Surfata vai surffata

Suomen kielen perussanakirjan painettu versio vuodelta 1994 taas antaa vain "surfaaja", "surfata", "surfaus" ja "surfilauta" - kaikki yhdellä f-kirjaimella ilman rinnakkaismuotoa. Asiathan ovat kymmenessä vuodessa ehtineet muuttua ja surffaus vakiintua myös nettisurffauksena, mutta ehkä kollega, joka ehdotti yhtä "ähvää" ei nyt niin kauhean väärässä ollutkaan.

Jännä kirjoitti:

Suomen kielen perussanakirjan painettu versio vuodelta 1994 taas antaa vain "surfaaja", "surfata", "surfaus" ja "surfilauta" - kaikki yhdellä f-kirjaimella ilman rinnakkaismuotoa. Asiathan ovat kymmenessä vuodessa ehtineet muuttua ja surffaus vakiintua myös nettisurffauksena, mutta ehkä kollega, joka ehdotti yhtä "ähvää" ei nyt niin kauhean väärässä ollutkaan.

Lue lisää

CD-PERUSSANAKIRJA 1997
KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 94
ISBN 951-37-2076-4, ISSN 0355-5437

antaa ainoastaan kaksois-ähvälliset muodot ilman rinnakkaismuotoja yhdellä ähvällä.

Ilpo Tuskin kirjoitti:

CD-PERUSSANAKIRJA 1997
KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 94
ISBN 951-37-2076-4, ISSN 0355-5437

antaa ainoastaan kaksois-ähvälliset muodot ilman rinnakkaismuotoja yhdellä ähvällä.

Lue lisää

Miksi muuten kirjoitamme Veijo ja Kaija, vaikka äännämme veijjo ja kaijja? Eikös suomen kieltä pitäisi kirjoittaa niinkuin äännetäänkin? Eikös pitäisi kirjoittaa Veijjo ja Kaijja?


???

utelias kirjoitti:

Miksi muuten kirjoitamme Veijo ja Kaija, vaikka äännämme veijjo ja kaijja? Eikös suomen kieltä pitäisi kirjoittaa niinkuin äännetäänkin? Eikös pitäisi kirjoittaa Veijjo ja Kaijja?


???

Lue lisää

On sitkeästi elävä käsitys, että suomen kieltä äännettäisiin niin kuin kirjoitetaan. Tosi asiassa mitään kieltä ei äännetä tismalleen kirjoitusasun mukaan. Kirjoitusjärjestelmä ei ole sama kuin foneettinen äännejärjestelmä jo siitä yksinkertaisesta syystä, että sama grafeemi (kirjainmerkki) saattaa ääntyä eri tavalla eri ympäristöissä.

Mitä sitten tulee noihin äänteiden pidentymiin äännettäessä, eivät nekään niin yksiselitteisiä ole. Tuskin äännettäessä "Veijjo" sentään aivan kahdentuneena äännetään, jotakin yhden ja kahden väliltä kaiketi. Sitä paitsi, mitä lisäarvoa kaksi j-kirjainta toisi? Ei mitään. Kyseinen tapaus ei myöskään ole oikeinkirjoitusongelma, sillä tietääkseni meillä ei esiinny kirjoitusvirheitä (muotoja "Veijjo").

Sen sijaan joissakin toisissa yhteyksissä kirjoitusvirheitä esiintyy, koska kirjoituksessa yksöiskonsonantti kahdentuu äännettäessä. Tampereen Teiskossa taitaa nykyisin olla kyltti "Aunessilta". Minä olin aina luullut, että se on "Aunesilta", mutta äännettäessä s kahdentuu. Nyt se on (muistaakseni) vakiinnutettu kirjoitusasuun. Vastaavia esimerkkejä on eteen tullut muualtakin päin maata.

Ja vielä, eikös tuo ääntäminen erota perinteisesti suomenkielisen ja ruotsinkielisen suomalaisen? Ruotsinkieliset kun ääntäisivät kirjoitusasun "Aunesilta" yhdellä s-äänteellä, suomenkieliset kahdella.

Jännä kirjoitti:

On sitkeästi elävä käsitys, että suomen kieltä äännettäisiin niin kuin kirjoitetaan. Tosi asiassa mitään kieltä ei äännetä tismalleen kirjoitusasun mukaan. Kirjoitusjärjestelmä ei ole sama kuin foneettinen äännejärjestelmä jo siitä yksinkertaisesta syystä, että sama grafeemi (kirjainmerkki) saattaa ääntyä eri tavalla eri ympäristöissä.

Mitä sitten tulee noihin äänteiden pidentymiin äännettäessä, eivät nekään niin yksiselitteisiä ole. Tuskin äännettäessä "Veijjo" sentään aivan kahdentuneena äännetään, jotakin yhden ja kahden väliltä kaiketi. Sitä paitsi, mitä lisäarvoa kaksi j-kirjainta toisi? Ei mitään. Kyseinen tapaus ei myöskään ole oikeinkirjoitusongelma, sillä tietääkseni meillä ei esiinny kirjoitusvirheitä (muotoja "Veijjo").

Sen sijaan joissakin toisissa yhteyksissä kirjoitusvirheitä esiintyy, koska kirjoituksessa yksöiskonsonantti kahdentuu äännettäessä. Tampereen Teiskossa taitaa nykyisin olla kyltti "Aunessilta". Minä olin aina luullut, että se on "Aunesilta", mutta äännettäessä s kahdentuu. Nyt se on (muistaakseni) vakiinnutettu kirjoitusasuun. Vastaavia esimerkkejä on eteen tullut muualtakin päin maata.

Ja vielä, eikös tuo ääntäminen erota perinteisesti suomenkielisen ja ruotsinkielisen suomalaisen? Ruotsinkieliset kun ääntäisivät kirjoitusasun "Aunesilta" yhdellä s-äänteellä, suomenkieliset kahdella.

Lue lisää

>Tampereen Teiskossa taitaa nykyisin olla kyltti "Aunessilta".
>Minä olin aina luullut, että se on "Aunesilta", mutta

Onhan niitä sukunimiä sellaisiakin kuin Ilvessalo ja Helkesalo.

Jos jon kun sukunimi olisi Ilvesalo, se luultavasti äännettäisiin "ilvessalo"? Jotta se kuuluisi ääntämisessä, yhdysnimen osat pitäisi silloin lausua erikseen: "ilve-salo"

Toisaalta taas Helkesalo pitäisi ääntää "helkessalo" - suomen kielen käytännön mukaisesti. Moni taitaa kuitenkin [epävarmuuttaan?] lausua sen "helkesalo"?

utelias kirjoitti:

Miksi muuten kirjoitamme Veijo ja Kaija, vaikka äännämme veijjo ja kaijja? Eikös suomen kieltä pitäisi kirjoittaa niinkuin äännetäänkin? Eikös pitäisi kirjoittaa Veijjo ja Kaijja?


???

Lue lisää

Sanotaan golfata, eikä golffata vaikka sanotaan surffata eikä surfata.

Ei ole mikään järki suomi kielessä.

K. J. kirjoitti:

Sanotaan golfata, eikä golffata vaikka sanotaan surffata eikä surfata.

Ei ole mikään järki suomi kielessä.

Jaa mut se ei näyttäis niiiin hienolta seurapiiripalstalla sanottaisiin:
"Olen golffannut aina kun työkiireiltäni pääsen", "Olen hurahtanut golffiin".
Tai jos minulla olisi "Golffi-klubin" jäsenkortti...
No joo vitsi vitsinä