomalaisasutuksen aikaisista nimistä eroon jotka ovat olleet käytössä paljon ennen kuin oli edes ruotsin kieltä olemassa.



    Ahvenanmaa on alunperin suomenkielinen.

    Lainaus Wikipedia:

    Ahvenanmaan asutuksen historia

    Ensimmäisten ihmisten arvioidaan saapuneen Ahvenanmaalle noin 4200 eaa. Nämä olivat idästä saapuneita kampakeraamista kulttuuria edustaneita metsästäjä-keräilijöitä, jotka asuivat alueella kausiluotoisesti. Pysyvä asutus alkoi noin vuonna 2500 eaa. uuden lännestä suuntautuneen maahanmuuton myötä. [1] Ahvenanmaalta, Jomalan Jettbölestä on löydetty Suomen ainoa säilynyt kivikautinen luuranko, joka on haudattu sikiöasentoon. Pronssikaudella läntisen pronssikulttuurin ydinalue rajoittui Ahvenanmaalle ja Suomen rannikolle Porvoon- ja Lapuanjokien välille[2]

    Ahvenanmaan paikannimistön perusteella on arvioitu, että alueella on asunut suomenkielistä väestöä keskiajalle saakka. Useiden Ahvenanmaan paikannimien uskotaan pohjautuvan suomenkielisistä nimimuodoista. Keskiajalta alkaen Ahvenanmaalle ja ulkosaaristoon on muuttanut kalastajia, jotka ovat säilyttäneet suomen kielen parin sukupolven ajan.[3]. Viimeisimmät kalastajat muuttivat alueelle Turunmaalta 1800-luvulla. Heidän jälkeläisensä muodostivat suomenkielisen väestönosan 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1910 Ahvenanmaalla asui vajaa 900 suomenkielistä[3].

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_väestö

    Äänestä

  • 1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

    http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

    Äänestä

Antaisiko esimerkin kiitos.

Äänestä
  • Miten sen voisi todistaa, jos oletataan, että väite on tosi?

    Ei tietenkään mitenkään, missä hävitetty aineisto on? Ei missään.
    Åbo Akademi kyllä sellaisen "löytäisi" jos sillä tarve olisi, nyt ei ole.

    Äänestä

Noo, onhan Ruotsin pääkaupuingin nimi Tukholma. Eiköhän se todista että se on alunperin ollut suomalaisten asuttama.

Äänestä
  • Totta! Sorry. I rest my case. :)

    Äänestä

Englannin pääkaupunki on Lontoo, Venäjän pääkaupunki on Moskova, Talan esi-isät ovat asuttaneet nämäkin kaupungit ensimmäisenä.

Äänestä
  • hehhe mahtaa svekko vituttaa että Moskovan nimi on todellakin ugrilaista alkuperää eikä rumaa esi-isiesi heprean paskakieltä.

    Äänestä

eikä voi tietenkään unohtaa Rooma joka sveko italianot röhkeästi muutivat Romaksi vaikka taala on jo todistanut sen olevan suomalaisten perustama rommin tislaus keskustaksi

Äänestä

"Välillä palstalla puhutaan paikoista, varsinkin rannikolla sijaitsevista, joiden alkuperäiset nimet ovat muka ruotsinkielisiä. Miten se on mahdollista kun suomalaiset olivat täällä paljon aikaisemmin kuin ruotsalaiset? "
Varmaan kai siten että nimet on rekisteröity kirjallisesti vasta Ruotsin vallan aikana, sen sijaan suomalaisilla nimet lienevät olleet suullista perimätietoa, ja kun ruotsinkieliset tulokkaat syrjäyttivät suomenkieltä puhuvat, niin nimet katosivat puhujien mukana.

Tosin itse kannatan sitä näkemystä, että nimet tulee olla aina asukkaan kielen mukaan, eli en näe siinä suurta menetystä vaikka nimet aikanaan ruotsalaistettiin. Toisaalta en näe siinäkään suurta menetystä, vaikka ruotsinkieliset paikannimet suomalaistetaan, kun alueen asukkaiden kieli muuttuu.

Äänestä
  • Mitä mieltä olet Helsingin tapauksesta, jossa Itäsalmi-nimi poistettin ja jätettiin vain Östersundom-nimi jäljelle?

    Helsingissä on n. 90% suomenkielisiä ja 6% ruotsinkielisiä asukkaita.

    Äänestä

  • "Varmaan kai siten että nimet on rekisteröity kirjallisesti vasta Ruotsin vallan aikana, sen sijaan suomalaisilla nimet lienevät olleet suullista perimätietoa, ja kun ruotsinkieliset tulokkaat syrjäyttivät suomenkieltä puhuvat, niin nimet katosivat puhujien mukana."

    Näin asia varmaankin on.

    Äänestä

  • Itäsalmen tapaus? kirjoitti:

    Mitä mieltä olet Helsingin tapauksesta, jossa Itäsalmi-nimi poistettin ja jätettiin vain Östersundom-nimi jäljelle?

    Helsingissä on n. 90% suomenkielisiä ja 6% ruotsinkielisiä asukkaita.

    No Helsingin asiat ovat kuitenkin vähän kaukaisia täältä Pohjanmaalta katsoen, eli jokainen kaupunkin päättäköön itsenäisesti miten toimii, mutta kuten sanoin minusta siinä ei ole mitään ongelmaa jos väestön kielisuhteet muuttuvat ja nimistö muutetaan tämän enemmistön kielen mukaiseksi.

    Eli Östersundom olisi saanut olla Itäsalmi enemmistön kielen mukaisesti, ja tämä ruotsinkielinen nimi olisi voinut jäädä vaikka rinnakkaisnimeksi tai siitä olisi voitu luopua kokonaan.

    Äänestä

Klaus Lindgren ei usko ruotsinkielisten olleen ainakaan etelärannikolla ennen suomenkielisiä.

"Keskiajan kuvauksesta kokonaisen sivun vie sen todisteleminen, että ruotsalaiset eivät olleen Suomen etelärannikolla ennen suomalaisia. Onko joku vakavasti otettava tutkija esittänyt jotain muuta viimeisten sadan vuoden aikana? "

Tämän tosiasian Klasu haluaa myöntää tehdäkseen itsensä uskottavammaksi, "Itämaasta itsenäisyyteen" -kirjaa haukkuessaan.

Äänestä

Kysymys on samanlaisesta saivartelusta kuin vaikka että kumpi oli parempi pommimies Boris Savinkov vai Leonid Krasin.

Äänestä

Katukylttien osalta ydinongelma sekä järjettömin asia on ruotsinkielisten vaatimukset siitä, että yhdellä paikalla pitää olla kaksi eri nimeä eli kaikki uudet nimet pitää kääntää ruotsiksi, sekä se että kun kuntaliitosten myötä minista suomenkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä, tulee koko kunnassa olla kaksikieliset kyltit.

Sammatissa asuu ehkä 17 ruotsinkielistä. Sammatista tuli kaksikielinen. Eivät anna ruotsinkieliset periksi. Sammatin kyltit pitää muuttaa kaksikielisiksi vain siksi, koska ruotsinkieliset vaativat niin. Lohjan kaupunki olisi ollut valmis kompromissiin, mutta ruotsinkieliset vaativat.

Ruotsinkielisten motiivi on ruotsalaistaminen. Miksi Suomea pitää ruotsalaistaa? Eikö alueellinen, demokraattinen kaksikielisyys riitä? Ei riitä ruotsinkieliselle, koska ruotsinkielinen on tyytyväinen vasta sitten, kun ruotsia on koko Suomessa 50 %.

Ruotsinkielinen ei tätä agendaansa pysty perustelemaan järjellä, ei oikeudenmukaisuudella eikä demokratialla, joten kyse on pakko olla rasismista, jossa ruotsin kieli arvotetaan suomen kielen yläpuolelle - kuten ruotsinkieliset ovat koko historian tehneet.

Äänestä

" Ei riitä ruotsinkieliselle, koska ruotsinkielinen on tyytyväinen vasta sitten, kun ruotsia on koko Suomessa 50 %."

Tuskin riittää svekolle, mutta varmaan suomenkielisiä jokin prosentti pitää jäädä, että on joku jota kohtaan esittää freudenthalistisia ajauksia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


galsten kirjoitti:

Välillä palstalla puhutaan paikoista, varsinkin rannikolla sijaitsevista, joiden alkuperäiset nimet ovat muka ruotsinkielisiä. Miten se on mahdollista kun suomalaiset olivat täällä paljon aikaisemmin kuin ruotsalaiset?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu