Mistä tietää että kuntoilu on mennyt liiallisuuksiin, epäterveisiin mittasuhteisiin? Onko se sitä ettei voi enää pitää yhtään lepopäivää liikunnalta? Vai voiko edes kuntoilla liikaa?
Kun kuntoilu menee liiallisuuksiin
ilman lepoa
9369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tässä kontesktissa puhutaan yleensä helposti aiheesta ylikunto.
Ylikunto kuitenkin ei tarkoita sitä että olisi yli kunnossa tai edes hyvässä kunnossa. ylikunto tila voi tulla helposti vasta alkajalle liikunnan harrastajallekkin.
Kyseessä on siis kehon ylirasitustila, mikä oireilee varsin monella tapaa ja on vaikea todentaa. Eli kroppa ei enää palaudu treeneistä ja jää ylikierroksille näin lyhyesti sanoen.
Voisin väittää että lähes kaikilla ketkä aktiivisesti harrastavat liikuntaa jne tulee jossain vaiheessa jonkin asteinen ylikuntotila.
Se on vähän henkilökohtainen juttu milloin liikunta menee liiallisuuksiin. Mitä oma keho on tottunut kestämään.
Onko mielestäsi Täys matkan triatlon jo liikaa 3.8km uinti, 180km pyöräily, ja 42.2km maratoni putkeen.
Noh tämä varmasti on jo liikaa kenelle tahansa, kyllä kokeneellakin kisaajalla on pitkäkestoinen ylirasitustila päällä tällaisen kisan jälkeen.
Sanoisitko että joku joka nostaa 250kg penkkipunnerruksessa on mennyt liiallisuuksiin?
Heikko kuntoiselle 20km lenkki voi olla varsin epäterveellinen, mutta liikuntaa säännöllisesti harrastavalle ei pahakaan rasti.
Kuntoilla voi liikaa ehdottomasti mutta se riippuu paljon mihin oma keho on tottunut. 1 päivä lepoa on suositus perus urheilijalle, mutta kyllä keho tottuu pitempiinkin ajanjaksoihin ilman kunnollista lepoa.
Siinä astuukin sitten mukaan se riski saada ylikuntotila ja moni kansallisentason urheilija treenaakin siinä rajalla ,mikä on liikaa , jopa heille.
Tästä aiheesta voisi kyllä kirjoittaa pitempääkin mutta tässä nyt näin ensi alkuun minun mietteitäni.
Siinä vaiheessa kun kuntoilu alkaa häiritsemään työntekoa tai opiskelua ja sosiaalisia suhteita. Se ettei osaa pitää lepopäiviä sinänsä osoita muuta kuin ihmiselle normaalia toiminnan tarvetta. Toisina päivinä tuo toiminta vaan kannattaa tehdä kevyemmin kuin toisina päivinä. Lepopäivän ei tarvitse tarkoittaa mitääntekemätöntä päivää ellei ole sairaana.
Ja työ on silloin ongelma kun se alkaa häiritsemään sosiaalisia suhteita tai harrastuksia.
Kannattaa opetella tekemään myös palauttavia treenejä, venyttelyjä, ravisteluja, hieromisia jms.
Lepopäiviä tulee joskus pakosti. Alussa saattaa tietenkin intoa riittää. Toisaalta haluttomuus harjoitella voi olla myös yksi ylikunnon merkki.
Silloin sitä yleensä kannattaa treenata kun motivaatiota riittää.
Entäs jos tulee hirveä syyllisyyden tunne jos jää yksikin päivä välistä ilman kuntoilua? Eikö se ole epätervettä?
Riippuu tilanteesta ja siitä mikä sen huonon omantunnon aiheuttaa.
Urheiluhulluutta?
Kannattaa varmaan hankkia kotiin painoja, niin saa välipäivinäkin vääntää
En tiedä asiasta yleisellä tasolla mutta itselläni treeneissä on useampia ulottuvuuksia.
Tottumus, fysiikka, sosiaaliset suhteet.
Kun kotona ollessa käy vuosikaudet 6krt/viikko salilla niin tottumustahan se on.
Fysikka on opettanut riittävään vaihteluun koska överiksihän se vanhalla ukolla muuten menisi.
Arkipäivisin salilla on runsaasti tuttavia. Etupäässä siellä syntyneitä tuttavuuksia ja jonkin verran muissa yhteyksissä syntyneitä kontakteja.
Minua nuorempia, molempien ikäluokkien edustajia.
Kun syystä tai toisesta totunnainen salikeikka jää tekemättä ( erittäin harvoin ) niin kyllä olo on kuin osuuskaupan hoitajalla.
Sunnuntain mave treenin väliin jääminen aiheuttaa vähiten vieroitusoireita.
Kuntoilu meni silloin överiksi kun kyykyt ja mave, muiden lisäksi, alkoivat häiritsemään eukon kanssa seurustelua.
Tottakai sitä voi ylikuntoon menemättä tehdä joka päivä vaikka pitkän kävelylenkin sen sijaan jos lihasvoimaa löytyy runsaasti ja alkaa tekemään oikein räjähtävällä voimalla raskaita suorituksia salilla niin lähes väkisinkin jossain vaiheessa tulee ylikuntooireita.