turskaa Raholan tapaan

Paksut, ehdottoman tuoreet turskaviipaleet tai niiden puutteessa filee liotetaan tosikylmässä vedessä, mielellään suorastaan jääpalojen kanssa, tunnin verran. Kalan tuoreus on tärkeää, sillä monta päivää kaupan tiskissä lojuneista, ulkomailta tuoduista fileistä ei tule liottamallakaan hyviä. Isoon kattilaan pannaan runsaasti hyvin vahvasti suolattua vettä ja kala. Kun vesi alkaa kiehua, sähkölevy käännetään nollalle ja kattilan annetaan seistä levyllä tiiviisti kannella peitettynä neljännestunnin verran.

Kylmään veteen on ikävä liuottaa suolaa, joten kuumennan veden ensin, suolaan sen ja panen kalan veteen vähän ennen kiehumisen alkua.

Toinen, paljon vaivalloisempi tapa on liottaa kala vahvasti suolatussa, kylmässä vedessä ja keittää se suolattomassa vedessä. Tällä tavoin voi keitinliemen käyttää keittoihin tai kastikkeisiin. Veteen voi panna mukaan sipulilohkoja ja mahdollisesti muitakin mausteita. Puhtaaksi raaputettu ja kokonaisena näin kypsennetty turska on norjalaisten jouluherkkua. Kalan maksa keitetään erikseen ja hakataan kastikkeeksi tai tarjotaan kokonaisena kalan kanssa.

Kalan kanssa ei meillä tarjoilla useinkaan muuta kuin voisulaa ja joskus mintulla maustettuja herneitä. Viime vuosisadan keittokirjoissa neuvotaan tarjoamaan paljosta kermasta ja voista tehtyä valkokastiketta eli lipeäkalan kastiketta. Karl Blunck puolestaan suosittelee ruotsalaisten lipeäkalakastiketta eli sinappikastiketta, siis skoonelaisella sinapilla maustettua valkokastiketta, voisulaa tai hollandaise-kastiketta. Keitetty peruna kuuluu mukaan. Norjalaiset tarjoavat lisäksi punaviiniä, runsasmakuista, mutta ei kovin tanniinista bordeaux'ta. Aivan oikein – sellainen punaviini on erinomaisen sopivaa tähän ruokaan!

Samalla tavalla voi keittää hyvin kevyesti kylmäsavustettua turskaa tai jotain sen lähisukulaista, ehkä mieluimmin koljaa, jos vain sellaista onnistuu kaupasta löytämään. Suosittelen.

Muuten, Tore Wretman sanoo erään kirjansa esipuheessa, että hän on ottanut kirjaan useita merianturareseptejä, muttei yhtään turskareseptiä. Miksikö? No, kun hän syö aina turskansa keitettynä, skoonelaisen sinappikastikkeen kanssa, eikä sitä reseptiä voi mitenkään parannella
3268
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

hyvää,kun keriskelee ensin vatkatusta kanamunassa ,sitten korppujauhoissa jossa valkopippuria suola,paistetaan miedolla lämmöllä voissa kauniin ruskeaksi.

Äänestä

turskan :
Ensin vehnäjauho, sitten rikottu kananmuna ja sitten mantelijauho,johon valkopippuri ja suola .

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kypsytä hymyillen kirjoitti:

Paksut, ehdottoman tuoreet turskaviipaleet tai niiden puutteessa filee liotetaan tosikylmässä vedessä, mielellään suorastaan jääpalojen kanssa, tunnin verran. Kalan tuoreus on tärkeää, sillä monta päivää kaupan tiskissä lojuneista, ulkomailta tuoduista fileistä ei tule liottamallakaan hyviä. Isoon kattilaan pannaan runsaasti hyvin vahvasti suolattua vettä ja kala. Kun vesi alkaa kiehua, sähkölevy käännetään nollalle ja kattilan annetaan seistä levyllä tiiviisti kannella peitettynä neljännestunnin verran.

Kylmään veteen on ikävä liuottaa suolaa, joten kuumennan veden ensin, suolaan sen ja panen kalan veteen vähän ennen kiehumisen alkua.

Toinen, paljon vaivalloisempi tapa on liottaa kala vahvasti suolatussa, kylmässä vedessä ja keittää se suolattomassa vedessä. Tällä tavoin voi keitinliemen käyttää keittoihin tai kastikkeisiin. Veteen voi panna mukaan sipulilohkoja ja mahdollisesti muitakin mausteita. Puhtaaksi raaputettu ja kokonaisena näin kypsennetty turska on norjalaisten jouluherkkua. Kalan maksa keitetään erikseen ja hakataan kastikkeeksi tai tarjotaan kokonaisena kalan kanssa.

Kalan kanssa ei meillä tarjoilla useinkaan muuta kuin voisulaa ja joskus mintulla maustettuja herneitä. Viime vuosisadan keittokirjoissa neuvotaan tarjoamaan paljosta kermasta ja voista tehtyä valkokastiketta eli lipeäkalan kastiketta. Karl Blunck puolestaan suosittelee ruotsalaisten lipeäkalakastiketta eli sinappikastiketta, siis skoonelaisella sinapilla maustettua valkokastiketta, voisulaa tai hollandaise-kastiketta. Keitetty peruna kuuluu mukaan. Norjalaiset tarjoavat lisäksi punaviiniä, runsasmakuista, mutta ei kovin tanniinista bordeaux'ta. Aivan oikein – sellainen punaviini on erinomaisen sopivaa tähän ruokaan!

Samalla tavalla voi keittää hyvin kevyesti kylmäsavustettua turskaa tai jotain sen lähisukulaista, ehkä mieluimmin koljaa, jos vain sellaista onnistuu kaupasta löytämään. Suosittelen.

Muuten, Tore Wretman sanoo erään kirjansa esipuheessa, että hän on ottanut kirjaan useita merianturareseptejä, muttei yhtään turskareseptiä. Miksikö? No, kun hän syö aina turskansa keitettynä, skoonelaisen sinappikastikkeen kanssa, eikä sitä reseptiä voi mitenkään parannella

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu