Siitä on nyt viisi vuotta.
Puolisoni jäi kiinni monen vuoden suhteesta kahteen henkilöön. Hän kertoi, että se oli yksinomaan minun vika. Hän olisi halunnut olla uskollinen, mutta minä en tukenut häntä tarpeeksi. Anteeksi hän ei näitä suhteita koskaan pyytänyt tästäkään syystä. Sanoi vain, että oli hienoa elämänhetkiä.
Sovittiin ehtona, että nämä ystävät jäävät nyt taakse. Koko tämän viiden vuoden aikana yhteydenpitoa on pidetty, kaikki hän kuitenkin kiistää. Kerran jäi puhelusta itse teosta kiinni ja silloin oli todella raivoissaan. Miksi hänellä ei saa olla ystäviä, jotka häntä todella rakastaa?
Tällaista on minun elämäni nyt, jatkuvasti olen saanut kokea suhteitten jatkuvan, puoliso kiistää ja syyttää hulluksi.
Mietin, miten paljon näitä iskuja ihminen voi jaksaa ottaa vastaan. Jos en tästä kykene lähtemään, ihan koko ikäni sitä selvitellään...Kunpa olisin repäissyt itseni irti silloin heti...
Kun kerran "anteeksi" saa, on lupa jatkaa toisen halventamista ja minun kohdalla voi sanoa; tuhoamista...
Puolisoni jäi kiinni monen vuoden suhteesta kahteen henkilöön. Hän kertoi, että se oli yksinomaan minun vika. Hän olisi halunnut olla uskollinen, mutta minä en tukenut häntä tarpeeksi. Anteeksi hän ei näitä suhteita koskaan pyytänyt tästäkään syystä. Sanoi vain, että oli hienoa elämänhetkiä.
Sovittiin ehtona, että nämä ystävät jäävät nyt taakse. Koko tämän viiden vuoden aikana yhteydenpitoa on pidetty, kaikki hän kuitenkin kiistää. Kerran jäi puhelusta itse teosta kiinni ja silloin oli todella raivoissaan. Miksi hänellä ei saa olla ystäviä, jotka häntä todella rakastaa?
Tällaista on minun elämäni nyt, jatkuvasti olen saanut kokea suhteitten jatkuvan, puoliso kiistää ja syyttää hulluksi.
Mietin, miten paljon näitä iskuja ihminen voi jaksaa ottaa vastaan. Jos en tästä kykene lähtemään, ihan koko ikäni sitä selvitellään...Kunpa olisin repäissyt itseni irti silloin heti...
Kun kerran "anteeksi" saa, on lupa jatkaa toisen halventamista ja minun kohdalla voi sanoa; tuhoamista...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos toinen ei kadu ja syyttää vain sinua. Jos annat vain anteeksi kaiken. Eipä ole mitään seurausta itsekkäästi käyttäytyvälle pitkäaikaiselle pettäjälle, jonka vuoksi hänen edes pitäisi katua. Sinun kannattaa ottaa todella paljon aikaa, ja lukea täältä kaikkia vanhoja ketjuja. Voit löytää vinkkejä viisaita ajatusia,myös uusista toimepiteistä, joihin sinä voit ryhtyä ja kirjallisuudesta, jota voisit aloittaa lukemaan aiheesta. Sillä tuo mies ei ryhdy toimenpiteisiin eikä muutoksiin, sen olet jo nähnyt. Jos et sinäkään, niin mikään teillä ei muutu.
Ikävää sanoa, mutta kyllä tällaisessa tilanteessa sinulla itselläsi on vastuu omasta elämästäsi. Miehesi ei sinua kunnioita, se on selvää. SINUN on nyt otettava itseäsi niskasta kiinni ja lähdettävä uuteen elämään. Tai sitten sinun on oikeasti hyväksyttävä, että uskollisuus ei parisuhteeseesi kuulu.
" Miehesi"
Eihän tuossa kyllä sanottu että petturi on mies.
Ei niin, ap kirjoitti PUOLISOSTA. Näillä palstoilla huomaa hyvin miten nopeasti tuntemattomat tekevät johtopäätöksiään ja tuomioitaankin. Kovin mustavalkoista ajattelua.
Oletko ihan sekaisin ap? Kerjäät verta nenästäsi ja ihmettelet kun vuotaa!
Ehkä kiinnitit nimimerkkiini huomiota. Tämä avaukseni johtui siitä, kun täällä oli keskustelu, kannattaako jatkaa parisuhdetta pettämisen jälkeen. Laitoin tähän oman kokemukseni asiasta. Ja hyvä se ei ole, olen täsmälleen samaa mieltä...
toivottavasti moni tekee oman ratkaisunsa tämän siivittämänä paremmin...
Jokaisen parisuhde on omanlaisensa. Aloittaja, yritit toimia aikoinasi sen mukaan, mitä silloin parhaaksi ymmärsit. Nyt ymmärrät enemmän. Älä syytä itseäsi. Toinen osapuoli ei tässä tapauksessa pysty näkemään omaa osuuttaan, etkä sinä voi hänen osuuttaan ihmissuhteessanne kantaa.
Teidän tilanteenne ja kokemuksenne oli tällainen. Joillakin toisilla toisenlainen. Tärkeintä on tunnustaa rehellisesti oma kokemuksensa ja tehdä oma ainutlaatuista elämää koskevat ratkaisunsa. Vaikeita asioita nämä ovat, mutta olet varmasti tehnyt oman osuutesi asiassa, ja ehkä vähän enemmänkin.
Voimia sinulle, aloittaja!
Anteeksi että sanon suoraan, mutta jos olet viisi vuotta katsellut sitä, että nämä suhteet edelleen jatkuvat ja puolisosi toisaalta kieltää sen, mutta toisaalta myös oikeuttaa niiden ylläpitämisen, niin sinunkin pitäisi katsoa peiliin, kun edelleen valitset tuossa suhteessa olla!
Totta puhut, ehkä olisi aika!
Mutta jatkuva ylös ja alameno ovat vieneet voimavarani ihan loppuun. Kunhan päivä kerrallaan menen. Toivottavasti tilanne ei kenelläkään mene näin onnettomaksi. Peiliin pitää katsoa, se on puolisonkin vakiolause minulle! Mutta jos kaikki on minun syytäni, kuinka voin onnistua tulevassa elämässä, uskonrippeitä ei juurikaan ole, ne on minusta poisnypitty ajat sitten...
Jos et jaksa itse irtautua suhteesta, hae ammattiauttajan apua.
Samalla lähde suhteesta, HETI!
Miehesi on itsekeskeinen (narsisti?).
HÖH! Taas! Ap ei edelleenkään puhunut miehestä vaan PUOLISOSTA joka voipi olla kumpaa sukupuolta tahansa ja jopa sukupuoletonkin eli transgender jos näikseen on. Ihme yleistämistä asioista joita ei tiedetä.