Psykologiksi?

Hei min9,

psykologian opinnoissa tarvitaan tilastotiedon/matematiikan hallintaa, mutta eri yliopistoissa on opinnoissa sekä pääsykokeissa erilaisia painotuksia. Opinnoista löytyy tieto täältä: http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma.aspx?StudyProgrammeId=b6641301-c593-48ed-b7df-6b6dabfdb5da

En usko, että kukaan kysyy tai selvittää, että oletko masentunut. Tuollainen asia voi kuitenkin tulla esiin jo esim. haastattelussa tai pääsykokeessa.

En olisi kuitenkaan kovin huolissani siitä, että saako joku muu tietää siitä, että sinua on masentanut. Itse olisin enemmän huolissani siitä, että kuinka todella voit. Jos sinua masentaa, niin minusta olisi paras, jos etsisit apua esim. koulusi terveydehoitajalta, psykologilta tai paikkakuntasi nuorisopsykiatriselta klinikalta. Masennusta ei kannata jättää hoitamatta eli sinunkin kannattaa etsiä joku luotettava aikuinen, jonka kanssa voit puhua luotamuksellisesti asioista, jotka vaivaavast sinua.

Kun etsii rohkeasti apua ongelmiinsa, niin ne eivät ala hallita omaa elämää. Nuoruusikään kuuluu useinkin monenlaisia vaikeuksia ja siitä ei välttämättä tarvitse olla erityisen huolissaan. Jos sinulla on kuitenkin ihan masennusta, niin siihen saa apua, kun sitä hakee. Ja tuskinpa mistään henkisestä sairaudesta on kyse.

Pidäthän itsestäsi huolta, jotta voit tavoitella noita ammattihaaveitasi ja jotta lukio-opintosi ja muukin elämäsi etenevät. Itsestään huolehtiminen on psykologillekin erittäin tärkeä työkalu: jos pitää itsestään huolta, voi pitää töissä huolta myös muista.

Masentunut psykologi, siinäpä vasta verraton apu mielenterveyspotilaalle!

Herranjumala sentää.. Ootte lapsellisempia ku minä ite, ja uskoisin että teillä on ikää silti enemmän. Myönnän; tyhmältähän tuo alotus kuulostaa, ja sitä se on, en tarvitse teitä selventämään sitä asiaa.

Suosittelen Ap sinulle että et lue psykologiksi. Vaikka psykologia kulkeekin tieteen nimissä, niin siinä on yksi suuri ero oikeaan tieteeseen, eli tulokset. Jos suunnittelet esimerkiksi lentokoneen, niin sille asetetaan vaatimus että se tosiaan lentää, mutta tämä siis puuttuu täysin psykologiasta, ja se onkin aivan mielikuvien avulla ylläpidetty "tiede". Tämä tulee nousemaan esille ennemmin tai myöhemmin, eli jos luet nyt pykologiksi, tulet jossakin vaiheessa huomaamaan, ettei koulutuksesi ole minkään arvoinen.

Masentunut olotila ei ole välttämättä pysyvä.
Masennusta voi hoitaa sitten, kun se on sinulle mahdollista (esim ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöllä).
Psykologian opinnot eivät tee immuuniksi masentumiselle eli kuka tahansa (jo opiskelmaan päässytkin) voi sairastua masennukseen eikä se välttämättä invalidisoi.
Olisi outoa olla psykologi, jos ei uskoisi, että masennuksesta pääsee jaloilleen ja voi toimia aivan hyvin työssään (ei se sentään mikään spitaali-tauti ole).
Jos psykologina aiot psykoterapeutiksi (jatko-opiskella) hyvässä koulutuksessa vaaditaan oma psykoterapia. Siitä saa apua ja tuke, jos masennuksen oireita vielä silloin olisi.
Psykologina osaa ja täytyy osata kuunnella itseä eli jos ollaan sairaita (on kyse sitten flunssasta tai masennusoireiden syvenemisestä), niin ollaan sairauslomalla ja palataan töihin sitten, kun kyetään ottamaan työstä vastuu.

Hej min9,

Masennus ei ole mikään ongelma mikäli haet psykologiksi, sen sijaan sitä voidaan monesti katsoa plussana. Kokemus jostain voi auttaa ymmärtämään mistä esim. hoitoahakevat itse kokevat. Suurimmissa osissa psyk.laitoksissa ei ole haastattelua mutta esim. Åbo Akademiissa ja Jyväskylässä tietääkseni on haastattelut. Statistiikasta jotutuu oppimaan perusteet. Mutta ne perusteet ei oo niin vaikeita, voit oppia ne päivässä netin kautta, googlaa vaan tutkimusmenetelmien perusteet wikistä, se riittänee. Psykologian opiskeliana voin sanoa että 95% opiskelioista ei ymmärrrä mitään statistiikasta vaikka ovat siitä muka saannet koulutustakin.. (johtunee myös siitä että 90% psyk.opettajista eivät hallitse statistiikkaa, eivätkä täten ymmärrä kannustaa opiskelioita oppimaan)

Riipuen mikä psykologiassa sinua kiinnostaa niin kanattaa miettiä mihin yliopistoon haet, jotkin yliopistot eivät ole vielä tehneet "sukupolven" muutosta vanhasta humpuukipsykologiasta (esim. freud, jung, psykoanalyysi) jossa opettaminen monesti saattaa perustua "omiin uskomuksiin" sen sijaan kun opetettaisiin tieteelistä näyttöä tukevaa psykologiaa.
Suosittelisin seuraavia laitoksia:

Helsingin Yliopisto
Turun Yliopisto
Åbo Akademi