Laihdutan ja lihon

Ellet asu pääkaupunki seudulla, niin et tule apua saamaankaan, vaikka yrittäisitkin.... Itse olen koittanut saada apua useamman vuoden Pirkanmaalla. Pääkaupunki seudulla lääkärien apua saa:

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,616,617,618,42809,44778

Minulla on ollut puolisen vuotta sama kuvio käynnissä. Se alkoi kun petyin itseeni ja elämä kohteli muutenkin kaltoin - aloin laihduttamaan. Päästyäni tarpeeksi lähelle tavoitepainoani, palkitsin itseni mielettömällä määrällä ruokaa ja muita herkkuja. Loppujenlopuksi huomasin tekeväni tätä joka viikon päätteeksi. Nyt tilanne on riistäytynyt käsistä ja saatan kuluttaa hirveän määrän rahaa päivässä siihen, että saan itseni ahdettua täyteen ja aikaan huonon olotilan. Nykyään ahmimis-aikakauteni kestää n. 1 viikon kerrallaan. Pudotan painoani 1-2 viikkoa ja taas tulee tämä huono aikakausi. Haluaisin itsekin hakeutua lääkärin juttusille, mutta en myöskään halua mitään merkintöjä tms. tietoihini. Nyt ongelmanani on se, etten kerkeä pudottamaan painoa takaisin lähtöpisteeseen, vaan "ahmimisaikakauteni" alkaa jo liian varhain, joten alan olemaan kohta jo pysyvästi ylipainoinen.
Täytyisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja jättää kaikki herkut yms. kauppaan ja elää terveellisesti, mutta kuitenkin tiedostan, etten pääse tästä ongelmasta yksin eroon.

Pystyisitkö suhtautumaan itseesi lempeämmin? Omasta kokemuksesta tiedän, että ryhdistäytymisyritykset/kunto- ja laihdutuskuurit - vaikka alkaisivatkin hedelmällisesti - päättyvät kuitenkin vain itkuun ja hampaidenkiristykseen eli sortumiseen ahmimaan lopulta. Olet muutenkin erittäin normaalipainoinen, jopa normaalipainon alarajalla, joten älä missään nimessä yritä laihduttaa, vaan keskity olemaan onnellinen, syömään säännöllisesti 3-4 tunnin välein ruokaa joka on hyväksi terveydellesi, elämään elämääsi ja hyväksymään itsesi ja vartalosi. Näillä ohjeilla ahmimiskohtausjaksot pysyvät loitolla kaikkein parhaiten.

Itse olen kärsinyt myöskin ahmimisesta parin vuoden ajan yksinäisyyteni vuoksi - tyhjään oloon pitää saada jotain täytettä ja kappas, eikös vain kaapin syöminen tyhjäksi jollain sairaalla tavalla sitä tuo. Samalla riittämättömyyden, ahdistuksen ja masentuneisuuden tunteet ovat ruokkineet tätä kierrettä. Ehkä hyvistä neuvoistani huolimatta en ole itsekään pystynyt ahmimiskierrettä katkaisemaan, mutta olen huomannut, että ahmimiset ovat harvemmassa ja rajoittuvat kerrallaan yhteen päivään, jos elän elämääni ahmimiskohtauksen jälkeen mahdollisemman normaalisti. Tällä tarkoitan, että pitää syödä seuraavana aamuna aamupalaa (vaikka se tekisi kuinka tiukaa ahmimisen jälkeen!), mennä töihin/kouluun, eikä jäädä kotiin soimaamaan itseään neljän seinän sisälle itseinhon vallassa.

Valitettavasti se itseinho/moralisointi ei auta mitään, ainoa vaihtoehto on hyväksyä menneet, olla kiitollinen siitä mistä on selvinnyt kaikesta sonnasta huolimatta ja mennä eteenpäin elämässä. Jos pystyt keskustelemaan jonkun kanssa ongelmastasi, se olisi kaikkein parasta. Ongelman myöntäminen ääneen on usein helpottavaa, vaikka tuntuisikin kamalalta, että joku saisi tietää miten "sairaasti" käyttäydyn.

Toivon todella, että pääset asiassa itsesi kanssa sopuun niin, ettei sinun tarvitse enää ahmia. Muista, että kehosi voi vaatia ahmimiskohtauksia juuri sen takia, että se on aliravittu parsakaali-maitorahka-kana-kuurien aikana. Kehosi kaipaa myös laadukkaita hiilihydraatteja (täysjyväistä leipää, kaurapuuroa, täysjyväriisiä/-pastaa) sekä hyvälaatuisia rasvoja (oliivi- ja rypsiöljy, pähkinät, avokado, lohi), ja jos se ei näitä aikoihin saa, ei ole ihmekään, että ahmimiskohtauksissa "vahinko otetaan takaisin" täyttämällä varastot täyteen, valitettavasti tosin huonompilaatuisista hiilihydraatin ja rasvan lähteistä.

Lisäksi herkuttelu kohtuudellisesti kuuluu elämään, ja kaikesta hyvästä kieltäytyminen on oiva tapa tehdä itsensä alttiiksi ahmimiselle. Jos herkuttelussa kohtuudessa pysyminen on vaikeaa, muista aina syödä ns. oikeaa ruokaa alle, osta vain se määrä herkkuja kotiin mikä on kohtuullinen kertaherkuttelumäärä (esim. pieni jäätelötötterö/-puikko, irtopulla, suklaapatukka, lakupatukka, pieni max 100g karkkirasia/-pussi) tai syö herkku seurassa. Herkuttelu kannattaa myös ajoittaa päiväsaikaan, sillä illalla syömistä on vaikeampi hallita. Jos syö pienen määrän herkkua kerralla, esimerkiksi pikkupullan tai pienen suklaapatukan, voi herkutella joka päivä lihoamatta tai syömättä epäterveellisesti.

Kaikkein tärkein vielä kertauksena, joka lienee opintojen äiti - älä soimi itseäsi, hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, katso eteenpäin ja nauti elämästäsi!