Asumme -82 valmistuneessa ok-talossa, jossa on Valmet Kotilämpö. Tyytväisiä ollaan oltu, vaikkemme siitä mitään ymmärräkään. Lämpöä on riittänyt, ja erittäin miellyttävää sellaista.
Joku laakeri nyt on alkanut jossain päin kitistä, ja siitä sitten heräsikin mielenkiintoni laitteen sielunelämään. Olen tutkiskellut asioita, kun miestä ei kiinnosta eikä hänellä ole aikaakaan.
Jos nyt unohdetaan se kitisevä laakeri (tai jokin hilavitkutin), niin eikö kannatakkin päivittää Kotilämpö, kuin alkaa vallan uutta lämmityssysteemiä laittamaan? Maalämpöä kaikki suosittelee, mutta se on ihan tuhottoman kallis investointi!
Kotilämmön patteri lämpiää kiertovedellä, joka tulee ihan hurjan isosta lämminvesivaraajasta. haluaisin vaihtaa varaajan pienempään, koska tuollaista vesimäärää on ihan turhaa lämmittää kahta käppänää varten. Ei kait Kotilämpökään aivan valtavasti vettä patterin lämmitykseen tarvitse?
Tuossa kun tietoa etsin, niin mitäs mieltä olette kahdesta ajatuksestani:
1. Onko ideaa asentaa ilmalämpöpumppu tuloilmaa varten? Patteri lämpenisi kiertovedellä vain silloin, kun ilmalämpöpumpun teho ei riitä (kovat pakkaset!). Voisiko tuolla pumpulla hyödyntää poistoilman lämmön rippeiden talteenoton?
2. Onko mahdollista ottaa kokonaan pois tuo kiertovesi, ja lämmittää Kotilämmön patteri vaikka sähköllä? Mitä vähemmän vettä kulkee lattioiden alla, sitä parempi. Ja kyllä siinä varmaan tulee lämpöhukkaakin, kun vesivaraaja on toisessa päässä taloa kuin mitä lämppäri.
Olen epätoivoisesti myös etsinyt tietoa Googlesta löytääkseni asiantuntija-apua, vaikka jonkun hepun käymään ja katsomaan systeemiä ja antamaan apua.
Mutta jos joku ystävällisesti viitsisi vastata kysymyksiini, niin olisi tosi hieno juttu!
Valmet Kotilämpö
35
6319
Vastaukset
- inssi'
Meillä on samanlainen Aeromaster-merkkinen systeemi v:lta 1981. Joku laittoi kerran linkin valmistajasta, joka tekee vielä nykyäänkin samanlaisia värkkejä. Löytyy varmaan googlaamallakin.
Eri keskusteluja täältä löytyy varmaan hakusanoilla: "ilmalämmitys", "Valmet-kotilämpö", "Aeromaster" ja varmaan muillakin. Lue niitä ensin. Varmaan se kitisevä puhaltimen laakeri kannattaa vaihtaa (tai vaihdattaa). Puhallin on luultavasti vielä kunnossa, ainakin meillä on. Miten sinä sen patterin lämmittäisit sähköllä, kun se on vedellä lämpiävä tällä hetkellä. Vaatii erilaisen patterin ainakin, mutta löytyykö sellaista mistään. Tuota ilppiä olen itsekin harkinnut, mutta miten sen saisi syöttämään lämpöä juuri tuonne patterilla. Ei onnistune kovin helposti. Lisälämpönä varmaan toimii niin kuin muissakin taloissa. Meillä on 300 litran varaaja ja se riitti hyvin sekä lämmön- että lämpimän veden tuottoon silloinkin, kun meillä oli vielä 3 lasta kotona.
Meillä on käynyt parikin kertaa ihan tavallisesta ilmastointiliikkeestä kaveri vaihtamassa rikki menneitä osia. Mm. sähkösuodattimen powerin ja termostaatti-/automaattiventtiilin siihen patteriin. Ei siellä mitään rakettitiedettä ole, joten normaaleilla LVI-taidoilla tuota pystyy korjaamaan ja huoltamaan.
Ilmakanavat kannatta nuohouttaa kevväämmällä, jos ei ole tiedossa, koska(jos koskaan) on nuohottu.- Koti-Kissa#
Kiitos vastauksesta! Ja hyvä että esitit vastakysymyksiä. Oikeasti en kyllä ymmärrä tuosta vempeleestä mitään. Mutta sitähän varten kai onkin olemassa asiantuntijoita. Ongelma vaan on että asun pienellä paikkakunnalla, josta ei juuri mitään palveluita löydy. Kokeilen vielä tiolla Aeromasterilla.
- ml213.
Yleensä ensimmäinen laakerivika tulee mootoriin, joka tuo korvausilman huoneistoon. Moottorin laakerointia rasittaa kulmä pakkasilma.Puhaltimia saa uusiakin. Laakerin vaihtokin onnistunee, mutta vaatii ammattitaioa.
Maalämpö ei sinänsä liity Valmet- Kotilämpö koneeseen, koska jostain ja jollakin muodolla sitä lämmintä vettä on kokeelle saatava. Nyt sinun tapauksessasi se tulee ja tuotetaan sähkövastuksin.Varaajan koolla ei ole merkitystä, jos ei käytetä yö sähköä tai puukattila/varaaja lämmitystä.
Mutta, jos sitä varaajaa lämmitetään sähkövastuksin, niin tuo ilmalämpöpumppu on oiva lisälämmitin talossasi ja erikoisesti se sopii erittäin hyvin ilmalämmityksen kanssa.
Normaalistihan ILP kohdistaa lämpönsä vain suppelle alueelle huoneistossa, mutta lisättynä tämä ilmalämmitykseen sen pumpun tuottama lämpö leviää koko huoneistoon ilmalämmityksen kautta.
Jos mahdollista, niin tuo ilmalämpöpumpun sisäosa tulisi asentaa mahdollisimman lähelle sitä kohtaa, josta ilmalämmitys ottaa huoneistossa kiertävän ilman.
Kun kyseessä on Valmet- Kotilämpö kone, niin koneen oma huonetermostaatti tulisi siirtää koneen sisältä pois koneen ulkopuolelle. Termostaattia muutoin ohjaa ilmalämpöpumpun lämmin ilma, joka taas vääristää kokonaisuuden huoneilman lämpötilasta.- inssi'
Mutta kyllä tuon ILPin kanssa saa tarkkana olla, että homma toimii.
Meillä koko laite sijaitsee eteisessä ja ottaa siis kiertoilman eteisestä. Eteisen vieressä on takkahuone, josta menee myös ilman vienti kiertoilmapuhaltimelle. Kun takaa lämmittää, niin huomaa selvästi, että muut huoneet kylmenevät, koska juuri tuo takan tuoma lämpö harhauttaa termostaattia. Tämä samahan tulee ongelmaksi ILPin kanssa.
Pitäisi vissiin olla kaksi erillistä termostaattia, toinen laitteen sisällä ja toinen ulkona. Mutta miten ne kytketään - ml213.
inssi' kirjoitti:
Mutta kyllä tuon ILPin kanssa saa tarkkana olla, että homma toimii.
Meillä koko laite sijaitsee eteisessä ja ottaa siis kiertoilman eteisestä. Eteisen vieressä on takkahuone, josta menee myös ilman vienti kiertoilmapuhaltimelle. Kun takaa lämmittää, niin huomaa selvästi, että muut huoneet kylmenevät, koska juuri tuo takan tuoma lämpö harhauttaa termostaattia. Tämä samahan tulee ongelmaksi ILPin kanssa.
Pitäisi vissiin olla kaksi erillistä termostaattia, toinen laitteen sisällä ja toinen ulkona. Mutta miten ne kytketäänTuon ILP:n tehokkaan hyödyntämisen voi tehdä siten, että koteloi kanavan ILP:ta suoraan ilmalämmityskoneen ottamaan ilmaan. Siis ei hajauta huoneeseen koko ILP tuottamaa lämmintä ilmaa.
Näin toimien ILP toiminta tehostuu ja sen tuottama lämpöenergia voidaan hyödyntää koko huoneistoon. - ml213.
inssi' kirjoitti:
Mutta kyllä tuon ILPin kanssa saa tarkkana olla, että homma toimii.
Meillä koko laite sijaitsee eteisessä ja ottaa siis kiertoilman eteisestä. Eteisen vieressä on takkahuone, josta menee myös ilman vienti kiertoilmapuhaltimelle. Kun takaa lämmittää, niin huomaa selvästi, että muut huoneet kylmenevät, koska juuri tuo takan tuoma lämpö harhauttaa termostaattia. Tämä samahan tulee ongelmaksi ILPin kanssa.
Pitäisi vissiin olla kaksi erillistä termostaattia, toinen laitteen sisällä ja toinen ulkona. Mutta miten ne kytketäänSiisrrä koneen sisällä oleva lämpötunnistin koneen ulkopuolelle sopivaan paikkaan, ettei ylimääräinen lämpö häiritse termostaatin toimintaa. Samoin koneelle tuleva lämmin/syöttövesi tulisi olla oikealla tasolla huoneiston lämpöhäviön kanssa.
- ml213.
>Voisiko tuolla pumpulla hyödyntää poistoilman lämmön rippeiden talteenoton?<
Tuo on mahdollista, mutta vaatii suunnittelua ja kokeilua jne..... eli ohjata poistoilma ILP ulkoyksiköön ja siellä ilma viilentyy jo toiselle tasolla.
Mutta, ongelmana li poistoilmassa oleva kosteus, joka tuottanee muita ongemia. Tuo poistoilmahan on C asteista läpi vuoden. - ml213.
>Onko mahdollista ottaa kokonaan pois tuo kiertovesi, ja lämmittää Kotilämmön patteri vaikka sähköllä? Mitä vähemmän vettä kulkee lattioiden alla, sitä parempi. Ja kyllä siinä varmaan tulee lämpöhukkaakin, kun vesivaraaja on toisessa päässä taloa kuin mitä lämppäri.<
Tuo laite on suunniteltu lämmitettäväksi vedellä ja paloturvallisuus huomioiden niin vastuslämmitykseen liittyy palovaara. Laitteistohan kerää pölyä ennen suodatinta.Mutta, tuo ilmalämpöpumppu on hyvä lisälaite tähän saumaan.Sillä voi lämmittää sitä ilmaa turvallisesti ja jakaa se koneen kautta koko kuoneistoon. Lisäksi ILP hyötysuhde noussee hivenen normaalista. Kun on iso varaaja , tuntuisi luontevalta jättää nuo ilma-ilma-lämpöpumppu-räpeltelyt muille ja laittaa ilma-vesi-lämpöpumppu joka lämmittäisi varaajaa. Hyöty tulisi myös käyttöveteen, jos se tulee varaajasta.
Varaajan pienentäminen ei pienenä lämmityskustannuksia, joten sitä tuskin kannattaa vaihtaa.
Kuten tuolla yllä on todettu laittaa lisälämpöä minne tahansa huoneistoon, se laskee muiden tilojen lämpötilaa.
Sähköpatterin laitto vaatisi muutoksia kojeen turvalaitteisiin. pysäytystä varten pitää olla jatkoaikarele, joka pitää puhalluksen käynnissä kunnes patterisauvat ovat jäähtyneet.
Vaikeampi olisi suojata se, että jos ilma lähtee kojeesta alaspäin ja koje esim sähkökatkosta johtuen pysähtyy, 600-700C asteisista sauvoista nousee kuumaa ilmaa joka sulattaa kaikki muoviosat mm suodattimet.- ml213.
>Kuten tuolla yllä on todettu laittaa lisälämpöä minne tahansa huoneistoon, se laskee muiden tilojen lämpötilaa.<
Tuo ei pidä paikkaansa. Jos lisälämpö ohjataan ilmalämmityskojeen ottoilmaan, niin se leviää tasaisesti KOKO huoneistoon. Käytännön tasolla jo leivinuunista tuleva lämpö hajaantuu huomattavasti paremin koko kuoneistoon, jos vertaa esim. patterilämmitykseen.
Ilmalämmityksessä huoneiston ilma kiertää 2.5 kertaa tunnissa kojeen/suodattimen kautta ja tuo juuri tasaa lämmön. ml213. kirjoitti:
>Kuten tuolla yllä on todettu laittaa lisälämpöä minne tahansa huoneistoon, se laskee muiden tilojen lämpötilaa.<
Tuo ei pidä paikkaansa. Jos lisälämpö ohjataan ilmalämmityskojeen ottoilmaan, niin se leviää tasaisesti KOKO huoneistoon. Käytännön tasolla jo leivinuunista tuleva lämpö hajaantuu huomattavasti paremin koko kuoneistoon, jos vertaa esim. patterilämmitykseen.
Ilmalämmityksessä huoneiston ilma kiertää 2.5 kertaa tunnissa kojeen/suodattimen kautta ja tuo juuri tasaa lämmön.En pidä kojeeseenn liitettyä kanavaa "huoneistona" . Käsittääkseni räpeltäjien oli tarkoitus kanavoida ilma kojeeseen, missä ei ole mitään järkeä.
- ml213.
R_oi kirjoitti:
En pidä kojeeseenn liitettyä kanavaa "huoneistona" . Käsittääkseni räpeltäjien oli tarkoitus kanavoida ilma kojeeseen, missä ei ole mitään järkeä.
ILP suurimpia ongelmia on juuri lämmön huono jakaantuminen huoneistoon, ja suuri viisaus on juuri siinä kun ILP sisäyksikön tuottama ilma/lämpö ohjataan suoraan ilmalämmityskoneen sisälle. Tämä kone imee ilman tehokaammin kuin ILP puhallus ja jakaa lämmön koko huoneistoon.Siis hyödenetty lämpöenergia tulee huoneistoon lämmitysputkistojen kautta. Muutoinkin ilmalämmitys järjestelmä toimii hyvin matalalämpöisen veden kanssa. Omassa mörskässäni kovimmilla pakkasilla syötetyn veden lämpötila on n 40C:tta.
Aikoinaan hyödynsin suuren kylmiön tuottaman lämmön samalla periaatteella ja toimi hyvin.Samoin kylmiön kylmälaitteen hyötysuhde parani. - ml213.
>Kuten tuolla yllä on todettu laittaa lisälämpöä minne tahansa huoneistoon, se laskee muiden tilojen lämpötilaa.<
Kerro miten huoneistoon tuotettu ylimääräinen lämpöenergia alentaa muiden huoneiden lämpötilaa????
Meillä kaikki ylimääräinen lämpötila nostattaa huoneiston lämpötilaa tai paremminkin ohjaa termostaatteja pienentämään veden virtausta. ml213. kirjoitti:
>Kuten tuolla yllä on todettu laittaa lisälämpöä minne tahansa huoneistoon, se laskee muiden tilojen lämpötilaa.<
Kerro miten huoneistoon tuotettu ylimääräinen lämpöenergia alentaa muiden huoneiden lämpötilaa????
Meillä kaikki ylimääräinen lämpötila nostattaa huoneiston lämpötilaa tai paremminkin ohjaa termostaatteja pienentämään veden virtausta.Etkö lukenut 'inssin' kommenttia. Ongelmahan on siinä että keskimnäärin on kaikki hyvin. mutta toisessa paikassa turhan lämmin ja toisessa viileä.
ml213. kirjoitti:
ILP suurimpia ongelmia on juuri lämmön huono jakaantuminen huoneistoon, ja suuri viisaus on juuri siinä kun ILP sisäyksikön tuottama ilma/lämpö ohjataan suoraan ilmalämmityskoneen sisälle. Tämä kone imee ilman tehokaammin kuin ILP puhallus ja jakaa lämmön koko huoneistoon.Siis hyödenetty lämpöenergia tulee huoneistoon lämmitysputkistojen kautta. Muutoinkin ilmalämmitys järjestelmä toimii hyvin matalalämpöisen veden kanssa. Omassa mörskässäni kovimmilla pakkasilla syötetyn veden lämpötila on n 40C:tta.
Aikoinaan hyödynsin suuren kylmiön tuottaman lämmön samalla periaatteella ja toimi hyvin.Samoin kylmiön kylmälaitteen hyötysuhde parani.Ilpin käyttäminen kanavoituna ilmalämmityskoneeseen ei kyllä ole mikään "suuri viisaus"
- ml213.
R_oi kirjoitti:
Etkö lukenut 'inssin' kommenttia. Ongelmahan on siinä että keskimnäärin on kaikki hyvin. mutta toisessa paikassa turhan lämmin ja toisessa viileä.
No, jokainen voi säädellä laitteistonsa mielensä mukaisesti, niin tai olla säätämättä.
Parempi olisi itse ymmrtää mistä on kysymys, jos osallistuu keskusteluun. ml213. kirjoitti:
No, jokainen voi säädellä laitteistonsa mielensä mukaisesti, niin tai olla säätämättä.
Parempi olisi itse ymmrtää mistä on kysymys, jos osallistuu keskusteluun.Hyvä huomio, outoa ettet itse noudata ohjettasi.
Unohtui ...
Peräkkäiset lämmöntalteenotot eivät pääsääntöisesti kannata koskaan, eli jäteilmasta lto:n jälkeen ei kannata yrittää ottaa lämpöpumpulla talteen mitään.- ml213.
Suuria investointeja ei kannattane tehdä, mutta tässä tapauksessa investointi on vain poistoputken (muutama metri)asentaminen ILP ulkoyksikköön. Muutamia tapauksia olen nähnyt, miten poistoilma venttiili on vain muutaman metrin päässä ILP:sta.
ILP toimii paremmalla hyötysuhteella mitä korkeammasta lämpötilasta lämpöä otetaan. ml213. kirjoitti:
Suuria investointeja ei kannattane tehdä, mutta tässä tapauksessa investointi on vain poistoputken (muutama metri)asentaminen ILP ulkoyksikköön. Muutamia tapauksia olen nähnyt, miten poistoilma venttiili on vain muutaman metrin päässä ILP:sta.
ILP toimii paremmalla hyötysuhteella mitä korkeammasta lämpötilasta lämpöä otetaan.Tunnetko tapauksen jotenkin paremmin? Usein poisto menee katolle, josta sen lämpöeristetty kanavointi ei yleensä ole yksinkertainen eikä halpa toimenpide.
Ainoa varma seuraamus on nopea höyrystimen jäätyminen.
Jäteilman lämmön hyödyntäminen kuuluu sarjaan viemärivedestä lämmöntalteenotto.
Onneksi noista hullutuksista on luovuttu.- ml213.
R_oi kirjoitti:
Tunnetko tapauksen jotenkin paremmin? Usein poisto menee katolle, josta sen lämpöeristetty kanavointi ei yleensä ole yksinkertainen eikä halpa toimenpide.
Ainoa varma seuraamus on nopea höyrystimen jäätyminen.
Jäteilman lämmön hyödyntäminen kuuluu sarjaan viemärivedestä lämmöntalteenotto.
Onneksi noista hullutuksista on luovuttu.Aikoinaan kun Valmet Koti Lämpöä markkinoitiin ja ohjeistettiin laitteen asennus, niin näissä ohjeissa poistoilma vietiin päätyseinään ja tätä asennusta on hartaasti toteutettu.
Sitä en tiedä, miten kannattavaa on jos jäteilman lämpötila lasketaan vielä -20C poistolämpötilasta. Kun ILP käytetään taloudellisesti (-15C saakka). ml213. kirjoitti:
Aikoinaan kun Valmet Koti Lämpöä markkinoitiin ja ohjeistettiin laitteen asennus, niin näissä ohjeissa poistoilma vietiin päätyseinään ja tätä asennusta on hartaasti toteutettu.
Sitä en tiedä, miten kannattavaa on jos jäteilman lämpötila lasketaan vielä -20C poistolämpötilasta. Kun ILP käytetään taloudellisesti (-15C saakka).... ja tuloksena yleisesti harmaantuneet ja pehmenneet räystäslaudat, kun kostea poisto kondensoituu lähimpään kylmään pintaan.
Tuon ajan ohjeissa ei otettu noita asioita lainkaan vakavasti. Silloin ohjestettiin myös ottamaan mm ulkoilma ullakolta, seurauksena homehtumisia, kun kone on seisonut kylmänä aikana ja tuloilmakanava onkin muuttunut painovoimaiseksi poistoksi ja ullakko on saanut kostua rauhassa .- ml213.
R_oi kirjoitti:
... ja tuloksena yleisesti harmaantuneet ja pehmenneet räystäslaudat, kun kostea poisto kondensoituu lähimpään kylmään pintaan.
Tuon ajan ohjeissa ei otettu noita asioita lainkaan vakavasti. Silloin ohjestettiin myös ottamaan mm ulkoilma ullakolta, seurauksena homehtumisia, kun kone on seisonut kylmänä aikana ja tuloilmakanava onkin muuttunut painovoimaiseksi poistoksi ja ullakko on saanut kostua rauhassa .Niimpä. Ihmisellä fiktiivinen kuyvitus on hyödyllinen luovuudessa, mutta taas asioita hahmottaessa se kääntyy monasti luulemiseksi.
Niin, miten päädyssä oleva poistoilman sijainti turmelee räystäslaudoitusta? Samoin koneellinen ilmastointi on aina toiminnassa ja ympäri vuoden. Todellisuudessa poistokanavakin on kuiva, mutta poistoputken päässä syntyy vesihöyrystymistä.
Harmi kun et ymmärrä koko ilmalämmityksen periaatetta. ml213. kirjoitti:
Niimpä. Ihmisellä fiktiivinen kuyvitus on hyödyllinen luovuudessa, mutta taas asioita hahmottaessa se kääntyy monasti luulemiseksi.
Niin, miten päädyssä oleva poistoilman sijainti turmelee räystäslaudoitusta? Samoin koneellinen ilmastointi on aina toiminnassa ja ympäri vuoden. Todellisuudessa poistokanavakin on kuiva, mutta poistoputken päässä syntyy vesihöyrystymistä.
Harmi kun et ymmärrä koko ilmalämmityksen periaatetta.Harmi todella että osallistut keskusteluun vaikka et ymmärrä selvää tekstiä
Lämmintä ja kosteea jäteilmaa nousee ' riittävästä' ulospuhallusnopeudesta riippumatta tuulten vaikutuksesta ylöspäin ja kondensoituu kylmään puuhun. Pitääkö vielä selittää miontya kertaa sama asia?
Koneellisen ilmanvaihdon (ilmastoinnistahan tässä ei voida puhua, kuten jokainen asiaa vähänkin ymmärätavä tietää) tulisi olla aina päällä, vaan kun ei ole.
Olen itse omin silmin nähnyt huurteesta puhtaan valkoisen ullakon, kun tulopuhalllin oli pysähtynyt eikä asiaa heti oltu huomattu, kiitos hyvä äänenvaimennuksen
**Todellisuudessa poistokanavakin on kuiva, mutta poistoputken päässä syntyy vesihöyrystymistä.**
Mitähän sekoilua tuo tekstisi taas on. Jäteilmassa on aina kosteutta, joka kondensoituu kohdatessaan kylmän pinnan, ei "vesihöyrysty" , mitä tuo temi tarkoittaneekin - lähinnä tulee mieleen veden keittäminen jossa vesi höyrystyy, mutta useimmat tietävät , että se on vähän eri juttu.
Olen suunnitellut jo 70- luvun lopulla ilmalämmitteisiä järjestelmiä omakotitaloihin, joten älä tule poika isääs neuvomaan.- inssi'
R_oi kirjoitti:
Harmi todella että osallistut keskusteluun vaikka et ymmärrä selvää tekstiä
Lämmintä ja kosteea jäteilmaa nousee ' riittävästä' ulospuhallusnopeudesta riippumatta tuulten vaikutuksesta ylöspäin ja kondensoituu kylmään puuhun. Pitääkö vielä selittää miontya kertaa sama asia?
Koneellisen ilmanvaihdon (ilmastoinnistahan tässä ei voida puhua, kuten jokainen asiaa vähänkin ymmärätavä tietää) tulisi olla aina päällä, vaan kun ei ole.
Olen itse omin silmin nähnyt huurteesta puhtaan valkoisen ullakon, kun tulopuhalllin oli pysähtynyt eikä asiaa heti oltu huomattu, kiitos hyvä äänenvaimennuksen
**Todellisuudessa poistokanavakin on kuiva, mutta poistoputken päässä syntyy vesihöyrystymistä.**
Mitähän sekoilua tuo tekstisi taas on. Jäteilmassa on aina kosteutta, joka kondensoituu kohdatessaan kylmän pinnan, ei "vesihöyrysty" , mitä tuo temi tarkoittaneekin - lähinnä tulee mieleen veden keittäminen jossa vesi höyrystyy, mutta useimmat tietävät , että se on vähän eri juttu.
Olen suunnitellut jo 70- luvun lopulla ilmalämmitteisiä järjestelmiä omakotitaloihin, joten älä tule poika isääs neuvomaan.Meillä tulee poistoilmaputken pää talon puisesta päätykolmiosta läpi. Kovalla (>10 astetta) pakkasella lämmin ilma tiivistyy tuohon putken pään ympärille huurteeksi. Eli seinä on pakkasesta riippuen noin 1-2 neliömetriä ohuen "lumi"kerroksen peitossa.
Talo on siis yli 30 vuotta vanha ja tuolta kohdalta lautojen ulkopinta on hieman ravistunut eli pintaa on kuoriutunut pois muutama milli, mutta lahoja nekään laudat eivät ole. Pariin kertaan olen päätykolmiot käsitellyt puunsuojalla. Putken päästä on räystääseen pari metriä. Räystäslaudat ovat uudenveroiset. - näitä riittää..
inssi' kirjoitti:
Meillä tulee poistoilmaputken pää talon puisesta päätykolmiosta läpi. Kovalla (>10 astetta) pakkasella lämmin ilma tiivistyy tuohon putken pään ympärille huurteeksi. Eli seinä on pakkasesta riippuen noin 1-2 neliömetriä ohuen "lumi"kerroksen peitossa.
Talo on siis yli 30 vuotta vanha ja tuolta kohdalta lautojen ulkopinta on hieman ravistunut eli pintaa on kuoriutunut pois muutama milli, mutta lahoja nekään laudat eivät ole. Pariin kertaan olen päätykolmiot käsitellyt puunsuojalla. Putken päästä on räystääseen pari metriä. Räystäslaudat ovat uudenveroiset.Samalla tavalla on meilläkin toteutettu tuo poistoputken ulosvienti. Aikoinaan poistin putken pääästä sen räppänän, joka ohjasi ilman vinosti alas. Nyt ilma menee suorasti ulos putkesta ja seinä on lähes huurteeton pakkasilla.
Eikä tuo ulkovuoraus lahoa, koska koko seinä kuivuu jo aikaisin keväällä.
Muuten tuo poistoputki on todella kuiva, koska se on eristetty.
- ml213.
Jos tuon ILP sisäyksikön ilmavirtaus ohjataan kokonaisuudessaan ilmalämmitys koneen sisälle, niin kesäisin en suosittele laitetta käytettäväksi talon viilentämiseen.
Vaikka tuo laite poistaa kosteutta huoneilmasta, joka menee ILP sisäyksikön läpi, niin silti ilmalämmitysputkistoon voi muodostua kosteutta.
Eli laitetta asentaessa tulisi huomioida kesä / talvi käyttö.- Taas meni pieleen
Mistähän sitä kosteutta sinne putkistoon tulisi, kun ilma juuri siellä on kuivinta?
Noita arvailujasi ei kannata suosituksina ottaa kovinkaan vakavasti. Pitäisi olla edes jonkinlainen käsitys fysiikan perusilmiöistä, jotta olisi uskottava.
R_oi - ml213.
Taas meni pieleen kirjoitti:
Mistähän sitä kosteutta sinne putkistoon tulisi, kun ilma juuri siellä on kuivinta?
Noita arvailujasi ei kannata suosituksina ottaa kovinkaan vakavasti. Pitäisi olla edes jonkinlainen käsitys fysiikan perusilmiöistä, jotta olisi uskottava.
R_oiJos ymmmärtäisit laajemmin, niin ilmalämmityskoneelle menee huoneilmaa ja tähän sekoittuen se ILP sisäyksikön kautta menevä ilma. Se huoneilmassa oleva kosteus on se arveluttava tekijä. Huoneilmahan on huomattavasti lämpimämpää kuin viilennetty ilma.Ymmärrätkö?
Muutoinhan ilmalämmityskanavat on erittäin kuivia läpi vuoden. Pölyä ja kosteutta ei tulisi yhdistää. ml213. kirjoitti:
Jos ymmmärtäisit laajemmin, niin ilmalämmityskoneelle menee huoneilmaa ja tähän sekoittuen se ILP sisäyksikön kautta menevä ilma. Se huoneilmassa oleva kosteus on se arveluttava tekijä. Huoneilmahan on huomattavasti lämpimämpää kuin viilennetty ilma.Ymmärrätkö?
Muutoinhan ilmalämmityskanavat on erittäin kuivia läpi vuoden. Pölyä ja kosteutta ei tulisi yhdistää.Jos ymmärtäisit yhtään, niin se jäähdytetyn ilman ja huoneilman sekoitus on kuivempaa kuin se huoneilma, koska jäähdytetty ilma on nimenomaan jäähdytettyä ja kuivanutta huoneilmaa.
Lopeta jo tuo hoiperteleva arvailusi! Älä viitsi yrittää harhauttaa lukijoita esittämällä asiantuntevaa, kun lähtötasosi ja siten kirjottelusi on puuta heinää ...- puhdasta ilmaa..
R_oi kirjoitti:
Jos ymmärtäisit yhtään, niin se jäähdytetyn ilman ja huoneilman sekoitus on kuivempaa kuin se huoneilma, koska jäähdytetty ilma on nimenomaan jäähdytettyä ja kuivanutta huoneilmaa.
Lopeta jo tuo hoiperteleva arvailusi! Älä viitsi yrittää harhauttaa lukijoita esittämällä asiantuntevaa, kun lähtötasosi ja siten kirjottelusi on puuta heinää ...Kyllä se on melkoinen riski, jos viilentää lattian alla olevat ilmalämmitysputkistot.Meillä ilppi tuo erittäin viileää ilmaa , joka toisi riskinsä.Muuten ilppi on hyvä apulämmitys.
- ml213.
puhdasta ilmaa.. kirjoitti:
Kyllä se on melkoinen riski, jos viilentää lattian alla olevat ilmalämmitysputkistot.Meillä ilppi tuo erittäin viileää ilmaa , joka toisi riskinsä.Muuten ilppi on hyvä apulämmitys.
Niimpä. Eikä mielekästä ole viilentää huoneistoa ilmalämmityskanavien kautta. Mutta, ei kai insinöörin suunnittelua tarvinne, jos toteuttaa kesä / talvi toiminnan.
- Alipaine1
Kuinka saatte ilmalämmiityksen kanssa taloon sopivan alipaineen. Meillä kävi ilmastointifirman miehet mittailemassa arvoja ja tukkivat useita tuloimakanavia (lattiassa olevia) kokonaan ja aukoivat kaikki poistot. Lisäksi sulkivat katossa olevat tuloilmaventtiilit mm. WCstä ja saunasta. Sanoivat, että jos tulo on kakkosella, niin poisto pitää olla kolmosella, että saadaan riittävä alipaine. No kun esim keittiöstä suljettiin tulo kokonaan, niin alkoi vähän töppöstä palella, samoin wc viileni ikävästi. Jouduimme sitte itse vähän tuloja availemaan sellaisita paikoista missä lämpöä tarvitaan. Vastaavasti kuristimme tuloilmaa pienemmälle sellaiaissa paikoissa johon tuli jo valmiiksi lämpimämpää ilmaa (esim. Lähellä konetta). Eivät tainneet ilmastointimiehet ymmärtää, että tuloilmaa pitää tulla vähän joka tuutista, muutoin tulee vilu. He jotenkin säätelivät ilmoja siten, kuin tämä olisi vain muulla lämmityksellä toimivan talon korvausilmaa.
Ja toinen juttu, sanoivat että poistomoottori on liian tehoton, vaikka se on uusittu alkuperäisen mukaan.
Onko kokemuksia säätelystä ja sopivan alipaineen löytämisestä ?- inssi'
Meillä on siis -81 rakennettu talo, jossa on Aeromaster-merkkinen laite. Samanlainen kuin Valmet.
Yhden kerran on meidän asumisaikana (21 vuotta) nuohottu kanavat ja säädetty venttiilit. Alipainetta lienee sopivasti, koska lämpöä riittää, mutta vedon tunnetta ei ole. Alipaineen tietää siitä, että saunan tai takan lämmityksen (puilla) aikana poistoilmapuhallin on sammutettava. Kuulostaa siltä kuin ilmastointifirman miehet olisivat olleet aivan pihalla koko ilmalämmityksen periaatteista.
Eli:
- Ilmalämmityksessä tuloilmavirroilla säädetään lämpötiloja, ei painesuhteita.
- Rakennuksen alipaineisuus säädetään poistopuhaltimen ja ulkoilmapuhaltimen (jos sellainen on, kaikissa ei ole) tai mahdollisesti ulko- ja jäteilmakanaviin asennettujen säätöpeltien avulla. Eri merkeissä on vähän erilaisia ratkaisuja.
Jos laskua ei ole maksettu , ei sitä pidä maksaakaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu645592Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti204207Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett172896- 1522170
- 171896
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1241718- 951367
- 681154
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171126Maailma pysähtyy aina kun sut nään
Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o77968