Kummallisesti viime aikoina on yleistynyt murteellinen ilmaisu, kun kuvataan hajua, makua, tuntumista jne. sanomalla tuntuu, maistuu jollekin, kun tarkoitetaan, että se maistuu joltakin.
Kun yleiskielen ilmaisu ilmoittaa maun lähteen selvästi, murteessa lähde ja kohde ovat epätarkkoja.
On eri asia, jos kala maistuu kissalta kuin jos kala maistuu kissalle.
Vaikka ehkäpä kalakin voi joskus maistua kissalta, ainakin kissan pissalta.
Kun yleiskielen ilmaisu ilmoittaa maun lähteen selvästi, murteessa lähde ja kohde ovat epätarkkoja.
On eri asia, jos kala maistuu kissalta kuin jos kala maistuu kissalle.
Vaikka ehkäpä kalakin voi joskus maistua kissalta, ainakin kissan pissalta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olisiko se välttämättä yleistynyt, onpa saattanut päinvastoin harvinaistuakin. Nimittäin nämä käytännöt yleensä periytyvät ajassa kaukaa, juuri murteista ja muista paikallisista puhekielistä. Niitä vain huomaa nyt jossakin vaiheessa, mistä tulee vaikutelma, että ne ovat uusia.
Tämän seikan olen havainnut lukiessani vanhoja kirjoja ja lehtiä. Moni virhe tai senkaltainen, jota olen itsekin luullut nykyajan kielen rappion merkiksi, on pulpahtanut sieltä menneisyydestä esille. Tietysti on mahdollista sekin, että jokin käytäntö on elänyt kauan vain suppea-alaisena, mutta sitten myöhemmin, vaikka nykypäivinä, alkanut laajentua ja viedä tilaa oikeampana pidetyltä käytännöltä.
Minusta tuntuu myös, että tämä kielivirhe on yleistynyt myös puolisivistyneitten piirissä. Vai pitäisikö lehtien toimittajia pitää kokosivistyneinä? Mutta minulle se antaa vähintään huolimattoman vaikutelman. Ikäänkuin kielen oikeellisuudella ei olisi väliä.
Totta on kyllä se, että kun jokin virhe pääsee yleistymään, pian kielilautakuntakin on kädet pystyssä sen suhteen. En tiedä, mitä asianomainen virasto on sanonut pakinoitsija Ollin aikoinaan vitsiksi keksimästä "sorsimisesta", mutta nykyisin monet tuntuvat ihan vilpittömäsi kuvittelevan se olevan olkea sana, joka vain sattumalta muistuttaa sortaa-sanaa.
Onko tuo virhe todella yleistynyt? Mutu ei tietenkään riitä, onko todellista tietoa?
Tunnustan kiltisti, etten ole kuullut mistään tieteellisestä tutkimuksesta, mutta kuulisin mielelläni, kun sellainen tehdään. Ihan hyvä aihe väitöskirjaan.
Paljon turhempiakin asioita tutkitaan. Väliin lukee väitöskirjoista, joiden johtopäätökset ovat jo kauan olleet arkijärjellä todettavissa.
Ihan oikeinhan se on kirjoitettu. Kun ruoka on hyvän makuista niin se maistuu kissalle. Pahan hajuinen haisee kissalle jo metrien päästä, eikä kissa edes maistele sitä.
Aloittaja jo erotti sanamuodot:
"On eri asia, jos kala maistuu kissalta kuin jos kala maistuu kissalle."
Jälkimmäistä ei siis sopisi käyttää molemmissa merkityksissä.
Jos kala maistuu kissalta, niin maistuuko se kissalle?
Ajattelin tarkoittavan, että tuossa olisi pitänyt käyttää toista muotoa.
"...maistuu jollekin, kun tarkoitetaan, että se maistuu joltakin."
Riippuu lauseesta mitä tarkoitetaan, kummastakin taivutuksesta löytyy eri käyttötarkoituksia.
Jos sanoo "Maistuu paprikalta", tarkoittaa pelkästään paprikaa.
Jos sanoo "Maistuu paprikalle", tarkoittaa, että siinä on paprikaa.
Maistuu banaanilta, maistuu banaanille...
Suolasta sanotaan suolalle, suolalta, suolaiselle, suolaiselta. Samoin voi taivuttaa vaikka pippurin, mutta ei yleensä paprikaa, banaania ja monia muita.
Kun on kyseessä mauste, ruoka tai eläin jota ei syödä, niin taivutetaan eri tavalla tai samalla tavalla, mutta itse lauseesta ymmärretään mitä tarkoittaa.
Varmaan moni on eri mieltä tästäkin ja saakin olla.
Ymmärsin kyllä tuon lopun mitä aloittaja tarkoitti, mutta käytetäänkö taivutuksia väärin vai ymmärretäänkö väärin. Ehkä huumorimielessä molempia.
"Jos sanoo "Maistuu paprikalle", tarkoittaa, että siinä on paprikaa
Saattaa olla, mutta voi sanoa myös: "(Tässä) maistuu paprika".
Tollo. Eikö kala sitten muka maistu kissalle?
Riippuu kissasta, koska on kyse makuasiasta. Makujahan on niin monenlaisia.