Olen nyt 11 vuotias, ja olen vakavasti harkinnut psykologin uraa.
Kysyisin siis, että miten voisin "harjoitella" tai opiskella sitä? Unelmani olisi mennä yliopistoon ja opiskella psykologiaa tai filosofiaa. Sitä ennen, miten voisin ihan ilmaiseksi täällä kotona opetella psykologiaa? Tiedättekö kirjoja, jotka soveltuisivat ihan tämän ikäisille ja olisivat psykologisia?
Osaan jotenkin "aistia" toisen mielialan, sen olen huomannut. Huomaan sen ilmapiiristä ja kyseisen henkilön ilmeestä, eleistä ja puhetavasta. Onko siitä mitään hyötyä psykologin alalle? Lapsuuteni on myös ollut rankka, (rankempi kuin tämän ikäisen lapsuus kuuluisi olla) joten ymmärrän miten pahalta toisesta tuntuu, jos päättää avautua. Onko siitä myöskään hyötyä?
Kiitos jos vastaat!
Kysyisin siis, että miten voisin "harjoitella" tai opiskella sitä? Unelmani olisi mennä yliopistoon ja opiskella psykologiaa tai filosofiaa. Sitä ennen, miten voisin ihan ilmaiseksi täällä kotona opetella psykologiaa? Tiedättekö kirjoja, jotka soveltuisivat ihan tämän ikäisille ja olisivat psykologisia?
Osaan jotenkin "aistia" toisen mielialan, sen olen huomannut. Huomaan sen ilmapiiristä ja kyseisen henkilön ilmeestä, eleistä ja puhetavasta. Onko siitä mitään hyötyä psykologin alalle? Lapsuuteni on myös ollut rankka, (rankempi kuin tämän ikäisen lapsuus kuuluisi olla) joten ymmärrän miten pahalta toisesta tuntuu, jos päättää avautua. Onko siitä myöskään hyötyä?
Kiitos jos vastaat!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin, ja tarviiko jonkun koulu-aineen numero olla tosi hyvä? Esimerkiksi matikan?
Hei.
Kyllä omat kokemukset kertyy tiedoksi ja ymmärrykseksi.
Kysyit kirjoista. Mitään erityistä kirjaa en nyt osaa suositella. Jos haluat kokeilla, niin lukion psykologian kirjat ovat kohtuullisen hyviä ja kuitenkin "luettavia" eli ei liian tieteellistä tekstiä Myös nuorten romaanit ovat nykyään "psykologisesti" hyviä: niissä on ihmissuhteisiin ja kasvamiseen, elämiseen liittyvien kysymysten käsittelyä.
Mutta..mutta. Ennen kaikkea korostaisin sitä, että ole myös mahdollisimman paljon vielä lapsi ja ikäisesi. Oman elämän kokemukset, karikot ja ilot, riemut on arvokkaita. Älä edes yritä hypätä minkään kehitysvaiheen yli ja olla nopeampi kehityksessäsi, kuin olet. Tämä on asia, jonka olisin itselleni halunnut sanottavan, kun olin ikäisesi. Vaikka elämä onkin sinulle ollut jo kova ja vaativa, koeta uskoa siihen, etä sinulla on samalla kuitenkin oikeus olla vielä lapsi: joskus lapsellinen, hupsu, joskus pohtiva ja vakava.
Kouluaineista tavallaan kaikki on tärkeitä, kun olet vielä peruskoulussa. Lukiossa kannattaa ehkä panostaa (paitsi tietenkin psykologiaan), niin englantiin (monet tentittävät kirjat on englannin kielisiä), reaaliaineisiin (eli yleissivistystä antaviin historia, biologia, ympäristöoppi jne.) ja matematiikkaan (psykologiassa luetaan tilastotiedettä ja siinä sitä matikkaa siis tarvitaan). Yliopistoon on pääsykoe ja lukion päättöarvosana huomioidaan.
Älä kiirehdi..hyvä tulee.