30v mies ja 18v nainen parisuhteessa. Mielipiteitä?

ikäero-suhteet

Hei! :)

Olen siis tuo 18-vuotias nuori nainen joka on ihastunut 30-vuotiaaseen mieheen tai jos tarkkoja ollaan niin hän on vielä 29 koska täyttää vasta tämän vuoden lokakuussa 30 ja minä täytin nyt helmikuun alussa 18.

Ei olla vielä tunnettu kauaa, tutustuttiin vasta tuossa helmikuun lopussa ja minulla alkaa olla jo pientä vipinää kintussa tätä jannua kohtaan koska hän on hyvin komea ja mukava! En tiedä tunteeko mies minua kohtaan mitään, pitäisi viettää enemmän aikaa yhdessä vielä niin sittenhän se selviää. :)

Miehellä ei ole vielä lapsia. Mutta en tiedä minnekkä muuallekkaan olisin tämän aloituksen laittanut, tällä palstalla nyt ainakin luultavasti nimen perusteellakin pyörii miehiä, pistimpä siis tänne ja haluan nähdä mitä te miehet ajattelette. :)

Etenkin sinä n. 30v mies , toivon että voisit vastata minulle sellaiseen kysymykseen kuin että voisitkos sinä seurustella mukavan 18v naisen kanssa?

Jospa saadaan vipinää nyt tällekin palstalle ;)

53

3367

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 30v. mies

      En voisi. Kyllä 18 v tyttö on aivan eri aaltopituudella asioissa kuin 30v. mies.
      Hyvin nopeasti kyllästyisin raijaamaan "pikkulikkaa" mukanani.

      • ikäero-suhteet

        30v. miehelle: Niin kaikkiko 18-vuotiaat naisetkin menee sinusta samaan muottiin? Missähän asioissa olisin ihan eri aaltopituuksilla kuin sinä? Ja mitä tarkoitat tuolla " Hyvin nopeasti kyllästyisin raijaamaan "pikkulikkaa" mukanani?

        Kysyn näitä oikeastaan sen takia, että kannattaako mun kertoa edes miehelle tunteistani jos suurin osa niistä ajattelee tuolla tavalla. :/ Tulisi niin suuri riski pilata meidän ystävyyskin...


    • Mikko28v

      En alkaisi.Teinitytöt eivät ole minun juttuni.Seurustelen mielummin ikäisteni
      NAISTEN kanssa kun teinien.

      • ikäero-suhteet

        No minäkö en ole sitten jo nuori nainen????


    • ei innostaisi

      Enpä haluaisi minäkään noin nuoren kanssa seurustella.
      Aikuinen nainen on aivan toisenlainen kuin 18v teinilikka.

    • mies 31v

      Nou thänks. Minä haluan naisen, en tytteliä.

      • ikäero-suhteet

        Tuli sitten hyvin selväks että minun ei kannata näköjään mitään suhdetta siihen mieheen lämmitellä ja tuli myöskin hyvin selväks se että nuori nainenkaan en näköjään vielä saa olla vaikka olen täysi-ikäiseksi tullutkin ja minua kohdellaan virallisesti sellaisena mutta näköjään pitäisi edelleen asettua vaan typykän rooliin !

        Jos ajatellaan nyt näin, niin 18-19vuotias on tietenkin vielä teini-ikäinen, koska kyllä minä tiedän:

        THIRTEEN
        FOURTEEN
        FIFTEEN
        SIXTEEN
        SEVENTEEN
        EIGHTTEEN
        NINETEEN

        Kyllä tätä on tarpeeks saanu kuulla ja halveksuntaa aina siitä että kun on teini. Koko sana on epämielyttävä.

        Mutta on 18-19vuotias täysin eri asia kuin joku 13-14v teini. Jos ei olisi, niin samahan meidän olisi sitten laskea täysi-ikäisyyden raja 14-vuoteen. 18-19vuotiaan on pakosti siis oltava kypsempi kuin 13-14vuotias jos on normaalisti kehittynyt.

        Olen myöskin lukenut että murrosikä päättyy yleensä 17-vuotiaana ja että vanhemmat kuvailee sinä aika kautta sanomalla " rauha laskeutui maahan " . Se selittäneen sen myöskin, että 18-19vuotiaalla pitäisi alkaa olemaan hitusen jo järkeäkin päässä, mitä ei välttämättä hyvin usein ylä-aste ikäisellä teinillä vielä ole. Koska kaikki alle täysi-ikäisethän on täysiä lapsia vielä! 18-vuodesta ylöspäin ruvetaan olemaan pikku hiljaa nuori aikuinen ja viimeistään sitä on ainakin 20-vuotiaana ja siitä ylöspäin, kun teini-ikä on päättynyt.

        Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa... että kehitys on yksilöllistä. Minun murrosikäni alkoi esimerkiksi tosi aikaisin ja kapinoin ne pahimmat kapinoinnit jo ala-asteella. Ylä-asteella olin edelleen hyvin lapsellinen ja paha murrosikä vielä päällä varmasti, mutta ei kuitenkaan enää niin paha kun ala-asteen viimeisellä luokalla.

        16-vuotiaana peruskoulun jälkeen minä hakeuduinkin jo töihin ja sitten kun rupesi tulemaan tilille 1300e kk nettona rahaa
        (mikä ei tietenkään ole kovin paljon, mutta kyllä minä sillä ainakin nyt pärjään.)
        Niin muutin omilleni ja siitä lähtien olen elättänyt itseni. Senkin pitäisi kertoa jotain ihmisen kypsyydestä jos kykenee huolehtimaan itse itsestään, eikä vaan roiku enää vanhempien sohvalla riutumassa että " äiti anna mulle rahaa " tai että " isi anna mulle rahaa " . Mitä valitettavasti kyllä monet joutuvat vielä tekemään koska töitä eivät saa tai ovat opiskelemassa (sekään ei yhtään huono vaihtoehto, mutta itse olen enemmän työihmisiä ja kun työpaikan sain niin tottakai päätin sinne sitten mennä.) mutta on myös niitä jotka on vielä hyvin lapsellisia tuossa iässä ja varmaan sekin ihan normaalia on ja sen takia kerjää noin sitten rahaa omilta vanhemmiltaan kun ei tuolloin viitsisi edes mitään töitä tehdä sen OMAN rahan eteen.


      • ikäero-suhteet
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        Tuli sitten hyvin selväks että minun ei kannata näköjään mitään suhdetta siihen mieheen lämmitellä ja tuli myöskin hyvin selväks se että nuori nainenkaan en näköjään vielä saa olla vaikka olen täysi-ikäiseksi tullutkin ja minua kohdellaan virallisesti sellaisena mutta näköjään pitäisi edelleen asettua vaan typykän rooliin !

        Jos ajatellaan nyt näin, niin 18-19vuotias on tietenkin vielä teini-ikäinen, koska kyllä minä tiedän:

        THIRTEEN
        FOURTEEN
        FIFTEEN
        SIXTEEN
        SEVENTEEN
        EIGHTTEEN
        NINETEEN

        Kyllä tätä on tarpeeks saanu kuulla ja halveksuntaa aina siitä että kun on teini. Koko sana on epämielyttävä.

        Mutta on 18-19vuotias täysin eri asia kuin joku 13-14v teini. Jos ei olisi, niin samahan meidän olisi sitten laskea täysi-ikäisyyden raja 14-vuoteen. 18-19vuotiaan on pakosti siis oltava kypsempi kuin 13-14vuotias jos on normaalisti kehittynyt.

        Olen myöskin lukenut että murrosikä päättyy yleensä 17-vuotiaana ja että vanhemmat kuvailee sinä aika kautta sanomalla " rauha laskeutui maahan " . Se selittäneen sen myöskin, että 18-19vuotiaalla pitäisi alkaa olemaan hitusen jo järkeäkin päässä, mitä ei välttämättä hyvin usein ylä-aste ikäisellä teinillä vielä ole. Koska kaikki alle täysi-ikäisethän on täysiä lapsia vielä! 18-vuodesta ylöspäin ruvetaan olemaan pikku hiljaa nuori aikuinen ja viimeistään sitä on ainakin 20-vuotiaana ja siitä ylöspäin, kun teini-ikä on päättynyt.

        Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa... että kehitys on yksilöllistä. Minun murrosikäni alkoi esimerkiksi tosi aikaisin ja kapinoin ne pahimmat kapinoinnit jo ala-asteella. Ylä-asteella olin edelleen hyvin lapsellinen ja paha murrosikä vielä päällä varmasti, mutta ei kuitenkaan enää niin paha kun ala-asteen viimeisellä luokalla.

        16-vuotiaana peruskoulun jälkeen minä hakeuduinkin jo töihin ja sitten kun rupesi tulemaan tilille 1300e kk nettona rahaa
        (mikä ei tietenkään ole kovin paljon, mutta kyllä minä sillä ainakin nyt pärjään.)
        Niin muutin omilleni ja siitä lähtien olen elättänyt itseni. Senkin pitäisi kertoa jotain ihmisen kypsyydestä jos kykenee huolehtimaan itse itsestään, eikä vaan roiku enää vanhempien sohvalla riutumassa että " äiti anna mulle rahaa " tai että " isi anna mulle rahaa " . Mitä valitettavasti kyllä monet joutuvat vielä tekemään koska töitä eivät saa tai ovat opiskelemassa (sekään ei yhtään huono vaihtoehto, mutta itse olen enemmän työihmisiä ja kun työpaikan sain niin tottakai päätin sinne sitten mennä.) mutta on myös niitä jotka on vielä hyvin lapsellisia tuossa iässä ja varmaan sekin ihan normaalia on ja sen takia kerjää noin sitten rahaa omilta vanhemmiltaan kun ei tuolloin viitsisi edes mitään töitä tehdä sen OMAN rahan eteen.

        Jatkan vielä toiseen osaan ettei tule liian pitkä muuten luettavaksi.....

        15-vuotiaana eli ripari ikäisenä aloin sitten rilluttelemaan bissen kanssa ja käymään bileissä. Ensimmäisen vuoden tein sitä kyllä vanhemmilta salaa, koska oltiin sovittu että jos olen kunnolla 16v. ikään asti niin silloin saan ehkä joskus pikkuisen ottaa ja käydä kotibileissäkin.

        ( Jep. eli vanhempani jotka täyttävät nyt 51, eivät ole edes mitään liian tiukkaa sorttia vaan hyvin rentoja ja mukavia, mutta kuitenkin huolehtia eli meillä on aina olleet myös selvät säännöt oikeestaan tuonne 16v. ikään asti ja sitten olen alkanut saamaan enemmän vapauksia. Silloin kun minä olin pieni, joku 3-6vuotias, isäni oli tukena yhdelle -80 luvulla syntyneelle pojalle kun sillä meni kotona vähän huonosti. Se poika ja minun isä olivat siis hyviä ystäviä. Nyt tänäkin päivänä vielä, minun isä toivoo että ottaisin siitä miehestä itselleni miehen. Koska isä tuntee läpikotaisin sen tyypin ja pitää siitä. Eikä se näe pahana sitä että hän on syntynyt -80 luvulla ja minä -90 luvulla, koska heti -80 luvun jälkeenhän tuli -90 luku. On esimerkiksi moni -60 luvulla syntynytkin ja -70 luvulla syntynyt, tällä hetkellä parisuhteessa. En siis usko että vanhemmillani olisi mitään sitä vastaan jos seurustelisin jonkun 80-83 syntysenkin miehen kanssa, koska ne on tarpeeksi kaukana vanhempienikin iästä ja kunhan minun vanhemmat saisivat tutustua siihen mieheen ja tietäisivät että se kohtelee minua hyvin ja rakastaa oikeasti. Niin nou problem. Ei minun vanhemmat nimittäin muuta mulle halua kuin sitä että olisin onnellinen ja rakkautta, jos mut tekee onnelliseksi vanhempikin mies, niin ne on onnellisia mun puolesta siitäkin eivätkä raivoo.

        TÄRKEINTÄ niille on se, että minua siis kohdellaan _hyvin_. Oli se mies nuori tai vanhempi.

        Minä haluan myöskin 20-25vuotiaana jo lapsen/lapsia. Haluan olla nuori äiti, mutten kuitenkaan mikään teini-äitikään. En usko että kukaan saman ikäinen jannu kuin minä, välttämättä halua ruveta tuossa iässä lisääntymään. Senkin takia vähän vanhempi mies olisi hyvä asia.

        Ryypätä ja rillutellakin oon saanu ihan tarpeeks, jos sitä teen 15-vuotiaasta jonnekin parikymppiseen. Siihen oikeesti väsyy...

        En minä oo sellanen joka viikonloppunen rilluttelija. Olin joskus ja mie väsyin jo siihen vuoden jälkeen ja rahaa palo helvetisti turhaan...

        Nyt käyn viihteellä kerran kuussa yhtenä viikonloppuna. Joten senkään ei pitäis vanhemmalle miehelle olla ongelma ja sitten kuvitellaan et jos musta tulis 21-vuotiaana vaikka perheellinen nii mie oisin valmis vähentämään sen mun juhlimisenkin ihan vaan juhlapäiviin ja ymmärtäisin jos sitä pitäis pistää vieläkin harvasemmaks, kun on niitä lapsia ja niiden takia ei välttämättä pääse aina lähtemään vaikka ois kuinka juhla päivä.

        Mie tajuun sen että mie en kuitenkaan kuole siihen, kun mie joskus sinne baariin ja viihteelle kuitenkin pääsen. Ei minun tarvii jättää sitä siis kokonaan pois ja onhan se hyvä käydä välillä miehen kanssa yhdessäkin ja erikseen tuulettumasta koti oloista meni sitten baariin tai muualle viettää aikaa ilman alkoholiakin, jotta parisuhde pysyy hyvänä. Ei sitä toisen naamaa jaksa katella 25/8 , pitää olla omaakin elämää välillä.

        Eli se mitä haluan tässä teille sanoa:

        Älkää tuomitseko aina pelkän iän perusteella jos kyseessä on täysi-ikäinen henkilö kuitenkin. 18-19vuotias voi olla molempia, se voi olla tyttö tai sitten nuori nainen. Tuon ikäsen kohdalla se kannattaa katsoo yleisestä olemuksesta ja käytöksestä, et kumpaa se on.

        Luusereita te myöskin ootte ihan luonteeltanne, jos ulkoiset paineet on kanssa ne mitkä pistää teidät hylkäämään mukavan naisen. Kaverit ja perhe voi eka kammoksua joissakin piireissä ikäero suhteita, mutta jos he teistä oikeasti välittää niin ei ne sen takia hylkää ja oppii ajan kanssa hyväksymään !


      • ikäero-suhteet
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        Jatkan vielä toiseen osaan ettei tule liian pitkä muuten luettavaksi.....

        15-vuotiaana eli ripari ikäisenä aloin sitten rilluttelemaan bissen kanssa ja käymään bileissä. Ensimmäisen vuoden tein sitä kyllä vanhemmilta salaa, koska oltiin sovittu että jos olen kunnolla 16v. ikään asti niin silloin saan ehkä joskus pikkuisen ottaa ja käydä kotibileissäkin.

        ( Jep. eli vanhempani jotka täyttävät nyt 51, eivät ole edes mitään liian tiukkaa sorttia vaan hyvin rentoja ja mukavia, mutta kuitenkin huolehtia eli meillä on aina olleet myös selvät säännöt oikeestaan tuonne 16v. ikään asti ja sitten olen alkanut saamaan enemmän vapauksia. Silloin kun minä olin pieni, joku 3-6vuotias, isäni oli tukena yhdelle -80 luvulla syntyneelle pojalle kun sillä meni kotona vähän huonosti. Se poika ja minun isä olivat siis hyviä ystäviä. Nyt tänäkin päivänä vielä, minun isä toivoo että ottaisin siitä miehestä itselleni miehen. Koska isä tuntee läpikotaisin sen tyypin ja pitää siitä. Eikä se näe pahana sitä että hän on syntynyt -80 luvulla ja minä -90 luvulla, koska heti -80 luvun jälkeenhän tuli -90 luku. On esimerkiksi moni -60 luvulla syntynytkin ja -70 luvulla syntynyt, tällä hetkellä parisuhteessa. En siis usko että vanhemmillani olisi mitään sitä vastaan jos seurustelisin jonkun 80-83 syntysenkin miehen kanssa, koska ne on tarpeeksi kaukana vanhempienikin iästä ja kunhan minun vanhemmat saisivat tutustua siihen mieheen ja tietäisivät että se kohtelee minua hyvin ja rakastaa oikeasti. Niin nou problem. Ei minun vanhemmat nimittäin muuta mulle halua kuin sitä että olisin onnellinen ja rakkautta, jos mut tekee onnelliseksi vanhempikin mies, niin ne on onnellisia mun puolesta siitäkin eivätkä raivoo.

        TÄRKEINTÄ niille on se, että minua siis kohdellaan _hyvin_. Oli se mies nuori tai vanhempi.

        Minä haluan myöskin 20-25vuotiaana jo lapsen/lapsia. Haluan olla nuori äiti, mutten kuitenkaan mikään teini-äitikään. En usko että kukaan saman ikäinen jannu kuin minä, välttämättä halua ruveta tuossa iässä lisääntymään. Senkin takia vähän vanhempi mies olisi hyvä asia.

        Ryypätä ja rillutellakin oon saanu ihan tarpeeks, jos sitä teen 15-vuotiaasta jonnekin parikymppiseen. Siihen oikeesti väsyy...

        En minä oo sellanen joka viikonloppunen rilluttelija. Olin joskus ja mie väsyin jo siihen vuoden jälkeen ja rahaa palo helvetisti turhaan...

        Nyt käyn viihteellä kerran kuussa yhtenä viikonloppuna. Joten senkään ei pitäis vanhemmalle miehelle olla ongelma ja sitten kuvitellaan et jos musta tulis 21-vuotiaana vaikka perheellinen nii mie oisin valmis vähentämään sen mun juhlimisenkin ihan vaan juhlapäiviin ja ymmärtäisin jos sitä pitäis pistää vieläkin harvasemmaks, kun on niitä lapsia ja niiden takia ei välttämättä pääse aina lähtemään vaikka ois kuinka juhla päivä.

        Mie tajuun sen että mie en kuitenkaan kuole siihen, kun mie joskus sinne baariin ja viihteelle kuitenkin pääsen. Ei minun tarvii jättää sitä siis kokonaan pois ja onhan se hyvä käydä välillä miehen kanssa yhdessäkin ja erikseen tuulettumasta koti oloista meni sitten baariin tai muualle viettää aikaa ilman alkoholiakin, jotta parisuhde pysyy hyvänä. Ei sitä toisen naamaa jaksa katella 25/8 , pitää olla omaakin elämää välillä.

        Eli se mitä haluan tässä teille sanoa:

        Älkää tuomitseko aina pelkän iän perusteella jos kyseessä on täysi-ikäinen henkilö kuitenkin. 18-19vuotias voi olla molempia, se voi olla tyttö tai sitten nuori nainen. Tuon ikäsen kohdalla se kannattaa katsoo yleisestä olemuksesta ja käytöksestä, et kumpaa se on.

        Luusereita te myöskin ootte ihan luonteeltanne, jos ulkoiset paineet on kanssa ne mitkä pistää teidät hylkäämään mukavan naisen. Kaverit ja perhe voi eka kammoksua joissakin piireissä ikäero suhteita, mutta jos he teistä oikeasti välittää niin ei ne sen takia hylkää ja oppii ajan kanssa hyväksymään !

        Ja tiedän myöskin että aivot kehittyy 25v. asti ja läpäläpälääläälää.....

        Ja viimenen oikeus mikä ihmiselle tulee on adoptio oikeus ja varmasti just siitä syystä ei katsota alle 25-vuotiaan henkilön olevan kykenevä adoptioon koska ei ole aivoiltaan vielä täysin valmis ja usein myös ajatellaan että opiskelutkin voi olla vielä jollakin kesken tai taloudellinen tilanne ei ole niin vakaa että siihen välttämättä voisi lasta ottaa.

        Mut entä jos aivotkin on sillä tavalla jo kehittyny että pystyy kuitenkin vakavaan parisuhteeseenkin vanhemman miehenkin kanssa?

        Eikö tuo ole se pääasia.


      • lolloool
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        Ja tiedän myöskin että aivot kehittyy 25v. asti ja läpäläpälääläälää.....

        Ja viimenen oikeus mikä ihmiselle tulee on adoptio oikeus ja varmasti just siitä syystä ei katsota alle 25-vuotiaan henkilön olevan kykenevä adoptioon koska ei ole aivoiltaan vielä täysin valmis ja usein myös ajatellaan että opiskelutkin voi olla vielä jollakin kesken tai taloudellinen tilanne ei ole niin vakaa että siihen välttämättä voisi lasta ottaa.

        Mut entä jos aivotkin on sillä tavalla jo kehittyny että pystyy kuitenkin vakavaan parisuhteeseenkin vanhemman miehenkin kanssa?

        Eikö tuo ole se pääasia.

        Voi tyttö rukka suo. Toi kaikki sun selittelyt teki kyllä selväksi, että ihan teini tyttönen olet vielä. Mikäli olisit oikeasti, jotenkin kehittyneempi, kuin useat ikäisesi, ei sinun tarvitsisi monen viestin verran perustella sitä. Minäkin kuvittelin olevani tuossa iässä paljon fiksumpi, kuin monet ikäiseni. Ja jossain määrin varmaan olinkin ja lähes kaikki ystäväni ovat aina olleet vuosia minua vanhempia, kun en oman ikäisteni kanssa oikein löytänyt yhteistä säveltä, mutta nyt kun näin 25 vuotiaana katsoo tonne 7 vuoden taakse, niin huh huh.. En tosissaankaan ollut silloin vielä aikuinen, vaikka niin kuvittelinkin.

        Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan.


      • ikäero-suhteet
        lolloool kirjoitti:

        Voi tyttö rukka suo. Toi kaikki sun selittelyt teki kyllä selväksi, että ihan teini tyttönen olet vielä. Mikäli olisit oikeasti, jotenkin kehittyneempi, kuin useat ikäisesi, ei sinun tarvitsisi monen viestin verran perustella sitä. Minäkin kuvittelin olevani tuossa iässä paljon fiksumpi, kuin monet ikäiseni. Ja jossain määrin varmaan olinkin ja lähes kaikki ystäväni ovat aina olleet vuosia minua vanhempia, kun en oman ikäisteni kanssa oikein löytänyt yhteistä säveltä, mutta nyt kun näin 25 vuotiaana katsoo tonne 7 vuoden taakse, niin huh huh.. En tosissaankaan ollut silloin vielä aikuinen, vaikka niin kuvittelinkin.

        Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan.

        lollool: Sun selitykses on täyttä pee askaa. :D En yhtään ihmettelisi jos sinä kyseinen kirjoittaja olisit vaikka nainen tuolta äitien jutut palstalta! Niin kun täällä joku mies oli jo kerran alotuksen tehny minkä minäkin lukasin ja siinä luki " Oikeastiko isien palsta? " ja sinne oli kommentoitu et naiset käy sabotoimassa tätä palstaa jatkuvasti...

        Teillä naisilla on sellanen ihme juttu että jos nuorempi nainen on kiinostunut teidän ikäsistä miehistä, niin miksi yritätte kusta sen homman heti? Kai tähän on joku luonnollinen selitys.. Koetteko sen jotenkin uhkaksi? Tai sitten ootte tyhmästi vaan sitä mieltä että se nyt ei vaan ole oikein. Mutta kun et sinäkään päätä siitä, mikä on muille oikein ! TAI , että millainen kukin ihminen on.

        Sitten missä kohdassa minä oon sanonu kuvittelevani olevani kypsempi tai aikuinen?

        Puhuin vaan asioista just niinku mä ite ajattelen, enkä niin että yrittäisin olla kypsempi ja toisekseen mä sanoin olevani NUORI aikuinen eli tiedän itsekin sen että kasvan vielä ja muutun. Olisihan se typeryyttä sanoa näin 18-VUOTIAANA, että minä olen TÄYSIN valmis ihminen. Naurasin itekkin tuolle, koska 18-vuotta jos on vasta elämää takana niin ei se kovin paljon ole..

        Ja sitten nämä sinun neuvomiset ja pätemiset:

        " Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan. "

        Luuletko sinä että minä en näitä asioita tienny????

        Miksi selität mulle itsestään selviä asioita?

        Ihan oikeasti. Jos mä en kaikkea tänne kirjotakkaan, niin ei se tarkota sitä ettenkö minä niitä asioita ajattelisi. Näköjään pitäny tuokin kirjottaa, niin ei ois varaa sullakaan siinä neuvoa ja päteä.

        Mähän sanoin esimerkiksi että haluan lapsia 20-25vuotiaana ja tällä hetkellä haaveilen että voitaisiin alkaa tuon miehen kanssa parisuhteeseen. Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lasten hankintaa.

        Jos sä muutenkin haluat haukkua mua ja olla ikäero suhteita vastaan, niin älä rupee sitten tuossa lopussa tulemaan asioiden kanssa mua vastaan ja olla mukava.

        Sanoinko mä muuten tuolla et mulla on omatkin vanhemmat olemassa? vai vieläkö tuut väittämään että mä oon orpo ja tarviin neuvontaa sunlaiselta ihmiseltä joka ensiks mua haukkuu ja mistä paistaa suoraan läpi se että haluaa täydellä kädellä tyrmätä tälläiset nuoremman naisen ja vanhemman miehen suhteet?

        12v. ikäerona ei oikeasti ole loppujen lopuksi paha ! Tuolla ikäerolla varustettuja parinskuntia on Suomessa hyvin paljonkin. Uskotko sen vai yritätkö kieltää senkin?? Tässä vaiheessa tuo ikäero voi kuulostaa jonkun korvaan jumalattoman suurelta, mutta luuletko myöskin niin ettei se ajan kanssa tuu siitä tasottumaan?

        Se miksi mä kirjotin myöskin nuo tekstit, niin siinäpähän halusin näyttää että mitenkä minä asioista ajattelen. Perusteleminen on kypsyyttä, jos ihminen ei osaa perustella asioita se on sillon epäkypsä. Näin minä ajattelen ja näin ajattelee mun vanhemmatkin ja ovat kasvattaneet mut siihen että jos jotain sanoo, on osattava perustella tai muuten sillä asialla ei ole minkäänlaista pohjaa. Tästä näkee sen että mä oon kanssa ajatellu näitä asioita hyvin paljon. Järkevästi.

        Ihme moraalin vartija sinäkin oot, mut nuo moraali jutut onkin täyttä kukkua kun ne on aina ihmisten omassa päässä vaan. Laki on se, mikä koskee jokaista. Jos me seurusteltaisiin tuon miehen kanssa, me ei tehtäisi siinä edes mitään väärää.

        Hirveesti patoon vihaa ja suuttumusta tuollaisista kommenteista itseeni. Ne on jotenkin niin ilkeitä. Vaikka positiivisin mielin tännekin palstalle tulee ensiksi tekemään aiheesta aloituksen Saa kokea aina olevansa jotenkin viallinen, kun ei kelpaisi, vaikka olisi kuinka hyvä.


      • 09524968we0+å6
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        lollool: Sun selitykses on täyttä pee askaa. :D En yhtään ihmettelisi jos sinä kyseinen kirjoittaja olisit vaikka nainen tuolta äitien jutut palstalta! Niin kun täällä joku mies oli jo kerran alotuksen tehny minkä minäkin lukasin ja siinä luki " Oikeastiko isien palsta? " ja sinne oli kommentoitu et naiset käy sabotoimassa tätä palstaa jatkuvasti...

        Teillä naisilla on sellanen ihme juttu että jos nuorempi nainen on kiinostunut teidän ikäsistä miehistä, niin miksi yritätte kusta sen homman heti? Kai tähän on joku luonnollinen selitys.. Koetteko sen jotenkin uhkaksi? Tai sitten ootte tyhmästi vaan sitä mieltä että se nyt ei vaan ole oikein. Mutta kun et sinäkään päätä siitä, mikä on muille oikein ! TAI , että millainen kukin ihminen on.

        Sitten missä kohdassa minä oon sanonu kuvittelevani olevani kypsempi tai aikuinen?

        Puhuin vaan asioista just niinku mä ite ajattelen, enkä niin että yrittäisin olla kypsempi ja toisekseen mä sanoin olevani NUORI aikuinen eli tiedän itsekin sen että kasvan vielä ja muutun. Olisihan se typeryyttä sanoa näin 18-VUOTIAANA, että minä olen TÄYSIN valmis ihminen. Naurasin itekkin tuolle, koska 18-vuotta jos on vasta elämää takana niin ei se kovin paljon ole..

        Ja sitten nämä sinun neuvomiset ja pätemiset:

        " Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan. "

        Luuletko sinä että minä en näitä asioita tienny????

        Miksi selität mulle itsestään selviä asioita?

        Ihan oikeasti. Jos mä en kaikkea tänne kirjotakkaan, niin ei se tarkota sitä ettenkö minä niitä asioita ajattelisi. Näköjään pitäny tuokin kirjottaa, niin ei ois varaa sullakaan siinä neuvoa ja päteä.

        Mähän sanoin esimerkiksi että haluan lapsia 20-25vuotiaana ja tällä hetkellä haaveilen että voitaisiin alkaa tuon miehen kanssa parisuhteeseen. Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lasten hankintaa.

        Jos sä muutenkin haluat haukkua mua ja olla ikäero suhteita vastaan, niin älä rupee sitten tuossa lopussa tulemaan asioiden kanssa mua vastaan ja olla mukava.

        Sanoinko mä muuten tuolla et mulla on omatkin vanhemmat olemassa? vai vieläkö tuut väittämään että mä oon orpo ja tarviin neuvontaa sunlaiselta ihmiseltä joka ensiks mua haukkuu ja mistä paistaa suoraan läpi se että haluaa täydellä kädellä tyrmätä tälläiset nuoremman naisen ja vanhemman miehen suhteet?

        12v. ikäerona ei oikeasti ole loppujen lopuksi paha ! Tuolla ikäerolla varustettuja parinskuntia on Suomessa hyvin paljonkin. Uskotko sen vai yritätkö kieltää senkin?? Tässä vaiheessa tuo ikäero voi kuulostaa jonkun korvaan jumalattoman suurelta, mutta luuletko myöskin niin ettei se ajan kanssa tuu siitä tasottumaan?

        Se miksi mä kirjotin myöskin nuo tekstit, niin siinäpähän halusin näyttää että mitenkä minä asioista ajattelen. Perusteleminen on kypsyyttä, jos ihminen ei osaa perustella asioita se on sillon epäkypsä. Näin minä ajattelen ja näin ajattelee mun vanhemmatkin ja ovat kasvattaneet mut siihen että jos jotain sanoo, on osattava perustella tai muuten sillä asialla ei ole minkäänlaista pohjaa. Tästä näkee sen että mä oon kanssa ajatellu näitä asioita hyvin paljon. Järkevästi.

        Ihme moraalin vartija sinäkin oot, mut nuo moraali jutut onkin täyttä kukkua kun ne on aina ihmisten omassa päässä vaan. Laki on se, mikä koskee jokaista. Jos me seurusteltaisiin tuon miehen kanssa, me ei tehtäisi siinä edes mitään väärää.

        Hirveesti patoon vihaa ja suuttumusta tuollaisista kommenteista itseeni. Ne on jotenkin niin ilkeitä. Vaikka positiivisin mielin tännekin palstalle tulee ensiksi tekemään aiheesta aloituksen Saa kokea aina olevansa jotenkin viallinen, kun ei kelpaisi, vaikka olisi kuinka hyvä.

        Ei se 12v ole iso ikäero jos molemmat on yli 30v. Karu tosiasia on kuitenkin se, että kolmekymppisen silmissä 18v on ihan kakara vielä, oli se sitten miten kypsä ikäisekseen tahansa. Eihän se kivalta tunnu jos ihan hirveästi tahtoo juuri sen kolmekymppisen miehen, mutta niin se vain valitettavasti menee. Ei toki aina, voihan se mies hyvinkin tykätä teineistä, kokeile ja kysy, sillähän se selviää. Mutta siinä voi pian käydä niinkin että sinä kyllästyt siihen jannuun, melkosia fossiilejahan ne 80-luvun alkuvuosina syntyneet jo ovat ;)


      • 38 v
        lolloool kirjoitti:

        Voi tyttö rukka suo. Toi kaikki sun selittelyt teki kyllä selväksi, että ihan teini tyttönen olet vielä. Mikäli olisit oikeasti, jotenkin kehittyneempi, kuin useat ikäisesi, ei sinun tarvitsisi monen viestin verran perustella sitä. Minäkin kuvittelin olevani tuossa iässä paljon fiksumpi, kuin monet ikäiseni. Ja jossain määrin varmaan olinkin ja lähes kaikki ystäväni ovat aina olleet vuosia minua vanhempia, kun en oman ikäisteni kanssa oikein löytänyt yhteistä säveltä, mutta nyt kun näin 25 vuotiaana katsoo tonne 7 vuoden taakse, niin huh huh.. En tosissaankaan ollut silloin vielä aikuinen, vaikka niin kuvittelinkin.

        Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan.

        Aika romaani sieltä tuli kieltämättä...

        Samaa mieltä, teinit hermostuu jos niitä pitää ihan teineinä ja kakaroina. Ja välittää muiden mielipiteistä enemmän kuin aikuiset. Muistan kyllä itsekin ottaneeni pulttia, kun olin jo 20 v ja työelämässä ja koin ikärasismia. Pidin itseäni niin aikuisena ja paasasin varmaan saman lailla ja todistelin aikuisuuttani. Jotenkin kirjoituksestasi paistaa kyllä kypsymättömyys. Vaikka tulisitkin toimeen omillasi.


      • Elämä on
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        lollool: Sun selitykses on täyttä pee askaa. :D En yhtään ihmettelisi jos sinä kyseinen kirjoittaja olisit vaikka nainen tuolta äitien jutut palstalta! Niin kun täällä joku mies oli jo kerran alotuksen tehny minkä minäkin lukasin ja siinä luki " Oikeastiko isien palsta? " ja sinne oli kommentoitu et naiset käy sabotoimassa tätä palstaa jatkuvasti...

        Teillä naisilla on sellanen ihme juttu että jos nuorempi nainen on kiinostunut teidän ikäsistä miehistä, niin miksi yritätte kusta sen homman heti? Kai tähän on joku luonnollinen selitys.. Koetteko sen jotenkin uhkaksi? Tai sitten ootte tyhmästi vaan sitä mieltä että se nyt ei vaan ole oikein. Mutta kun et sinäkään päätä siitä, mikä on muille oikein ! TAI , että millainen kukin ihminen on.

        Sitten missä kohdassa minä oon sanonu kuvittelevani olevani kypsempi tai aikuinen?

        Puhuin vaan asioista just niinku mä ite ajattelen, enkä niin että yrittäisin olla kypsempi ja toisekseen mä sanoin olevani NUORI aikuinen eli tiedän itsekin sen että kasvan vielä ja muutun. Olisihan se typeryyttä sanoa näin 18-VUOTIAANA, että minä olen TÄYSIN valmis ihminen. Naurasin itekkin tuolle, koska 18-vuotta jos on vasta elämää takana niin ei se kovin paljon ole..

        Ja sitten nämä sinun neuvomiset ja pätemiset:

        " Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan. "

        Luuletko sinä että minä en näitä asioita tienny????

        Miksi selität mulle itsestään selviä asioita?

        Ihan oikeasti. Jos mä en kaikkea tänne kirjotakkaan, niin ei se tarkota sitä ettenkö minä niitä asioita ajattelisi. Näköjään pitäny tuokin kirjottaa, niin ei ois varaa sullakaan siinä neuvoa ja päteä.

        Mähän sanoin esimerkiksi että haluan lapsia 20-25vuotiaana ja tällä hetkellä haaveilen että voitaisiin alkaa tuon miehen kanssa parisuhteeseen. Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lasten hankintaa.

        Jos sä muutenkin haluat haukkua mua ja olla ikäero suhteita vastaan, niin älä rupee sitten tuossa lopussa tulemaan asioiden kanssa mua vastaan ja olla mukava.

        Sanoinko mä muuten tuolla et mulla on omatkin vanhemmat olemassa? vai vieläkö tuut väittämään että mä oon orpo ja tarviin neuvontaa sunlaiselta ihmiseltä joka ensiks mua haukkuu ja mistä paistaa suoraan läpi se että haluaa täydellä kädellä tyrmätä tälläiset nuoremman naisen ja vanhemman miehen suhteet?

        12v. ikäerona ei oikeasti ole loppujen lopuksi paha ! Tuolla ikäerolla varustettuja parinskuntia on Suomessa hyvin paljonkin. Uskotko sen vai yritätkö kieltää senkin?? Tässä vaiheessa tuo ikäero voi kuulostaa jonkun korvaan jumalattoman suurelta, mutta luuletko myöskin niin ettei se ajan kanssa tuu siitä tasottumaan?

        Se miksi mä kirjotin myöskin nuo tekstit, niin siinäpähän halusin näyttää että mitenkä minä asioista ajattelen. Perusteleminen on kypsyyttä, jos ihminen ei osaa perustella asioita se on sillon epäkypsä. Näin minä ajattelen ja näin ajattelee mun vanhemmatkin ja ovat kasvattaneet mut siihen että jos jotain sanoo, on osattava perustella tai muuten sillä asialla ei ole minkäänlaista pohjaa. Tästä näkee sen että mä oon kanssa ajatellu näitä asioita hyvin paljon. Järkevästi.

        Ihme moraalin vartija sinäkin oot, mut nuo moraali jutut onkin täyttä kukkua kun ne on aina ihmisten omassa päässä vaan. Laki on se, mikä koskee jokaista. Jos me seurusteltaisiin tuon miehen kanssa, me ei tehtäisi siinä edes mitään väärää.

        Hirveesti patoon vihaa ja suuttumusta tuollaisista kommenteista itseeni. Ne on jotenkin niin ilkeitä. Vaikka positiivisin mielin tännekin palstalle tulee ensiksi tekemään aiheesta aloituksen Saa kokea aina olevansa jotenkin viallinen, kun ei kelpaisi, vaikka olisi kuinka hyvä.

        "Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lastenhankintaa". Ette ole vielä yhdessäkään ja mietit tuollaisia? Et voi tietää koska mies miettii lasten hankintaa, voi olla että haluaakin lapsia jo vuoden seurusteltuaan tai ehkä vasta 5-10 vuoden päästä alkaa edes harkita. Tai ei halua lapsia lainkaan. Ota ihan askel kerrallaan. Mielipiteitähän täällä kyselit, joten ei kannata turhaan loukkaantua vaikka joku täysillä tyrmäisi suhteen vanhempaan mieheen tai ei olisi samaa mieltä kanssasi. Jos haluat vaan tietynlaisia vastauksia niin olisit heti kertonut. Vaikka en ymmärrä miksi silloin edes kysellä...


    • mies---30v

      Ikäero tuntuu minusta todella suurelta, koska 30-vuotias alkaa yleensä olla jo ajatusmaailmaltaan etääntynyt 18-vuotiaista. Tulee mieleen, että vanhemmalla sedällä saatta tulla kiusaus leikitellä nuoremmalla naikkosella.

      Uskoisin kuitenkin, että suurin osa miehistä kykenisi seurustelemaan melko vakavastikin tällaisessa tilanteessa, mutta kyseessä täytyisi olla todellinen poikkeustapaus.

      • ikäero-suhteet

        mies---30v: No kuulostanko minä sinusta sitten varteen otettavalta poikkeustapaukselta? Jos esimerkiksi luit noita perusteluja, miten mistäkin asiasta ajattelen. Rehellisesti.

        Sano siis oikeasti kanssa rehellisesti... ! Äläkä pyri missään nimessä mielyttämään minua sen takia vain koska olen nuori. Haluan kuulla totuuden.

        Itse en nää 30-vuotiasta kuitenkaan vielä minään ikäloppuna. 30-vuotias mies on minusta vielä nuori ja komea, enkä yhtään edes huijaa!

        Eikä minulla leikitellä. Eräs viisas ihminen on mulle aikoinaan sanonut, että sen verran kipakalta tapaukselta mä vaikutan että tuskin olisi edes mahdollisuutta.

        Mulla on oikeastaan joskus onnistuneet leikkimään nuoret sällit.
        ( Niin, nekin oikeasti tekee tätä aina välillä tytöille...)

        Ei ne osaa ottaa huomioon aina välttämättä tunteita.

        Siksi mä haluankin nyt löytää 18-vuotiaana MIEHEN, isolla ämmällä ja piste perään. Enkä mitään nuorta miestä, mitä nuo minun ikäset tuppaa vähitellen olemaan.

        29-30v miehen luulisi kyllä osaavan käsitellä jo naisen tunteitakin ja ottaa niitä huomioon eritavalla, sitten jos minulla leikittelisi, ei voisi sanoa kuin että kyseessä on silloin enemmän p*ska luonne kuin mikään muu.

        Tää on ihan totuus.

        Ihminen joka on luonteeltaan hyvä, niin ei sen tarvii käyttää hyväks muita ihmisiä millään tavalla, ikää katsomatta...


      • gjdgjhklhjlö
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        mies---30v: No kuulostanko minä sinusta sitten varteen otettavalta poikkeustapaukselta? Jos esimerkiksi luit noita perusteluja, miten mistäkin asiasta ajattelen. Rehellisesti.

        Sano siis oikeasti kanssa rehellisesti... ! Äläkä pyri missään nimessä mielyttämään minua sen takia vain koska olen nuori. Haluan kuulla totuuden.

        Itse en nää 30-vuotiasta kuitenkaan vielä minään ikäloppuna. 30-vuotias mies on minusta vielä nuori ja komea, enkä yhtään edes huijaa!

        Eikä minulla leikitellä. Eräs viisas ihminen on mulle aikoinaan sanonut, että sen verran kipakalta tapaukselta mä vaikutan että tuskin olisi edes mahdollisuutta.

        Mulla on oikeastaan joskus onnistuneet leikkimään nuoret sällit.
        ( Niin, nekin oikeasti tekee tätä aina välillä tytöille...)

        Ei ne osaa ottaa huomioon aina välttämättä tunteita.

        Siksi mä haluankin nyt löytää 18-vuotiaana MIEHEN, isolla ämmällä ja piste perään. Enkä mitään nuorta miestä, mitä nuo minun ikäset tuppaa vähitellen olemaan.

        29-30v miehen luulisi kyllä osaavan käsitellä jo naisen tunteitakin ja ottaa niitä huomioon eritavalla, sitten jos minulla leikittelisi, ei voisi sanoa kuin että kyseessä on silloin enemmän p*ska luonne kuin mikään muu.

        Tää on ihan totuus.

        Ihminen joka on luonteeltaan hyvä, niin ei sen tarvii käyttää hyväks muita ihmisiä millään tavalla, ikää katsomatta...

        "29-30v miehen luulisi kyllä osaavan käsitellä jo naisen tunteitakin ja ottaa niitä huomioon eritavalla,"

        Ei se kultapieni iästä ole kiinni, mulkkuja löytyy joka ikäluokasta.

        Ja sinä olet siis niin kipakka tapaus että sinulla ei miehet voi leikitellä, mutta teinipojat ovat siinä kyllä onnistuneet? Heh.

        Ihan totta, kasva rauhassa ja mieti niitä kolmekymppisiä vasta sitten. Jooko.


    • mies---30v

      En valitettavasti pysty kertomaan minkäänlaista lopullista totuutta sovitteko todella yhteen. Elämä on monimutkaista varsinkin rakkausasiosta, tuskin kukaan pystyy antamaan "oikeaa" tietoa tästä asiasta.

      Sen verran uskallan sanoa, että tuskin löydät vastausta tältä forumilta.

      • ikäero-suhteet

        Enhän mä sitä kysynyt...

        Vaan: Vaikutanko minä sinusta varteenotettavalta vaihtoehdolta?


      • rauhoitu jo lapsi
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        Enhän mä sitä kysynyt...

        Vaan: Vaikutanko minä sinusta varteenotettavalta vaihtoehdolta?

        Ikävä kyllä et vaikuta.


    • ei,ei ja ei

      Jos tyttö pieni hetkeksi lopettaisit kiukuttelusi ja lukisit kirjoituksesi läpi
      ihan ajan kanssa. ymmärtäisit heti,miksi 30v mies ei ole kiinnostunut teinitytöstä.
      Eihän tollasta "uhmakiukuttelua" tyttökaverilta jaksaisi kuunnella.

    • jaakko27v

      En ole koskaan ajatellut seurustelevani noin paljon nuoremman kanssa.
      Nyt kun luin näitä viestejä tuli selväksi ettei se missään nimessä toimisikaan.
      Kyllä vaan on parempi katsella omaa ikäluokkaa.Raskasta olisi kuunnella tuollaisia teinioikkuja.

    • lollollol

      Pedofiiliksi itseni tuntisin jos muija ois noin paljon nuorempi

      • ikäero-suhteet

        Te ootte ihan kamalia !

        Lukekaas mun aloitusviesti, siitä näette positiivisuuden.

        Se mistä mun negatiivisuus taas johtuu, niin siitä et olen kysynyt joskus tätä asiaa muiltakin ja aina saanut saman tyyppisiä vastauksia, että ei tuo ikäero sovi jne. :( Ilman että olen sillon edes perustellut asiaa.

        En ymmärrä miksi kaikki on tälläistä rakkaussuhdetta niin paljon vastaan !!! :(

        Haluaisin kuulla ennemmin tälläisiä kommentteja:

        " Kyllä voisin seurustella, koska onhan nainen täysi-ikäinen ja se on ensimmäinen edellytys kaikelle ja jos hän on mukava, kaunis ja luonteenpiirteemme kohtaa. "

        Ajattelin ensiksi että tuo olisi itsestään selvyys, mutta nyt taas näitä vastauksia lukiessani mun ajatus asioista hämärtyy...

        Hiipuu tunne koko ajan sitä parisuhteen yrittämistä kohtaan, jos 90% miehistä on tätä mieltä, niin tietää hyvin todennäköisesti myös sen, mitä tuo mies vastaa ja siinä sivussa menen särkemään vielä meidän ystävyyden, koska eihän se voi olla entisensä enää sen jälkeen jos tunnustan tunteistani. Ei siitä koskaan enää tule samallaista.

        Tapan siis kaikki tunteeni ja haaveet miestä kohtaan, siitä että saisin olla nuorempi nainen, vanhemman miehen kanssa parisuhteessa ja perustaa joskus nuorena myöskin perheen.

        Hyväksyn ja nielen myöskin sen, että en saa olla nuori aikuinen tai nainen vaan minun pitää edelleen olla lapsi ja tyttö.

        Ainut mitä tässä elämässä olen koviten halunnut, on rakkaus. Ei ole muutenkaan aina ollut helppoa, vaikkei nämä liity aiheeseen, niin vanhempani ovat kerran eronneet, sitten palanneet taas yhteen, isällä on ollut alkoholi ongelma ja minua on kiusattu koulussa. Oman ikäiset pojat eivät ole osanneet kuin nälviä, siksi mä haluaisin vanhemman ja kypsemmän miehen. Ajatus myöskin vanhemmista, kypsemmistä ja kokeneemmistä miehistä kiihottaa minua enemmän kuin oman ikäiset sällit.

        Mun on toimittava tämän miehen kanssa sitten niin kuin toimin. Ehkä hylkään meidän molempien parhaaksi kaikki tunteet.. Näen näistä vastauksista että ei minusta ole mihinkään :(

        Älkää vastatko tähän ketjuun enää. Toivon että tämä suljetaan.


      • jeejeekuu
        ikäero-suhteet kirjoitti:

        Te ootte ihan kamalia !

        Lukekaas mun aloitusviesti, siitä näette positiivisuuden.

        Se mistä mun negatiivisuus taas johtuu, niin siitä et olen kysynyt joskus tätä asiaa muiltakin ja aina saanut saman tyyppisiä vastauksia, että ei tuo ikäero sovi jne. :( Ilman että olen sillon edes perustellut asiaa.

        En ymmärrä miksi kaikki on tälläistä rakkaussuhdetta niin paljon vastaan !!! :(

        Haluaisin kuulla ennemmin tälläisiä kommentteja:

        " Kyllä voisin seurustella, koska onhan nainen täysi-ikäinen ja se on ensimmäinen edellytys kaikelle ja jos hän on mukava, kaunis ja luonteenpiirteemme kohtaa. "

        Ajattelin ensiksi että tuo olisi itsestään selvyys, mutta nyt taas näitä vastauksia lukiessani mun ajatus asioista hämärtyy...

        Hiipuu tunne koko ajan sitä parisuhteen yrittämistä kohtaan, jos 90% miehistä on tätä mieltä, niin tietää hyvin todennäköisesti myös sen, mitä tuo mies vastaa ja siinä sivussa menen särkemään vielä meidän ystävyyden, koska eihän se voi olla entisensä enää sen jälkeen jos tunnustan tunteistani. Ei siitä koskaan enää tule samallaista.

        Tapan siis kaikki tunteeni ja haaveet miestä kohtaan, siitä että saisin olla nuorempi nainen, vanhemman miehen kanssa parisuhteessa ja perustaa joskus nuorena myöskin perheen.

        Hyväksyn ja nielen myöskin sen, että en saa olla nuori aikuinen tai nainen vaan minun pitää edelleen olla lapsi ja tyttö.

        Ainut mitä tässä elämässä olen koviten halunnut, on rakkaus. Ei ole muutenkaan aina ollut helppoa, vaikkei nämä liity aiheeseen, niin vanhempani ovat kerran eronneet, sitten palanneet taas yhteen, isällä on ollut alkoholi ongelma ja minua on kiusattu koulussa. Oman ikäiset pojat eivät ole osanneet kuin nälviä, siksi mä haluaisin vanhemman ja kypsemmän miehen. Ajatus myöskin vanhemmista, kypsemmistä ja kokeneemmistä miehistä kiihottaa minua enemmän kuin oman ikäiset sällit.

        Mun on toimittava tämän miehen kanssa sitten niin kuin toimin. Ehkä hylkään meidän molempien parhaaksi kaikki tunteet.. Näen näistä vastauksista että ei minusta ole mihinkään :(

        Älkää vastatko tähän ketjuun enää. Toivon että tämä suljetaan.

        Suora vastaus tälle lapselliselle teinille.

        Sääntö NUMEO YKSI. Lopeta toi mitä SÄ haluaisit vinkuminen. Opettele ottamaan nöyrästi se vastan mitä elämä tuo. Älä määrää tai käske ketään vaan opettele pidättäytymään haluissasi. Älä käske lopettamaan ketjua, älä vingu lapsellisesti mitä haluaisit kuulla....vaan hyväksy ja sopeudu !

        Muuten et vielä ole lähelläkään aikuisuutta.... opettele kestämään ne ikävät vastaukset jotka eivät sua miellytä. Opettele kestämään vastoinkäymisiä, opettele olemaan avautumatta joka asiaan, kuuntele nöyrästi muita ===> AIKUISTU !!

        Olet vikatiellä aikuistumisen taipaleella, ota nyt tänään heti suunta aikuistumisen tiellä...

        vai oletko vielä pentu, tyyliin: KAIKKIMULLEHETIENSIEDÄVASTAMIELIPITEITÄOLENJOAIKUINENUSKOKAASEJO !

        taidat olla ;)

        Ensimmäinen aikuistumisen merkki että pyydät anteeksi jatkuvia vaatimuksiasi :)


    • Mie vaan

      Älä hyvänenaika välitä tämän palstan nuivista kommenteista!!!!
      Ei nämä "viisaat" tunne sua eikä sun ystävääsi. Kato rauhassa miten teillä menee ja tehkää yhdessä kivoja asioita.
      Tuosta tulee vielä ihan hyvä suhde jos rakastatte toisianne ja annatte kumpikin toistenne virheet anteeksi.
      Hyvää kevään odotusta

    • monta vuotta jo yhdessä

      itselläni ja miehelläni on 9 vuoden ikäero, joka ei ole menoa haitannut. jos tuntuu että olette samalla aaltopituudella ja homma toimii, niin anti paukkua vaan!

    • Ikäeroa täälläkin

      Ihan mielenkiinnolla osallistun keskusteluun. Itselläni ja miesystävälläni on aika tarkasti 10v ikäeroa, mies täyttää kesällä 31 minä täytin alkuvuodesta 21. Meillä itseasiassa "tajuttiin" tuo ikäero vasta kolmansilla treffeillä kun asiasta tuli puhetta. Mies luuli minua 23-24 vuotiaaksi ja minä miestä 26-27 vuotiaaksi.

      Ollaan seurusteltu vasta vuoden verran joten tässä vaiheessa turha kommentoida suhteen kestävyydestä sen enempää, vuosi on kuitenkin lyhyt aika. Kuitenkin tuntuu että meillä on samanlaiset tulevaisuuden suunnitelmat lapsista, yhteenmuutosta ja kaikesta mitä elämältä halutaan. Ja tällä hetkellä suhde voi mainiosti.

      Tiedän olevani nuori ja 27 vuotiaana ajattelevani että "voi kuinka olin hölmö silloin parikymppisenä" mutta minun elämääni on vaikuttanut paljon se, että tavallaan otin vastuun itsestäni 16 vuotiaana, kun muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Siitä lähtien olen elättänyt itseni ja ottanut vastuun teoistani, joka omasta mielestäni on kasvattanut minua henkisesti eniten. Tässä minun ehkä hiukan sekava tarinointi mutta toivottavasti joku ymmärtää pointin.

    • Ikäero

      Nou hätä, ei se rakkaus ikää katso:)
      Minä 20 ja kultani 38!
      Olen onnellisempi kuin koskaan, pian vuoden päivät tulee seurustelussa täyteen ja olen edelleen todella rakastunut.
      Kaikki riippuu niin ihmisestä!

    • Tietäjä36vÄijä

      Tolle "Ikäero-suhteet" tytölle kirjoittaisin jos on siis aikuinen ja ryhdikkäästi vastaa minulle.

      Sulla on niin hirveä hätä "aikuistua" ja inttää olevasi niin ja niin vanha. Jätä kaikki kirosanat mukaanlukien "paska" pois ja kun osoitat kypsyyttä kykenemällä tunteiden pidättyväisyyteen,saat ainakin alkupisteet minulta, 36-v äijältä.

      Noh, halusit tuoda nettopalkan esiin. Puhuit luvusta 1300e/kk. Mua kiinnostaa enempi paljonko sulla on ollu kokovuoden bruttotulot ja paljonko minäkin vuotena ? Sanoit olleesi 16-vuotiaana työelämässä,puhutaanko vuodesta 2011 ?

      Yleensä sun iässä aivojen kehitys yhdessä fyysisen kehityksen kanssa räjähtävät nousuun.Siksi parasta onkin sun iässä ohjata älykkäimmät ihmiset lukioon, mielellään vielä laajalle matematiikalle. Toiset sitten humanistiseille aineille.

      Kun siis pääset "meidän selkeästi aikuisten sarjaan", on hyvä kysyä mitä muuta meriittiä sulla on? Miten sun koulutus ym, laajoissa piireissä arvostetut meriitit ovat ?

      EI sulla vielä tarvii paljoa ollakaan, mutta jo pienetkin näytöt voivat puhua puolestasi.

      Muista nyt ekana toi tunteiden pidättyväisyys,harkinta ja sitten asialliset vastaukset. Joskus 30 vuotiaana ymmärrät että nämä ovat kypsyeen aikuisen ihmisen peruspilareita. Siten ne on myös elämän loppuun asti, mitä aikasemmin alotat, sitä nopeammin olet "aikuisten" kategoriassa.

      Kyllä mä voisin lyhtaikaisesti ainakin ottaa 18-vuotiaan. Toinen aika tärkee juttu on että kunhan sä olisit OMAVARAINEN, etkä teininä halua pummia mieheltä mitään vaan kokisit että omavaraisuus on kunniaasia, niin pisteitä sulle.

      Lisäksi sun iässä sinisilmäisyys ja maailman mustavalkoisuus, tai sen puuttuminen voi olla yllättävää. Myös sekin kuinka vastenmielisenä muut ihmiset kokevat kiukuttelevan teinin. Muista siis nämäkin, vältä kiukuttelua, kestä rakentavakin palaute kuin kova aikuinen, ja ennenkaikkea,kykene tunteiden pidättyväisyyteen.

      Ymmärrä myös myöntää miten vähän asioista tiedät. Minä (ja kaikki muut) 30 ikäiset alkavat tajuta elämästä että mitä enempi tietää niin sitä vähemmän tietää mistään mitään. Mekin,lähes kaikki,olimme kaikkitietäviä sun iässäsi :).

      Ei mitään, kokeile sen 30-vuotiaan kanssa. Ole sitten kanssa sinäkin aikuinen ja tosissasi. Sun iässä voidaan jo viikon kimpassa olo tulkita seurusteluksi,mutta meidän iässä kyllä oikeaan seurusteluun halutaan jo luonnollisesti enempi. Eikä niitä suhteita haluta sitten niin vaan lopettaa epämääräisesti.

      Juuri epämääräiset riidat ja mielialanvaihtelut on sitä vahvaa myrkkyä jota teinitytöt viljelee kun eivä t yksinkertaisesti hallitse hormoonejaan. Jos edelleen kuulut tähän eliittien teinien ryhmään ja edelleenkin kykenet tunteiden pidättyväisyyteen ja et kiukuttele ja tiuski kuten pahainen teini, voi sulla olla lisää todennäköisyyksiä pärjätä suhteessa.

      Mieti sittne vielä onko teillä ihan samaoja mielenkiinnon kohteita vielä 5 vuoden päästäkin ?

      Jos on, kokeile tosiaan...

      Parempi mun mielestä että 18v sitoutuu 30 vuotiaan kanssa, eikä sekoile baarissa pummimassa juomia tuntemattomilta. Baarihuoria ja oman arvon kokeilijoita löytyy teinitytöistä ihan tarpeeksi, jos yksin saadaan pois baarihuoraamasta ja pummimasta juomia, niin se on iso edistysaskel.

      30 ikäisenä ihmisenä ymmärröt kanssa että juomien pummailu silmiä räpyttelemällä on huoraamista ja oikeesit todella noloa ja häpeällistä.

      Tsemiä sulle ihastuksesi kanssa :)

      • äähhähhhähähähhhhäää

        Herrantähen, jos tämän kirjoitti oikeasti 36v mies, menetin juuri uskoni aikuisuuteen :D

        "Yleensä sun iässä aivojen kehitys yhdessä fyysisen kehityksen kanssa räjähtävät nousuun.Siksi parasta onkin sun iässä ohjata älykkäimmät ihmiset lukioon, mielellään vielä laajalle matematiikalle. Toiset sitten humanistiseille aineille."

        WTF? Kiitos tästä, sunnuntaiaamu alkaa aina reippaasti kun huutonauraa heti herättyään :D


      • Tietäjä36vÄijä
        äähhähhhähähähhhhäää kirjoitti:

        Herrantähen, jos tämän kirjoitti oikeasti 36v mies, menetin juuri uskoni aikuisuuteen :D

        "Yleensä sun iässä aivojen kehitys yhdessä fyysisen kehityksen kanssa räjähtävät nousuun.Siksi parasta onkin sun iässä ohjata älykkäimmät ihmiset lukioon, mielellään vielä laajalle matematiikalle. Toiset sitten humanistiseille aineille."

        WTF? Kiitos tästä, sunnuntaiaamu alkaa aina reippaasti kun huutonauraa heti herättyään :D

        Juu, naura vaan nuori henkilö. Säkin voit yllättyä mitä se aikuisuus sulle tuokaan :)

        Sanoppas itse mitkä tekijät on ne jotka määrääväät kehittyneemmät nuoret ja sitten vähemmän kehittyneemmät nuoret omiin kategorioihinsa ?

        Jso ei lukiomenestys tai muuten koulutussuuntaus niin mitkä tekijät näkisit olennaisina ?

        Näetkö laatueroa esimerkiksi armeijan käyneiden suhteen ?

        Siinä kun naurat, voi sun mukavuusaluesi joutua kärsimään. Voit jopa joutua pohtimaan, tai peräti opponoimaan mielipiteen...

        Ehkä parempi kuin jatkat nauramista ja annat itseäsi älykkäämpien pohtia väestön rakennetta ja tulevaisuutta.

        Mäkin nauran heh heh hee, mutta sinulle ja sinunlaisillesi.

        Tuskinpa vastaat tähänkään mitään älykästä...vai kykenisitkö ?

        Kaikista ei ole ylempiin korkeakouluihin.....


      • Tietäjä36vÄijä
        äähhähhhähähähhhhäää kirjoitti:

        Herrantähen, jos tämän kirjoitti oikeasti 36v mies, menetin juuri uskoni aikuisuuteen :D

        "Yleensä sun iässä aivojen kehitys yhdessä fyysisen kehityksen kanssa räjähtävät nousuun.Siksi parasta onkin sun iässä ohjata älykkäimmät ihmiset lukioon, mielellään vielä laajalle matematiikalle. Toiset sitten humanistiseille aineille."

        WTF? Kiitos tästä, sunnuntaiaamu alkaa aina reippaasti kun huutonauraa heti herättyään :D

        Eipä tämä heikkoluontoinen nauraja, joka on kirjoitellut 17.3.2013 09:17, kyennyt minkäänlaiseen älykkääseen vastaukseen.

        Hän tulee huomaamaan elämän raadollisuuden alle 20 vuodessa. Tai tuskin edes tunteekaan niitä oikeasti liike-elämässä menestyviä. Mutten toki voi elää onnellista elämää.

        Ehkä hän ymmärtää että ihmiset todella jakaantuvat jo teinivuosien loppuna niihin tulevaisuudessa menestyviin ja sitten taviksiin. Tai sitten on autuaan tietämätön.

        Monessa muissa maissa tulevaisuuden rakentajat ja päättäjät valitaan jo esikouluissa ja hyvin kova kriteeri on vanhempien varallisuus. Suomessa opiskelu on ilmaista ja silti jotenkin pitää löytää ne menestyvät.

        Itse pidän joskus lisätienestinä luentoja korkeakouluissa ja eri tyyppisissä seminaareissa. Itsekin ihmettelen miksi minun höpötyksiä ja kalvosulkeisia arvostetaan siinä määrin että bruttotuntipalkka on kolminumeroinen luku. Toki koulutettavat maksavat oppilaitoksille nelinumeroisia lukuja erilaisista "koulutusohjelmista" joten eiköhän oppilaitokset ja seminaarien "järjestäjät" ne oikeat rahat käärii.

        Elämä on jännää. Tuskin tämä nauraa räkättäjä luennolleni ikinä ilmestyy vaikka sinne voi joutua jos miltäkin alalta.


        Tavis duunari joka asuu pääkaupunkiseudun ylkopuolella, ei voi ymmärtää miksi normi konsultin peruspalkka voi olla 5 KiloEuroa. Myönnän että tietyjen piirien palkoissa on hirmusesti ilmaa välissä...

        Ja mitä tämä kaikki merkitsee alkuperäiseen aiheeseen ?
        Kun on menestystä ja rautaa, jostain syystä nuoret menestyneet 18 ikäiset tytöt haluta OMA-ALOTTEISESTI meidän menestyneiden miesten seuraan.

        Itse olen tavannut ihmisiä paljon, ja viimesin nuorehko liike-elämän tuttavani oli ukrainalais-syntyinen vuonna 1992 syntynyt konsultti.Meillä oli yhteisiä työkuvioita, mutta hyvin kaukaisia linkkejä. Hyvin arvosanoin valmistunut nainen vie koulutustietoa ja tulevaisuuden näkymiä baltian maihin ja toimii varsinaisesti tutkijana. Erittäin upea kroppa ja kaikista kokemuksista hänen kanssaan parhaimpina sanoisin CIM kokemuksen.

        Asiantuntijat ja pelimiehet tietävät tämän kolmikirjaimisen koodin, sillä monesti siitä joutuu maksamaan paljon.....mutta minä en viinipulloa enempää :)

        Aikasempiin kirjotuksiini vedoten, anonyyminä voin paljastaa että kyllä se yksi asia on aina meillä terveillä heteromiehillä mielessä, ja tiedän, että lähes yhtä usein naisilla. Naiset ovat vain valikoivampia... :)


    • oivoivoi...

      Ihmettelen suuresti tämän aloittajan vimmaa. Joo, kiva jos olet ihastunut ja haluat kokeilla suhdetta miehen kanssa. Tee se. Miksi edes kysyt sitä täällä? Tai siis kun luoeskelin nuita edellisiä kommentteja, ja kun joku koitti rakentavasti sinulle esittää suhteenne mahdollisia varjopuolia, aloit heti väittämään vastaan ja tinkaamaan, mikä antoi sinusta lapsellisen kuvan. Kyllähän suuren ikäeron omaavia pareja on olemassa, miksi tämäkin ei onnistuisi? Kumpaakaan teistä en tunne, mutta kannattaa miettiä tarkkaan.

    • toimii tai sitten ei

      Mun vanhemmilla oli 11 v ikäeroa. se oimi siksi, että molemmat meni asioissa puolitiehen vastaan. Kompromisseja kompromisien jälkeen. Mutta niinhän on kaikissa ihmissuhteissa ikään katsomatta.
      Isossa ikäerossa kompromissseja täytyy vaan tehdä kaikessa. Sanotaan, että vanhempi puoliso vanhentaa ja nuori nuorentaa. Elikkäs ajan kanssa molemmista hioutuu liiat särmät.

    • sannu*****

      Minä oon 22v nainen ja mieheni on 37vuotta. Yhdessä olemme olleet nyt 4vuotta josta vuosi kihloissa.

      Joten miksipä ei voisi toimia vaikka ikäeroa onkin? Kannattaa vaan kahtoa huolella ettei mies ole vaan p..illun perässä... Jos on oikein nuori nainen ja vanhempi mies niin saattaa vanhemmat miehet vaan olla "sen" perässä.. Kivahan se ois nuorelta naiselta saada.. Mutta en yleistä, koska eivät kaikki miehet ole sellaisia tai ajattele niin.

      Oma mieheni on todella sympaattinen, huomaavainen, auttavainen tyyppi. Hänen päässään liikkuu paljon muutakin kuin SEKSI. Tykkää läheisyydestä, kosketella, suudella, pitää mua kainalossa. Yhdessä lenkkeillään, tehdään ruokaa, katsotaan telkkaria.

      Kyllähän se tuppaa olemaan monesti niin että 18vuotiaat ja vielä jopa minunkin ikäiset ovat yleensä aivan liian "teinejä", joilla ei ole elämästä vielä tarpeeksi kokemusta, ei välttämättä asuta edes yksin vielä vaan vanhempien luona ja vanhemmat kustantaa kaiken.. Ei ymmärretä välttämättä rahan päälle juuri mitään vaan ois kiva vaan shoppailla menemään sama se paljon siihen rahaa uppoaa.

      Sitten voi olla paljon näitä itsetunto ongelmia kun sitä on niin nuori, eikä välttämättä vielä sinut itsensä kanssa. Peilataan ja meikataan ja tuntuu et se elämä pyörii vaan sen ulkonäön/muodin ympärillä.

      Kyllä monet kolmekymppiset naiset on jo paljon enemmän sinut oman itsensä kanssa ja sitä elämänkokemusta on enemmän. Sitä on henkisesti enemmän kypsä ja samalla tasolla saman ikäisten miesten kanssa kuin esim 18-22vuotias.

      Tuon ikäiset on yleensä aivan liian LAPSIA HENKISESTI kolmekymppiseen verrattuna. Ja niin sen kuuluu mennäkin. Ei sitä hetkessä kypsy aikuiseksi, järkeväksi naiseksi.

      Sitten on tottakai näitä kolmekymppisiäkin jotka on ihan pentuja vielä... Meitä on moneen junaan.

      Ymmärrän sen että tuon ikäinen mies ei välttämättä innostu 18vuotiaasta naisesta muuten kuin ehkä vaan seksi mielessä.

      Itse muutin 16vuotiaana kotoa pois ja siitä asti olen itseni elättänyt, maksanut laskut, vuokran, ostanut ruoat. Koiriakin on 3 kappaletta. Elämä opettaa. Muistan kun vielä asuin kotona, kuinka en käsittänyt, osanut sisäistää sitä että mitä se yksin eläminen oikeasti on, mitä se on, kun itse maksat omat menosi ja ostat itse mitä tarvitset. Ei ole äiti ja isä auttamassa enään. Siinä on osannut alkaa arvostamaan rahaa todella paljon!

      En ymmärrä, miksi joidenkin nuorten pitää esittää niin aikuista ja yrittää olla jotain mitä ei ole. Nauttikaa elämästänne ja kannattaa iloita siitä että on nuori, koska ei se nuoruuskaan loputtomiin kestä. 18vuotiaana on vielä elämä edessä ja kaikki ovet avoinna.

    • Miekkonen-83

      Olen juuri täyttänyt 30 vuotta ja seurustelen 27-vuotiaan naisen kanssa. Minusta 18-vuotiaat nuoret neidot ovat liian lapsellisia minulle. Haluan naiselta enemmän elämänkokemusta ja ylipäätään ymmärrystä maailman menosta. Mistä 18-vuotiaan kanssa voisi keskustella?

      • Äijöjö80

        Mitä sinä oikein teet sillä naisen elämänkokemuksella? Kyllä 18-vuotiaan kanssa onnistuu ihan hyvin keskustelut ihmissuhteista, elämästä, filosofiasta ja leffoista ja harrastuksista ja se kokemattomuus on vaan plussaa. Nainen on todella kiinnostunut sinusta, koska hänellä ei ole miehistä vielä niin paljoa kokemusta ja sinä herätät ihailua ja tyttö hyväksyy sinut sellaisena kuin olet.

        Oman kokemukseni mukaan nämä 25 naiset ovat joko a) besserwissereitä ihmissuhdekeskusteluissa, jotka luulevat, ettei mies ymmärrä mitään tai b) edelleen ilmapäitä tai c) molempia. Usein myös neuroottisia ja katkeroituneita. Naiset eivät ikäänny kuin viini vaan enemmänkin kuin maito.

        Kaverit on sitä varten että niiden kanssa keskustellaan. Naiset on johonkin ihan muuhun hommaan.


    • c..

      En tiedä aloittajan taustaja tai muutenkaan mistään mitään, ja mikäs minä olen tuomitsemaakaan. MUTTA hyvin selväksi tuli ettei minulle sopisi 18v nainen, itse olen 30v. Ihan kuin jossain välissä olisi vilahtanut sana riparikin :) Omalla emännällä ja miulla ikäeroa 3 vuotta ja siihen olen enemmän kuin tyytyväinen.7

      Mutta kaikki tallaa tyylillään.

    • örkkimörkki

      Tääkään alottaja pikku-ritsa ei tajua vastata vaikka siltä suoraan kysytään.

      Ei tajua ja osoittaa samalla miten lapsellinen on.No, elämä opettaa vielä.

      YKSI tärkeä kriteeri on vielä kypsymättömillä 18 kesäsillä ketunnokkatisuukoilla, on se että on AIVAN KARMEA HUOMIONTARVE !

      Siis voi herranjumala. "Minä,minä,minä...ja vielä kerran minä minä ja mun mielipiteet, ja minä sitä ja minä tätä...."

      Niinkuin tääkin elämää kokematon aloittaja. Inttää vastaan itseään älykkäämmille. Ja haluaa muka brassailla jollain 1300 nettotuloilla. Onhan tuo ihan ok sakkoritsalle, mutta Suomen mediaanipalkka on nyt 3 tonnia ja rapiat. Pääkaupunkiseudulla asuva koulutettu ailkuinen mies tienaa vähintään sen 3,5 K€ kuukaudessa.

      Kyllä noille näsäviisaille tytteleille pitää sanoa kampihin jos niiden isit ja äidit ei oo osannu...

      Joo, kyl määkin sua naida voin jos kännipäissäni sut tapaan ja ketään muuta en saa..

    • eikö leikkaa?

      Isien juttujen palstalle nuori sinkkunainen kirjoittelee ja kyselee kovasti ihmissuhdeneuvoja. Melkolailla väärä palsta valikoitunut moiseen?

    • Vanhatakatkateellisi

      Täällä nämä "puuma naiset" kirjoittelee ikäerostanne että hyi hyi!!
      Itse aikoinaan nuorena miehenä oltuani tekemissä teidän kanssanne en ikinä miettinytkään vakavampaa suhdetta kanssanne koska ettehän ole enää synnyttävässä iässänne.

      Nyt olenyli 40 ja ex myös yli 40 lensi huitsin vittuun synnytettyään kaksi lasta.
      Ei minua edes kiinnosta katsella vaihdevuotista ja sen muita ongelmia.

      Nyt bylsin 20v nuorempia ja ovat kymmenen kertaa parempia kuin nämä synnyttäneet. Saattaa tulla jälkikasvuakin....mieshän saa lapsia vaikka kuin vanhana!!
      Tsemppiä ap:lle!!!

      • Miekkonen-83

        Sinä oletkin jo vanha käby (tai voinet myös olla ap), mutta avaaja kyselikin 3-kymppisiltä vastauksia.

        Vastausten tylyys johtui siitä, että avaaja kuulosti kirjoittamansa perusteella harvinaisen lapselliselta 18-vuotiaalta neidolta.

        Enpä silti epäile, etteikö henkisesti kypsempään ja alle parikymppiseen naiseen joku 10 vuotta vanhempi mies voisi harkita suhdetta.


    • 10/30

      Älä vai hankkiudu paksuksi n. 15 vuoteen. Muutenhan ikä ei tässä asiassa ole kuin numeroita.

    • Äijjj80

      Moi! oon 32v mies ja nyt ollut jutussa 18-vuotiaan kiltin oloisen tytön kanssa. Jos meillä synkkaa hyvin niin totta hitossa rupean suhteeseen mieluummin sellaisen kanssa, jolla on vielä hauskanpitovuosia edessä kuin vaikka jonkun oman ikäiseni YH:n kanssa jolla on jo pallo jos toinenkin jalassa ja joka on rillutellut muiden kanssa ja haluaisi minusta maksumiehen.

      Nuoressa vara parempi!

      • dfddff

        On se äijä!

        Aloittajalle sen verran että selvästi murehdit liikaa epäolennaisuuksilla. Siitä vaan jos homma tuntuu toimivan.


    • Teini vielä

      Ihmiset on erilaisia erinikäisenä, mutta suurinosa 18 v on tosi lapsellisia. Kyllä noita tulee kuunneltua bussissa ja siskon poikakin on 18 v ja ihan vielä muksu.

      Ja jos et sä olisi, niin sitten pitäs kestää sun lapsellisia kavereitas. Haluaako 30 -vuotias viettää aikaa 18 -vuotiaiden kanssa? Mennä johkin baariin K 18 jne. Kiinnostuksen kohteetkin on aika erilaisia. Osa 30 v on kyllä myös vielä lapsellisia ja ei ole vielä esim. kodinperustamiset mielessä (täällä miehet on jo isejä, joten ehkä väärä paikka kysellä). Meillä on puolison kanssa ikäeroa 9 v, mutta vaimo oli jo 22 v kun tavattiin.
      Mies voi kuulla myös kavereilta kuittailuja, jos deittailee kovin nuoren kanssa. No ok, 40 v ja 18 v ois kyllä pahempi.

      Ainahan voit tietysti yrittää, ei se ikä aina ole ratkaiseva tekijä.

    • Itse tapasin kihlattuni kun olin 17-vuotias ja hän 31-vuotias, ja hyvin meillä menee.

      Ei sitä ikäeroa huomaa arjessa ainakaan meidän kohdallamme muuten kuin joitain tapahtumia muistellessa, tyyliin hän kysyy minulta "Rosa, muistatko silloin vuonna -91, kun tapahtui se ja se..." Jolloin minä vastaan että en ollut silloin syntynytkään vielä kolmeen vuoteen.

      Mutta ei meillä ole sitä ongelmaa, että minä haluaisin bilettää ja harrastaa irtosuhteita, ja hän haluaisi lapsia ja asettua aloilleen. Minä olen kiinnostunut opiskelusta, työnteosta ja sen sellaisesta, eikä kumpikaan halua lapsia. Hänen elämänkokemuksestaan on vain hyötyä minulle.

    • rakkautta miehille..

      Näkee hyvin joistain naisten kirjoituksista (jotka ei isien palstalle kuulu), että sairas naisellinen kateus nostaa päätään.Myöskin se totuus että miehet ovat kiinnostuneita nuoremmista naisista enemmän kuin oman naisen lihavasta poimuisesta mahasta ja levinneestä olemuksesta.

      Säälittävää tuoda oma epävarmuus julki noin,menisitte lenkille ja hoitaisitte kuntoanne ja miehenne seksuaalisuutta,voisi omakin olo parantua hiukan.
      Ehkä maailmassa on muutakin kuin sohvaan piereskely ja amerikkalaisten paska-ohjelmien katselu.

      No ette te tajua,onneksi on elämään iloisesti suhtautuvia ja seksikkäitä nuoriakin naisia meille isille olemassa,jotka ovat kiimaisina meihin:)

    • Mika 79

      Ikäero on hyvä asia! Miehet kehittyy hitaammin. Naisen on taas helpompi kunnioittaa miestä, kun mies on vähän itseään vanhempi. Tässä syynä ehkä se että ikä tuo itsevarmuutta. Itsevarma mies on kiinnostava. Mies sen sijaan ei jaksa olla naisen kanssa joka on liian itsevarma, koska silloin se alkaa hyppii silmille.

    • Nainen 25-v

      Asiaa sen enempää kommentoimatta sanon mielipiteeni... Minusta vasta 20-vuotiaana voi edes alkaa ajatella niitä 10 vuoden ikäeroja...
      Itse olen 25-vuotias nainen ja itse olen ihastunut myös tänä vuonna 30-vuotta täyttävään mieheen... Mutta edes tämän ikäisenä en ehkä tuntisi itseäni vielä tarpeeksi kypsäksi seurustelemaan esim. 37-vuotiaan miehen kanssa...
      Mutta älä sä AP kysele mielipiteitä, jos et niitä kestä sitten kuitenkaan kuulla...

    • provoja kaikki

      Moni mies ei kasva koskaan aikuiseksi. niiden lelut vain kasvaa. Pikkulasten hiekkalaatikkoa autoleikit siirtyy oikeiden autojen parissa leikkimiseen jne...

      Kyllä nauran miten miehet pysyy lapsina muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina lapsina.

      Naiset useimmiten on täysiikäisinä jo aikuisia.

    • Anonyymi

      Suosittelen lämpimästi kertomaan tunteistasi, että ei jää vaivaamaan tai joku muu nappaa nenäsi edestä unelmiesi miehen! Itse olen 31 vuotias mies ja jos joku 18 vuotias kaunis nainen tulisi ilmaisemaan tunteistaan, en pelkän iän perusteella välttämättä perustaisi päätöstäni.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tollokin tajuaa että Timo Vornanen

      oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest
      Maailman menoa
      598
      4362
    2. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      468
      3479
    3. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      148
      3144
    4. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      167
      2432
    5. Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä

      https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d
      Lapua
      9
      2265
    6. 242
      1784
    7. Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!

      Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm
      Tv-sarjat
      23
      1447
    8. No kerros nyt nainen

      Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.
      Ikävä
      100
      1339
    9. Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä

      Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa
      Haapavesi
      95
      1330
    10. Nainen, mietit miten minä jaksan

      En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite
      Ikävä
      89
      1120
    Aihe