Mihin matematiikkaa/laskentaa tarvitaan työssä?

Riippuu aivan työstä. Jos ratkoo suhteellisen yksinkertaisia standardiongelmia, niihin käyvät vakiotyökalut. Jos taas joutuu ratkomaan vaikeita, esimerkiksi tuotekehityksen ongelmia tarvitsee tehdä itse ensin työkalut. Riippuu aivan tapauksesta, miten alkeisosasista tällaiset työkalut pystyy koostamaan. Joskus pitää lähteä liikkeelle jopa differentiaaliyhtälöiden johtamisesta.

Yleensä pitäisi tietokoneratkaisuihinkin olla käytännön peukalotuntuma, eli jonkinlainen käsitys siitä, voiko ratkaisu olla oikea. Esimerkiksi viime aikojen halliromahdukset kertovat, ettei tulos ole aina pätevä, vaikka se tietokoneella onkin saatu.

Niinpä....siinäpä vasta miettimisen aihetta.
Vaan kun se että hallitsee matematikkan...auttaa myös jokapäiväisessä elämässä...kun osaa ajatella että siitä seuraa....

pienessä määrässä noinkin, samassa suhteessa kuin maaimanmeno muutenkin. Monessa kapea-alaisessa työnkuvassa useimmat asiat voidaan paketoida, ja tarvittaessa kutsutaan vain "ohjelmaa", pistetään toivottavasti oikeat parametrit syötteeksi ja painetaan enteriä.
Nykyajan autokin on jo suljettu paketti; kun elektroniikkaan tulee vika ja meno hyytyy, ei osaa tehdä juuri kuin soitella ympäriinsä ja toivoa: "tehkää jotakin!" On sitten eri henkilöt korjaamolla kun etsii viat ja korjaa. Tarpeen tullen pitää olla jopa sähköopin kaavatkin hallussa. Miksi? No loogista päättelyä varten esimerkiksi; noissa asioissa ei useinkaan vika ole siinä mitä vikatesteri näyttää, vaan hyvinkin pitkän päättelyketjun päässä (vähän kuin nykyeinesten hevosenliha, heh... :)

Eli siis työn mukaan. Tosin esim.opetustoimi eri tasoilla työllistää tietenkin paljon. Korostuneempi esimerkki on esim.filosofia, opetus työllistää eniten, mutta muuten suht harvoille siitä varsinainen leipäpuu on.

Niinpä niin.

Eipä sitä liene tarvinnut Laukaan sortuneen ratsastusmaneesin suunnittelijakaan.

Peruskäsitteet täyttyy kuitenkin hallita. On aika vaikeaa käyttää esimerkiksi matriisiohjelmistoja, jos ei ymmärrä matriiseista mitään. Sama koskee muitakin matematiikkaan liittyviä ohjelmistoja.

Jos kehitetään uutuuksia, voidaan tarvita melkoista matematiikkaa. Esimerkiksi pelien mekaniikan ohjelmoijat tarvitsevat tietoja kappaleiden ja pintojen matemaattisesta käsittelystä ja dynamiikasta. Valmisohjelmistoilla ratkaistaan osa ongelmista, mutta jos haluaa uusia näyttäviä effektejä, niin ne pitää tehdä itse.

Mitä nyt olen ollut konepajalla työnjohtajana niin oikeastaan ainoa mitä tarvii osata on pythagoraan lause ja sini ja cosinilauseet. Tottakai perus yhtälöt, mutta ne nyt osaa kaikki. Ei siitä matematiikan "syvällisemmästä" osaamisestakaan haittaa ikinä ole ollut.

Katso nyt viereistä ketjua. Siinä esitetään Exeliä koskeva kysymys, mutta ei edes itse kysymystä osata formuloida ymmärrettävästi.

Tosi on, mutta vaikka olisikin unohtanut tietyt laskutoimitukset, on matemaattinen ajattelukyky, toivottavasti, tallella.
Tarkoitan esimerkiksi, noissa tietokone/laskin-ohjelmilla saatavia ratkaisuja, tallella on kyky arvioida onko vastaus jotenkin "mahdollisuuksien rajoissa" oleva.

Sinulla on selkeästi se käsitys, että matematiikka on aitoa vain silloin kun sitä tehdään kynällä ja paperilla. Käytät matematiikkaa ihan joka päivä sekä töissä että sen ulkopuolella, mutta työkalut ovat nykypäivänä niin kehittyneitä ettet edes asiaa huomaa. Pidät esimerkiksi täysin itsestäänselvänä että kun kaupan kassa vetää tuotteet viivakoodinlukijan ohi, niin hinta ilmestyy näyttöön. Todellisuudessa siellä on paljon matematiikkaa taustalla, mutta et vain huomaa sitä.

Mekaniikkasuunnittelijana ymmärrät, että kaikki se mitä teet liittyy ainakin suurelta osin lineaariseen kimmoteoriaan ja osittaisdifferentiaaliyhtälöihin. Pääsääntöisesti osittaisdifferentiaaliyhtälöt eivät ratkea kynällä ja paperilla jonka vuoksi käytät niiden ratkaisuun numeerisia menetelmiä. Siellä kuitenkin on selkeä matematiikka taustalla kummittelemassa. Ajattele asiaa vaikka siltä kannalta että kun kappaleen vapausasteita on miljoona niin ratkaiset miljoonan tuntemattoman yhtälöryhmän. Jos yhtälöryhmän ratkaisu ei ole matematiikkaa niin mikä sitten?

Tuo ihmettely on oikeastaan hirveän noloa. Et ymmärrä työstäsi mitään ja kehtaat vielä mainostaa tietämättömyyttäsi.

Ainakaan matematiikka ei kehitä loogista ajattelua. Loogisella ajattelullahan matematiikan opettajat puolustavat matematiikkaa.

Ei ainakaan 1976--1985 peruskoulussa. Taidan olla sen ****keleen joukko-oppi--kokeilun uhri.

Olen terapoinut itseäni peruskoulu-katastrofin jälijltä. Matematiikassa on sittenkin jotain järkeä, olisi kiva ollut tajuta asiat niin kuin ne olen nyt vanhemmiten tajunnut.

Huonoja matematiikan opettajia 1976--1985, onkohan mikään muuttunut?

En kyllä ymmärrä tuota joukko-opin haukkumista. On totta, että matematiikan opetuksen aloittaminen sillä on täysin tarpeetonta. Kuitenkin sen asema matematiikan kouluopetuksessa saisi olla paljon nykyistä merkittävämpi.

Olen itse kokenut, että joukko-oppi ja vastaava boolen algebra ovat varmaankin sitä kaikkein hyödyllisintä matematiikkaa yhteen- ja kertolaskun ohella.

Jos minkäänlaista laskentaa tekee tietokoneella, niin aika äkkiä tuntuu tulevan vastaan loogiset operaatiot, yhdisteet, leikkaukset ym.

Kritiikki kai koskee sitä, kun turhan alhaiselle asteelle joukko-opin käsitteitä vietiin, sinne missä opetuksen pääpaino tulisi olla peruslaskutomituksissa ja ensimmäisissä sanallisesti ilmaistuissa ns.vanhan ajan tehtävissä.
Esim. vertailuihin "mikä on enempi kuin joku toinen, luku, määrä,.. " ei tarvita käsittääkseni vielä joukko-opin käsitteitä.