Hei, olen juuri yläasteen lopettava nuori jota ei oikein mikään aihe kiinnosta, lukuaineiden keskiarvo silti on 8.7 joten lukioon menen. Huomasin että kemia on ihan kiinnostavaa kaiken loogisuuden ja hienojen reaktioiden saatossa, ja kemianikin on 9 paikkeilla. Haluaisin siis kysyä millaista kemia on ylemmillä asteilla ja kuinka haastavaa se yleensäkkin on ja mitä se sisältää? Olisin innokas kuulemaan ja saaman motivaatiota jos siellä tosiaan on jotain mikä itseäni kiinnostaa, olen pienestä asti tykänny erillaisista reaktioista ja litkuista, joten ajattelin jos tälle alalle lähtisin, kertokaa mielipiteitänne ja mitä ikinä kemiaan liittyvää tulee mieleen, ehkä kemia onkin minun juttuni (:
Onko kemia millaista lukiossa?
HukassaVaiOlenko?
104568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuulostin siis sekavalle kun selitin että mikään aihe ei kiinnosta ja kemia kiinnostaakin, meinaan siis sitä että mikään ei erityisesti kiinnostanut, mutta lopulta ajattelin että ehkä kemia olisi kivaa. Näin selvennän ettei tule sekaannuksia (:
Kemia on paljon epäloogisempaa kuin fysiikka ja matematiikka. Jos kemia kiinnostaa nimenomaan sen loogisuuden takia, niin kannattaa panostaa matematiikkaan ja fysiikkaankin.
Kemia on lukiossa lähinnä ulkoa opettelua, helppoa matematiikkaa ja helppoja kaavoja. Sen kaveriksi kannattaa valita ainakin pitkä matematiikka ja mieluiten pitkä fysiikkakin. Nimittäin sen lukion jälkeen on jatkettava jonnekin, eli yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, koska pelkillä lukion papereilla ei tee mitään. Ainakin yliopistossa tarvitset kemianalalla pitkää matematiikkaa heti alussa/pääsykokeissa ja pitkän fysiikan asiat opetetaan nopeaan tahtiin.
Joo, siis meinaan loogisuudella että reaktiot todellakin tapahtuu jos yhdistää sitä ja tätä ja tekee kaiken oikein. (: mietin vain että kun matikka ei ole itselläni vahvin aine, onhan se siis 8 nykyään mutta mietin miten pärjää sitten pitkässä matikassa tuolla, ja millaisia ne yhtälöt yleensäkkin on kemiassa?
Yhtälöt on paljon helpompia kuin fysiikassa. Lukion kemian selvittää matematiikan puolesta käytännössä peruskoulun oppimäärällä. Siinä tarvitaan kuitenkin paljon ulkoa opettelua ja loogista ajattelua.
Mutta jatkoa ajatellen et tee juuri mitään sillä kemialla jos et lue vähintään pitkää matematiikkaa sen kaveriksi. Jos sulla on matematiikka nyt 8, niin pysyt kyllä lukemaan pitkän matematiikan ok arvosanoilla jos viitsit nähdä vähän vaivaa.
Kyllä. Minun mielestäni kemia on aika loogista, jos osaa ajatella ja tietää perusteet. Jokaisessa aineessa on omat "ulkoa-opettelut". Kemia perustuu myös kokeissa tehtäviin havaintoihin ja havainnot voi olla välillä hankala yhdistää teoriaan. Reaktioyhtälöt ovat hankalia jo peruskoulussakin. :) Lukiossa kemian opiskelu on muutakin kun reaktioyhtälöiden kirjoitusta. Siellä pohditaan jo miksi mitäkin tapahtuu.
Matematiikkaa sinun ei kannata pelätä! Mielestäni 8 on hyvä numero! Minulla oli peruskoulun jälkeen matikka 10 ja sain neljästä ensimmäisestä pitkän matikan kursseista numerosarjan: 7,6,6,6. Tämän jälkeen sain yhden kasin, yhden kympin ja loput ysejä. Peruskoulun numero ei kerro mitään! Käy kattomassa pitkä matematiikka ja kokeile miltä se tuntuu. Jos lähdet opiskelemaan kemiaa yliopistoon, et tarvitse kovinkaan paljoa pitkää matematiikkaa siellä. Kuitenkin sisäänpääsyä, sivuainemahollisuuksia ja muutakin opiskelua se helpottaa merkittävästi.
Fysiikan opiskelusta en osaa sanoa juuri mitään mutta olen äskettäin valmistunut yliopistosta aineina matematiikka ja kemia. Myös olen saanut ope-koulutuksen ja olen opettanut neljää eri lukion kemian kurssia eli kirjoitin ihan kokemuksien perusteella! :) Suosittelen kuitenkin kokeilemaan fysiikkaa ja biologiaakin! :)
Meikäläisellä on kemiaan liittymättömät DI-opinnot takana, mutta lukiossa tuli luettua pitkä kemia. Yliopistossa en lukenut kuin pari kurssia kemiaa ja nekin vain kertasivat osan lukion pitkästä kemiasta. Osa siitä lukion oppimäärästäkin on jo unohtunut.
Onhan se kemia pitkälle loogista, mutta on siellä paljon täysin muistinvaraisiakin juttujat. Esimerkiksi millaisia yhdisteitä aineet muodostavat keskenään tai mitä hapetuslukuja kinkkisemmät alkuaineet (esim. typpi- tai happiryhmien metallit) saavat yhdisteissä? Käsittääkseni näitä juttuja ei välttämättä pysty johtamaan edes kemian yliopisto-opintojen jälkeen. Hankalamman yhdisteen kohdalla pelkästään muisti auttaa.
Oman kokemukseni mukaan fysiikka ja matematiikka ovat loogisuudessaan ihan eri tasolla kemiaan verrattuna. Ainakin matematiikassa kaikki on johdettavissa jostakin muualta. Fysiikassakin tämä pätee hyvin pitkälle ainakin vielä lukiossa.
Kemia ei ole tuottoisa ala. Tyhmää touhua. Rupea mäkihyppääjäksi - maajoukkueeseen pääsee nyt helposti.
Joo, voisin tosiaan sitten ottaa pitkän matikan kaveriksi ja kemian ainakin, kiitoksia neuvoista. Selventi valintojani aika paljon (:
Sähköopin perusteiden osaamisesta on kemiassa paljon hyötyä.
Kokemuksesta, kadun sitä että en ottanut lukiossa fysiikkaa ja matikankin kävin lyhyenä (toisaalta olisin varmaan joutunut hullujen huoneelle jos olisin ottanut pitkän matikan :p), koska nyt opiskelen tekniikan alalla, jossa todellakin matematiikka on sitä tasoa pitkä matikka kertaa kymmenen! Ja fysiikkakin tuntuu kamalta kun ei oo käyny ku lukion pakollisen yhen kurssin. Mutta onneks kemiat kävin kaikki lukiossa ja ihan ok menestyksellä. Kemia on niin paljon mielenkiintoisempaa kuin esimerkiksi fysiikka, joka on mielestäni todella vastenmielistä :D Mutta olis varmaan ollu hyötyy käydä myös ne lukion fysiikatkin ajatellen näitä nykyisiä opintoja ;p