30v mies ja 18v nainen parisuhteessa. Mielipiteitä?

30v. miehelle: Niin kaikkiko 18-vuotiaat naisetkin menee sinusta samaan muottiin? Missähän asioissa olisin ihan eri aaltopituuksilla kuin sinä? Ja mitä tarkoitat tuolla " Hyvin nopeasti kyllästyisin raijaamaan "pikkulikkaa" mukanani?

Kysyn näitä oikeastaan sen takia, että kannattaako mun kertoa edes miehelle tunteistani jos suurin osa niistä ajattelee tuolla tavalla. :/ Tulisi niin suuri riski pilata meidän ystävyyskin...

No minäkö en ole sitten jo nuori nainen????

Tuli sitten hyvin selväks että minun ei kannata näköjään mitään suhdetta siihen mieheen lämmitellä ja tuli myöskin hyvin selväks se että nuori nainenkaan en näköjään vielä saa olla vaikka olen täysi-ikäiseksi tullutkin ja minua kohdellaan virallisesti sellaisena mutta näköjään pitäisi edelleen asettua vaan typykän rooliin !

Jos ajatellaan nyt näin, niin 18-19vuotias on tietenkin vielä teini-ikäinen, koska kyllä minä tiedän:

THIRTEEN
FOURTEEN
FIFTEEN
SIXTEEN
SEVENTEEN
EIGHTTEEN
NINETEEN

Kyllä tätä on tarpeeks saanu kuulla ja halveksuntaa aina siitä että kun on teini. Koko sana on epämielyttävä.

Mutta on 18-19vuotias täysin eri asia kuin joku 13-14v teini. Jos ei olisi, niin samahan meidän olisi sitten laskea täysi-ikäisyyden raja 14-vuoteen. 18-19vuotiaan on pakosti siis oltava kypsempi kuin 13-14vuotias jos on normaalisti kehittynyt.

Olen myöskin lukenut että murrosikä päättyy yleensä 17-vuotiaana ja että vanhemmat kuvailee sinä aika kautta sanomalla " rauha laskeutui maahan " . Se selittäneen sen myöskin, että 18-19vuotiaalla pitäisi alkaa olemaan hitusen jo järkeäkin päässä, mitä ei välttämättä hyvin usein ylä-aste ikäisellä teinillä vielä ole. Koska kaikki alle täysi-ikäisethän on täysiä lapsia vielä! 18-vuodesta ylöspäin ruvetaan olemaan pikku hiljaa nuori aikuinen ja viimeistään sitä on ainakin 20-vuotiaana ja siitä ylöspäin, kun teini-ikä on päättynyt.

Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa... että kehitys on yksilöllistä. Minun murrosikäni alkoi esimerkiksi tosi aikaisin ja kapinoin ne pahimmat kapinoinnit jo ala-asteella. Ylä-asteella olin edelleen hyvin lapsellinen ja paha murrosikä vielä päällä varmasti, mutta ei kuitenkaan enää niin paha kun ala-asteen viimeisellä luokalla.

16-vuotiaana peruskoulun jälkeen minä hakeuduinkin jo töihin ja sitten kun rupesi tulemaan tilille 1300e kk nettona rahaa
(mikä ei tietenkään ole kovin paljon, mutta kyllä minä sillä ainakin nyt pärjään.)
Niin muutin omilleni ja siitä lähtien olen elättänyt itseni. Senkin pitäisi kertoa jotain ihmisen kypsyydestä jos kykenee huolehtimaan itse itsestään, eikä vaan roiku enää vanhempien sohvalla riutumassa että " äiti anna mulle rahaa " tai että " isi anna mulle rahaa " . Mitä valitettavasti kyllä monet joutuvat vielä tekemään koska töitä eivät saa tai ovat opiskelemassa (sekään ei yhtään huono vaihtoehto, mutta itse olen enemmän työihmisiä ja kun työpaikan sain niin tottakai päätin sinne sitten mennä.) mutta on myös niitä jotka on vielä hyvin lapsellisia tuossa iässä ja varmaan sekin ihan normaalia on ja sen takia kerjää noin sitten rahaa omilta vanhemmiltaan kun ei tuolloin viitsisi edes mitään töitä tehdä sen OMAN rahan eteen.

ikäero-suhteet kirjoitti:

Tuli sitten hyvin selväks että minun ei kannata näköjään mitään suhdetta siihen mieheen lämmitellä ja tuli myöskin hyvin selväks se että nuori nainenkaan en näköjään vielä saa olla vaikka olen täysi-ikäiseksi tullutkin ja minua kohdellaan virallisesti sellaisena mutta näköjään pitäisi edelleen asettua vaan typykän rooliin !

Jos ajatellaan nyt näin, niin 18-19vuotias on tietenkin vielä teini-ikäinen, koska kyllä minä tiedän:

THIRTEEN
FOURTEEN
FIFTEEN
SIXTEEN
SEVENTEEN
EIGHTTEEN
NINETEEN

Kyllä tätä on tarpeeks saanu kuulla ja halveksuntaa aina siitä että kun on teini. Koko sana on epämielyttävä.

Mutta on 18-19vuotias täysin eri asia kuin joku 13-14v teini. Jos ei olisi, niin samahan meidän olisi sitten laskea täysi-ikäisyyden raja 14-vuoteen. 18-19vuotiaan on pakosti siis oltava kypsempi kuin 13-14vuotias jos on normaalisti kehittynyt.

Olen myöskin lukenut että murrosikä päättyy yleensä 17-vuotiaana ja että vanhemmat kuvailee sinä aika kautta sanomalla " rauha laskeutui maahan " . Se selittäneen sen myöskin, että 18-19vuotiaalla pitäisi alkaa olemaan hitusen jo järkeäkin päässä, mitä ei välttämättä hyvin usein ylä-aste ikäisellä teinillä vielä ole. Koska kaikki alle täysi-ikäisethän on täysiä lapsia vielä! 18-vuodesta ylöspäin ruvetaan olemaan pikku hiljaa nuori aikuinen ja viimeistään sitä on ainakin 20-vuotiaana ja siitä ylöspäin, kun teini-ikä on päättynyt.

Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa... että kehitys on yksilöllistä. Minun murrosikäni alkoi esimerkiksi tosi aikaisin ja kapinoin ne pahimmat kapinoinnit jo ala-asteella. Ylä-asteella olin edelleen hyvin lapsellinen ja paha murrosikä vielä päällä varmasti, mutta ei kuitenkaan enää niin paha kun ala-asteen viimeisellä luokalla.

16-vuotiaana peruskoulun jälkeen minä hakeuduinkin jo töihin ja sitten kun rupesi tulemaan tilille 1300e kk nettona rahaa
(mikä ei tietenkään ole kovin paljon, mutta kyllä minä sillä ainakin nyt pärjään.)
Niin muutin omilleni ja siitä lähtien olen elättänyt itseni. Senkin pitäisi kertoa jotain ihmisen kypsyydestä jos kykenee huolehtimaan itse itsestään, eikä vaan roiku enää vanhempien sohvalla riutumassa että " äiti anna mulle rahaa " tai että " isi anna mulle rahaa " . Mitä valitettavasti kyllä monet joutuvat vielä tekemään koska töitä eivät saa tai ovat opiskelemassa (sekään ei yhtään huono vaihtoehto, mutta itse olen enemmän työihmisiä ja kun työpaikan sain niin tottakai päätin sinne sitten mennä.) mutta on myös niitä jotka on vielä hyvin lapsellisia tuossa iässä ja varmaan sekin ihan normaalia on ja sen takia kerjää noin sitten rahaa omilta vanhemmiltaan kun ei tuolloin viitsisi edes mitään töitä tehdä sen OMAN rahan eteen.

Lue lisää

Jatkan vielä toiseen osaan ettei tule liian pitkä muuten luettavaksi.....

15-vuotiaana eli ripari ikäisenä aloin sitten rilluttelemaan bissen kanssa ja käymään bileissä. Ensimmäisen vuoden tein sitä kyllä vanhemmilta salaa, koska oltiin sovittu että jos olen kunnolla 16v. ikään asti niin silloin saan ehkä joskus pikkuisen ottaa ja käydä kotibileissäkin.

( Jep. eli vanhempani jotka täyttävät nyt 51, eivät ole edes mitään liian tiukkaa sorttia vaan hyvin rentoja ja mukavia, mutta kuitenkin huolehtia eli meillä on aina olleet myös selvät säännöt oikeestaan tuonne 16v. ikään asti ja sitten olen alkanut saamaan enemmän vapauksia. Silloin kun minä olin pieni, joku 3-6vuotias, isäni oli tukena yhdelle -80 luvulla syntyneelle pojalle kun sillä meni kotona vähän huonosti. Se poika ja minun isä olivat siis hyviä ystäviä. Nyt tänäkin päivänä vielä, minun isä toivoo että ottaisin siitä miehestä itselleni miehen. Koska isä tuntee läpikotaisin sen tyypin ja pitää siitä. Eikä se näe pahana sitä että hän on syntynyt -80 luvulla ja minä -90 luvulla, koska heti -80 luvun jälkeenhän tuli -90 luku. On esimerkiksi moni -60 luvulla syntynytkin ja -70 luvulla syntynyt, tällä hetkellä parisuhteessa. En siis usko että vanhemmillani olisi mitään sitä vastaan jos seurustelisin jonkun 80-83 syntysenkin miehen kanssa, koska ne on tarpeeksi kaukana vanhempienikin iästä ja kunhan minun vanhemmat saisivat tutustua siihen mieheen ja tietäisivät että se kohtelee minua hyvin ja rakastaa oikeasti. Niin nou problem. Ei minun vanhemmat nimittäin muuta mulle halua kuin sitä että olisin onnellinen ja rakkautta, jos mut tekee onnelliseksi vanhempikin mies, niin ne on onnellisia mun puolesta siitäkin eivätkä raivoo.

TÄRKEINTÄ niille on se, että minua siis kohdellaan _hyvin_. Oli se mies nuori tai vanhempi.

Minä haluan myöskin 20-25vuotiaana jo lapsen/lapsia. Haluan olla nuori äiti, mutten kuitenkaan mikään teini-äitikään. En usko että kukaan saman ikäinen jannu kuin minä, välttämättä halua ruveta tuossa iässä lisääntymään. Senkin takia vähän vanhempi mies olisi hyvä asia.

Ryypätä ja rillutellakin oon saanu ihan tarpeeks, jos sitä teen 15-vuotiaasta jonnekin parikymppiseen. Siihen oikeesti väsyy...

En minä oo sellanen joka viikonloppunen rilluttelija. Olin joskus ja mie väsyin jo siihen vuoden jälkeen ja rahaa palo helvetisti turhaan...

Nyt käyn viihteellä kerran kuussa yhtenä viikonloppuna. Joten senkään ei pitäis vanhemmalle miehelle olla ongelma ja sitten kuvitellaan et jos musta tulis 21-vuotiaana vaikka perheellinen nii mie oisin valmis vähentämään sen mun juhlimisenkin ihan vaan juhlapäiviin ja ymmärtäisin jos sitä pitäis pistää vieläkin harvasemmaks, kun on niitä lapsia ja niiden takia ei välttämättä pääse aina lähtemään vaikka ois kuinka juhla päivä.

Mie tajuun sen että mie en kuitenkaan kuole siihen, kun mie joskus sinne baariin ja viihteelle kuitenkin pääsen. Ei minun tarvii jättää sitä siis kokonaan pois ja onhan se hyvä käydä välillä miehen kanssa yhdessäkin ja erikseen tuulettumasta koti oloista meni sitten baariin tai muualle viettää aikaa ilman alkoholiakin, jotta parisuhde pysyy hyvänä. Ei sitä toisen naamaa jaksa katella 25/8 , pitää olla omaakin elämää välillä.

Eli se mitä haluan tässä teille sanoa:

Älkää tuomitseko aina pelkän iän perusteella jos kyseessä on täysi-ikäinen henkilö kuitenkin. 18-19vuotias voi olla molempia, se voi olla tyttö tai sitten nuori nainen. Tuon ikäsen kohdalla se kannattaa katsoo yleisestä olemuksesta ja käytöksestä, et kumpaa se on.

Luusereita te myöskin ootte ihan luonteeltanne, jos ulkoiset paineet on kanssa ne mitkä pistää teidät hylkäämään mukavan naisen. Kaverit ja perhe voi eka kammoksua joissakin piireissä ikäero suhteita, mutta jos he teistä oikeasti välittää niin ei ne sen takia hylkää ja oppii ajan kanssa hyväksymään !

ikäero-suhteet kirjoitti:

Jatkan vielä toiseen osaan ettei tule liian pitkä muuten luettavaksi.....

15-vuotiaana eli ripari ikäisenä aloin sitten rilluttelemaan bissen kanssa ja käymään bileissä. Ensimmäisen vuoden tein sitä kyllä vanhemmilta salaa, koska oltiin sovittu että jos olen kunnolla 16v. ikään asti niin silloin saan ehkä joskus pikkuisen ottaa ja käydä kotibileissäkin.

( Jep. eli vanhempani jotka täyttävät nyt 51, eivät ole edes mitään liian tiukkaa sorttia vaan hyvin rentoja ja mukavia, mutta kuitenkin huolehtia eli meillä on aina olleet myös selvät säännöt oikeestaan tuonne 16v. ikään asti ja sitten olen alkanut saamaan enemmän vapauksia. Silloin kun minä olin pieni, joku 3-6vuotias, isäni oli tukena yhdelle -80 luvulla syntyneelle pojalle kun sillä meni kotona vähän huonosti. Se poika ja minun isä olivat siis hyviä ystäviä. Nyt tänäkin päivänä vielä, minun isä toivoo että ottaisin siitä miehestä itselleni miehen. Koska isä tuntee läpikotaisin sen tyypin ja pitää siitä. Eikä se näe pahana sitä että hän on syntynyt -80 luvulla ja minä -90 luvulla, koska heti -80 luvun jälkeenhän tuli -90 luku. On esimerkiksi moni -60 luvulla syntynytkin ja -70 luvulla syntynyt, tällä hetkellä parisuhteessa. En siis usko että vanhemmillani olisi mitään sitä vastaan jos seurustelisin jonkun 80-83 syntysenkin miehen kanssa, koska ne on tarpeeksi kaukana vanhempienikin iästä ja kunhan minun vanhemmat saisivat tutustua siihen mieheen ja tietäisivät että se kohtelee minua hyvin ja rakastaa oikeasti. Niin nou problem. Ei minun vanhemmat nimittäin muuta mulle halua kuin sitä että olisin onnellinen ja rakkautta, jos mut tekee onnelliseksi vanhempikin mies, niin ne on onnellisia mun puolesta siitäkin eivätkä raivoo.

TÄRKEINTÄ niille on se, että minua siis kohdellaan _hyvin_. Oli se mies nuori tai vanhempi.

Minä haluan myöskin 20-25vuotiaana jo lapsen/lapsia. Haluan olla nuori äiti, mutten kuitenkaan mikään teini-äitikään. En usko että kukaan saman ikäinen jannu kuin minä, välttämättä halua ruveta tuossa iässä lisääntymään. Senkin takia vähän vanhempi mies olisi hyvä asia.

Ryypätä ja rillutellakin oon saanu ihan tarpeeks, jos sitä teen 15-vuotiaasta jonnekin parikymppiseen. Siihen oikeesti väsyy...

En minä oo sellanen joka viikonloppunen rilluttelija. Olin joskus ja mie väsyin jo siihen vuoden jälkeen ja rahaa palo helvetisti turhaan...

Nyt käyn viihteellä kerran kuussa yhtenä viikonloppuna. Joten senkään ei pitäis vanhemmalle miehelle olla ongelma ja sitten kuvitellaan et jos musta tulis 21-vuotiaana vaikka perheellinen nii mie oisin valmis vähentämään sen mun juhlimisenkin ihan vaan juhlapäiviin ja ymmärtäisin jos sitä pitäis pistää vieläkin harvasemmaks, kun on niitä lapsia ja niiden takia ei välttämättä pääse aina lähtemään vaikka ois kuinka juhla päivä.

Mie tajuun sen että mie en kuitenkaan kuole siihen, kun mie joskus sinne baariin ja viihteelle kuitenkin pääsen. Ei minun tarvii jättää sitä siis kokonaan pois ja onhan se hyvä käydä välillä miehen kanssa yhdessäkin ja erikseen tuulettumasta koti oloista meni sitten baariin tai muualle viettää aikaa ilman alkoholiakin, jotta parisuhde pysyy hyvänä. Ei sitä toisen naamaa jaksa katella 25/8 , pitää olla omaakin elämää välillä.

Eli se mitä haluan tässä teille sanoa:

Älkää tuomitseko aina pelkän iän perusteella jos kyseessä on täysi-ikäinen henkilö kuitenkin. 18-19vuotias voi olla molempia, se voi olla tyttö tai sitten nuori nainen. Tuon ikäsen kohdalla se kannattaa katsoo yleisestä olemuksesta ja käytöksestä, et kumpaa se on.

Luusereita te myöskin ootte ihan luonteeltanne, jos ulkoiset paineet on kanssa ne mitkä pistää teidät hylkäämään mukavan naisen. Kaverit ja perhe voi eka kammoksua joissakin piireissä ikäero suhteita, mutta jos he teistä oikeasti välittää niin ei ne sen takia hylkää ja oppii ajan kanssa hyväksymään !

Lue lisää

Ja tiedän myöskin että aivot kehittyy 25v. asti ja läpäläpälääläälää.....

Ja viimenen oikeus mikä ihmiselle tulee on adoptio oikeus ja varmasti just siitä syystä ei katsota alle 25-vuotiaan henkilön olevan kykenevä adoptioon koska ei ole aivoiltaan vielä täysin valmis ja usein myös ajatellaan että opiskelutkin voi olla vielä jollakin kesken tai taloudellinen tilanne ei ole niin vakaa että siihen välttämättä voisi lasta ottaa.

Mut entä jos aivotkin on sillä tavalla jo kehittyny että pystyy kuitenkin vakavaan parisuhteeseenkin vanhemman miehenkin kanssa?

Eikö tuo ole se pääasia.

ikäero-suhteet kirjoitti:

Ja tiedän myöskin että aivot kehittyy 25v. asti ja läpäläpälääläälää.....

Ja viimenen oikeus mikä ihmiselle tulee on adoptio oikeus ja varmasti just siitä syystä ei katsota alle 25-vuotiaan henkilön olevan kykenevä adoptioon koska ei ole aivoiltaan vielä täysin valmis ja usein myös ajatellaan että opiskelutkin voi olla vielä jollakin kesken tai taloudellinen tilanne ei ole niin vakaa että siihen välttämättä voisi lasta ottaa.

Mut entä jos aivotkin on sillä tavalla jo kehittyny että pystyy kuitenkin vakavaan parisuhteeseenkin vanhemman miehenkin kanssa?

Eikö tuo ole se pääasia.

Lue lisää

Voi tyttö rukka suo. Toi kaikki sun selittelyt teki kyllä selväksi, että ihan teini tyttönen olet vielä. Mikäli olisit oikeasti, jotenkin kehittyneempi, kuin useat ikäisesi, ei sinun tarvitsisi monen viestin verran perustella sitä. Minäkin kuvittelin olevani tuossa iässä paljon fiksumpi, kuin monet ikäiseni. Ja jossain määrin varmaan olinkin ja lähes kaikki ystäväni ovat aina olleet vuosia minua vanhempia, kun en oman ikäisteni kanssa oikein löytänyt yhteistä säveltä, mutta nyt kun näin 25 vuotiaana katsoo tonne 7 vuoden taakse, niin huh huh.. En tosissaankaan ollut silloin vielä aikuinen, vaikka niin kuvittelinkin.

Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan.

lolloool kirjoitti:

Voi tyttö rukka suo. Toi kaikki sun selittelyt teki kyllä selväksi, että ihan teini tyttönen olet vielä. Mikäli olisit oikeasti, jotenkin kehittyneempi, kuin useat ikäisesi, ei sinun tarvitsisi monen viestin verran perustella sitä. Minäkin kuvittelin olevani tuossa iässä paljon fiksumpi, kuin monet ikäiseni. Ja jossain määrin varmaan olinkin ja lähes kaikki ystäväni ovat aina olleet vuosia minua vanhempia, kun en oman ikäisteni kanssa oikein löytänyt yhteistä säveltä, mutta nyt kun näin 25 vuotiaana katsoo tonne 7 vuoden taakse, niin huh huh.. En tosissaankaan ollut silloin vielä aikuinen, vaikka niin kuvittelinkin.

Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan.

Lue lisää

lollool: Sun selitykses on täyttä pee askaa. :D En yhtään ihmettelisi jos sinä kyseinen kirjoittaja olisit vaikka nainen tuolta äitien jutut palstalta! Niin kun täällä joku mies oli jo kerran alotuksen tehny minkä minäkin lukasin ja siinä luki " Oikeastiko isien palsta? " ja sinne oli kommentoitu et naiset käy sabotoimassa tätä palstaa jatkuvasti...

Teillä naisilla on sellanen ihme juttu että jos nuorempi nainen on kiinostunut teidän ikäsistä miehistä, niin miksi yritätte kusta sen homman heti? Kai tähän on joku luonnollinen selitys.. Koetteko sen jotenkin uhkaksi? Tai sitten ootte tyhmästi vaan sitä mieltä että se nyt ei vaan ole oikein. Mutta kun et sinäkään päätä siitä, mikä on muille oikein ! TAI , että millainen kukin ihminen on.

Sitten missä kohdassa minä oon sanonu kuvittelevani olevani kypsempi tai aikuinen?

Puhuin vaan asioista just niinku mä ite ajattelen, enkä niin että yrittäisin olla kypsempi ja toisekseen mä sanoin olevani NUORI aikuinen eli tiedän itsekin sen että kasvan vielä ja muutun. Olisihan se typeryyttä sanoa näin 18-VUOTIAANA, että minä olen TÄYSIN valmis ihminen. Naurasin itekkin tuolle, koska 18-vuotta jos on vasta elämää takana niin ei se kovin paljon ole..

Ja sitten nämä sinun neuvomiset ja pätemiset:

" Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan. "

Luuletko sinä että minä en näitä asioita tienny????

Miksi selität mulle itsestään selviä asioita?

Ihan oikeasti. Jos mä en kaikkea tänne kirjotakkaan, niin ei se tarkota sitä ettenkö minä niitä asioita ajattelisi. Näköjään pitäny tuokin kirjottaa, niin ei ois varaa sullakaan siinä neuvoa ja päteä.

Mähän sanoin esimerkiksi että haluan lapsia 20-25vuotiaana ja tällä hetkellä haaveilen että voitaisiin alkaa tuon miehen kanssa parisuhteeseen. Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lasten hankintaa.

Jos sä muutenkin haluat haukkua mua ja olla ikäero suhteita vastaan, niin älä rupee sitten tuossa lopussa tulemaan asioiden kanssa mua vastaan ja olla mukava.

Sanoinko mä muuten tuolla et mulla on omatkin vanhemmat olemassa? vai vieläkö tuut väittämään että mä oon orpo ja tarviin neuvontaa sunlaiselta ihmiseltä joka ensiks mua haukkuu ja mistä paistaa suoraan läpi se että haluaa täydellä kädellä tyrmätä tälläiset nuoremman naisen ja vanhemman miehen suhteet?

12v. ikäerona ei oikeasti ole loppujen lopuksi paha ! Tuolla ikäerolla varustettuja parinskuntia on Suomessa hyvin paljonkin. Uskotko sen vai yritätkö kieltää senkin?? Tässä vaiheessa tuo ikäero voi kuulostaa jonkun korvaan jumalattoman suurelta, mutta luuletko myöskin niin ettei se ajan kanssa tuu siitä tasottumaan?

Se miksi mä kirjotin myöskin nuo tekstit, niin siinäpähän halusin näyttää että mitenkä minä asioista ajattelen. Perusteleminen on kypsyyttä, jos ihminen ei osaa perustella asioita se on sillon epäkypsä. Näin minä ajattelen ja näin ajattelee mun vanhemmatkin ja ovat kasvattaneet mut siihen että jos jotain sanoo, on osattava perustella tai muuten sillä asialla ei ole minkäänlaista pohjaa. Tästä näkee sen että mä oon kanssa ajatellu näitä asioita hyvin paljon. Järkevästi.

Ihme moraalin vartija sinäkin oot, mut nuo moraali jutut onkin täyttä kukkua kun ne on aina ihmisten omassa päässä vaan. Laki on se, mikä koskee jokaista. Jos me seurusteltaisiin tuon miehen kanssa, me ei tehtäisi siinä edes mitään väärää.

Hirveesti patoon vihaa ja suuttumusta tuollaisista kommenteista itseeni. Ne on jotenkin niin ilkeitä. Vaikka positiivisin mielin tännekin palstalle tulee ensiksi tekemään aiheesta aloituksen Saa kokea aina olevansa jotenkin viallinen, kun ei kelpaisi, vaikka olisi kuinka hyvä.

ikäero-suhteet kirjoitti:

lollool: Sun selitykses on täyttä pee askaa. :D En yhtään ihmettelisi jos sinä kyseinen kirjoittaja olisit vaikka nainen tuolta äitien jutut palstalta! Niin kun täällä joku mies oli jo kerran alotuksen tehny minkä minäkin lukasin ja siinä luki " Oikeastiko isien palsta? " ja sinne oli kommentoitu et naiset käy sabotoimassa tätä palstaa jatkuvasti...

Teillä naisilla on sellanen ihme juttu että jos nuorempi nainen on kiinostunut teidän ikäsistä miehistä, niin miksi yritätte kusta sen homman heti? Kai tähän on joku luonnollinen selitys.. Koetteko sen jotenkin uhkaksi? Tai sitten ootte tyhmästi vaan sitä mieltä että se nyt ei vaan ole oikein. Mutta kun et sinäkään päätä siitä, mikä on muille oikein ! TAI , että millainen kukin ihminen on.

Sitten missä kohdassa minä oon sanonu kuvittelevani olevani kypsempi tai aikuinen?

Puhuin vaan asioista just niinku mä ite ajattelen, enkä niin että yrittäisin olla kypsempi ja toisekseen mä sanoin olevani NUORI aikuinen eli tiedän itsekin sen että kasvan vielä ja muutun. Olisihan se typeryyttä sanoa näin 18-VUOTIAANA, että minä olen TÄYSIN valmis ihminen. Naurasin itekkin tuolle, koska 18-vuotta jos on vasta elämää takana niin ei se kovin paljon ole..

Ja sitten nämä sinun neuvomiset ja pätemiset:

" Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan. "

Luuletko sinä että minä en näitä asioita tienny????

Miksi selität mulle itsestään selviä asioita?

Ihan oikeasti. Jos mä en kaikkea tänne kirjotakkaan, niin ei se tarkota sitä ettenkö minä niitä asioita ajattelisi. Näköjään pitäny tuokin kirjottaa, niin ei ois varaa sullakaan siinä neuvoa ja päteä.

Mähän sanoin esimerkiksi että haluan lapsia 20-25vuotiaana ja tällä hetkellä haaveilen että voitaisiin alkaa tuon miehen kanssa parisuhteeseen. Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lasten hankintaa.

Jos sä muutenkin haluat haukkua mua ja olla ikäero suhteita vastaan, niin älä rupee sitten tuossa lopussa tulemaan asioiden kanssa mua vastaan ja olla mukava.

Sanoinko mä muuten tuolla et mulla on omatkin vanhemmat olemassa? vai vieläkö tuut väittämään että mä oon orpo ja tarviin neuvontaa sunlaiselta ihmiseltä joka ensiks mua haukkuu ja mistä paistaa suoraan läpi se että haluaa täydellä kädellä tyrmätä tälläiset nuoremman naisen ja vanhemman miehen suhteet?

12v. ikäerona ei oikeasti ole loppujen lopuksi paha ! Tuolla ikäerolla varustettuja parinskuntia on Suomessa hyvin paljonkin. Uskotko sen vai yritätkö kieltää senkin?? Tässä vaiheessa tuo ikäero voi kuulostaa jonkun korvaan jumalattoman suurelta, mutta luuletko myöskin niin ettei se ajan kanssa tuu siitä tasottumaan?

Se miksi mä kirjotin myöskin nuo tekstit, niin siinäpähän halusin näyttää että mitenkä minä asioista ajattelen. Perusteleminen on kypsyyttä, jos ihminen ei osaa perustella asioita se on sillon epäkypsä. Näin minä ajattelen ja näin ajattelee mun vanhemmatkin ja ovat kasvattaneet mut siihen että jos jotain sanoo, on osattava perustella tai muuten sillä asialla ei ole minkäänlaista pohjaa. Tästä näkee sen että mä oon kanssa ajatellu näitä asioita hyvin paljon. Järkevästi.

Ihme moraalin vartija sinäkin oot, mut nuo moraali jutut onkin täyttä kukkua kun ne on aina ihmisten omassa päässä vaan. Laki on se, mikä koskee jokaista. Jos me seurusteltaisiin tuon miehen kanssa, me ei tehtäisi siinä edes mitään väärää.

Hirveesti patoon vihaa ja suuttumusta tuollaisista kommenteista itseeni. Ne on jotenkin niin ilkeitä. Vaikka positiivisin mielin tännekin palstalle tulee ensiksi tekemään aiheesta aloituksen Saa kokea aina olevansa jotenkin viallinen, kun ei kelpaisi, vaikka olisi kuinka hyvä.

Lue lisää

Ei se 12v ole iso ikäero jos molemmat on yli 30v. Karu tosiasia on kuitenkin se, että kolmekymppisen silmissä 18v on ihan kakara vielä, oli se sitten miten kypsä ikäisekseen tahansa. Eihän se kivalta tunnu jos ihan hirveästi tahtoo juuri sen kolmekymppisen miehen, mutta niin se vain valitettavasti menee. Ei toki aina, voihan se mies hyvinkin tykätä teineistä, kokeile ja kysy, sillähän se selviää. Mutta siinä voi pian käydä niinkin että sinä kyllästyt siihen jannuun, melkosia fossiilejahan ne 80-luvun alkuvuosina syntyneet jo ovat ;)

lolloool kirjoitti:

Voi tyttö rukka suo. Toi kaikki sun selittelyt teki kyllä selväksi, että ihan teini tyttönen olet vielä. Mikäli olisit oikeasti, jotenkin kehittyneempi, kuin useat ikäisesi, ei sinun tarvitsisi monen viestin verran perustella sitä. Minäkin kuvittelin olevani tuossa iässä paljon fiksumpi, kuin monet ikäiseni. Ja jossain määrin varmaan olinkin ja lähes kaikki ystäväni ovat aina olleet vuosia minua vanhempia, kun en oman ikäisteni kanssa oikein löytänyt yhteistä säveltä, mutta nyt kun näin 25 vuotiaana katsoo tonne 7 vuoden taakse, niin huh huh.. En tosissaankaan ollut silloin vielä aikuinen, vaikka niin kuvittelinkin.

Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan.

Lue lisää

Aika romaani sieltä tuli kieltämättä...

Samaa mieltä, teinit hermostuu jos niitä pitää ihan teineinä ja kakaroina. Ja välittää muiden mielipiteistä enemmän kuin aikuiset. Muistan kyllä itsekin ottaneeni pulttia, kun olin jo 20 v ja työelämässä ja koin ikärasismia. Pidin itseäni niin aikuisena ja paasasin varmaan saman lailla ja todistelin aikuisuuttani. Jotenkin kirjoituksestasi paistaa kyllä kypsymättömyys. Vaikka tulisitkin toimeen omillasi.

ikäero-suhteet kirjoitti:

lollool: Sun selitykses on täyttä pee askaa. :D En yhtään ihmettelisi jos sinä kyseinen kirjoittaja olisit vaikka nainen tuolta äitien jutut palstalta! Niin kun täällä joku mies oli jo kerran alotuksen tehny minkä minäkin lukasin ja siinä luki " Oikeastiko isien palsta? " ja sinne oli kommentoitu et naiset käy sabotoimassa tätä palstaa jatkuvasti...

Teillä naisilla on sellanen ihme juttu että jos nuorempi nainen on kiinostunut teidän ikäsistä miehistä, niin miksi yritätte kusta sen homman heti? Kai tähän on joku luonnollinen selitys.. Koetteko sen jotenkin uhkaksi? Tai sitten ootte tyhmästi vaan sitä mieltä että se nyt ei vaan ole oikein. Mutta kun et sinäkään päätä siitä, mikä on muille oikein ! TAI , että millainen kukin ihminen on.

Sitten missä kohdassa minä oon sanonu kuvittelevani olevani kypsempi tai aikuinen?

Puhuin vaan asioista just niinku mä ite ajattelen, enkä niin että yrittäisin olla kypsempi ja toisekseen mä sanoin olevani NUORI aikuinen eli tiedän itsekin sen että kasvan vielä ja muutun. Olisihan se typeryyttä sanoa näin 18-VUOTIAANA, että minä olen TÄYSIN valmis ihminen. Naurasin itekkin tuolle, koska 18-vuotta jos on vasta elämää takana niin ei se kovin paljon ole..

Ja sitten nämä sinun neuvomiset ja pätemiset:

" Sinäkin jo oot päättänyt, että koska lapsen haluat. Ihan näin pienenä vinkkinä. Ala ensin parisuhteeseen, ja mikäli se parisuhde on pysynyt vielä siinä sun ikääsi ajatellen sellaisen 3-4 vuotta, ala sitten vasta harkitsemaan sitä perheen perustamista aikasintaan. Ja lisäksi, lapsi ei ole asia, joka vain halutaan. Ei se aina niin mene, vaan edessä voi olla monta mutkaakin, tai toisaalta voit tulla jo heti ensi yrityksellä raskaaksi, kuka sitä tietää. Mutta elä elämääsi nuori "nainen" rauhassa ja katso mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Täällä kukaan ei pysty sanomaan, mitä se kolmikymppinen sinusta ajattelee, koska kukaan täällä ei ihmistä tunne ja sen fiiliksisä. Itse olen sitä mieltä, että ikä on vain numero, joka ei välttämättä kerro ihmisestä mitään. Kuka sitä tietää, vaikka teillä rakkaus syntyisikin, mutta älä nyt oikeasti jo suunnittele niitä lapsia, kun ei ole sitä parisuhdettakaan. "

Luuletko sinä että minä en näitä asioita tienny????

Miksi selität mulle itsestään selviä asioita?

Ihan oikeasti. Jos mä en kaikkea tänne kirjotakkaan, niin ei se tarkota sitä ettenkö minä niitä asioita ajattelisi. Näköjään pitäny tuokin kirjottaa, niin ei ois varaa sullakaan siinä neuvoa ja päteä.

Mähän sanoin esimerkiksi että haluan lapsia 20-25vuotiaana ja tällä hetkellä haaveilen että voitaisiin alkaa tuon miehen kanssa parisuhteeseen. Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lasten hankintaa.

Jos sä muutenkin haluat haukkua mua ja olla ikäero suhteita vastaan, niin älä rupee sitten tuossa lopussa tulemaan asioiden kanssa mua vastaan ja olla mukava.

Sanoinko mä muuten tuolla et mulla on omatkin vanhemmat olemassa? vai vieläkö tuut väittämään että mä oon orpo ja tarviin neuvontaa sunlaiselta ihmiseltä joka ensiks mua haukkuu ja mistä paistaa suoraan läpi se että haluaa täydellä kädellä tyrmätä tälläiset nuoremman naisen ja vanhemman miehen suhteet?

12v. ikäerona ei oikeasti ole loppujen lopuksi paha ! Tuolla ikäerolla varustettuja parinskuntia on Suomessa hyvin paljonkin. Uskotko sen vai yritätkö kieltää senkin?? Tässä vaiheessa tuo ikäero voi kuulostaa jonkun korvaan jumalattoman suurelta, mutta luuletko myöskin niin ettei se ajan kanssa tuu siitä tasottumaan?

Se miksi mä kirjotin myöskin nuo tekstit, niin siinäpähän halusin näyttää että mitenkä minä asioista ajattelen. Perusteleminen on kypsyyttä, jos ihminen ei osaa perustella asioita se on sillon epäkypsä. Näin minä ajattelen ja näin ajattelee mun vanhemmatkin ja ovat kasvattaneet mut siihen että jos jotain sanoo, on osattava perustella tai muuten sillä asialla ei ole minkäänlaista pohjaa. Tästä näkee sen että mä oon kanssa ajatellu näitä asioita hyvin paljon. Järkevästi.

Ihme moraalin vartija sinäkin oot, mut nuo moraali jutut onkin täyttä kukkua kun ne on aina ihmisten omassa päässä vaan. Laki on se, mikä koskee jokaista. Jos me seurusteltaisiin tuon miehen kanssa, me ei tehtäisi siinä edes mitään väärää.

Hirveesti patoon vihaa ja suuttumusta tuollaisista kommenteista itseeni. Ne on jotenkin niin ilkeitä. Vaikka positiivisin mielin tännekin palstalle tulee ensiksi tekemään aiheesta aloituksen Saa kokea aina olevansa jotenkin viallinen, kun ei kelpaisi, vaikka olisi kuinka hyvä.

Lue lisää

"Joten pari vuotta tulisi ainakin seurusteltua ennen kuin mietittäisiin mitään lastenhankintaa". Ette ole vielä yhdessäkään ja mietit tuollaisia? Et voi tietää koska mies miettii lasten hankintaa, voi olla että haluaakin lapsia jo vuoden seurusteltuaan tai ehkä vasta 5-10 vuoden päästä alkaa edes harkita. Tai ei halua lapsia lainkaan. Ota ihan askel kerrallaan. Mielipiteitähän täällä kyselit, joten ei kannata turhaan loukkaantua vaikka joku täysillä tyrmäisi suhteen vanhempaan mieheen tai ei olisi samaa mieltä kanssasi. Jos haluat vaan tietynlaisia vastauksia niin olisit heti kertonut. Vaikka en ymmärrä miksi silloin edes kysellä...

mies---30v: No kuulostanko minä sinusta sitten varteen otettavalta poikkeustapaukselta? Jos esimerkiksi luit noita perusteluja, miten mistäkin asiasta ajattelen. Rehellisesti.

Sano siis oikeasti kanssa rehellisesti... ! Äläkä pyri missään nimessä mielyttämään minua sen takia vain koska olen nuori. Haluan kuulla totuuden.

Itse en nää 30-vuotiasta kuitenkaan vielä minään ikäloppuna. 30-vuotias mies on minusta vielä nuori ja komea, enkä yhtään edes huijaa!

Eikä minulla leikitellä. Eräs viisas ihminen on mulle aikoinaan sanonut, että sen verran kipakalta tapaukselta mä vaikutan että tuskin olisi edes mahdollisuutta.

Mulla on oikeastaan joskus onnistuneet leikkimään nuoret sällit.
( Niin, nekin oikeasti tekee tätä aina välillä tytöille...)

Ei ne osaa ottaa huomioon aina välttämättä tunteita.

Siksi mä haluankin nyt löytää 18-vuotiaana MIEHEN, isolla ämmällä ja piste perään. Enkä mitään nuorta miestä, mitä nuo minun ikäset tuppaa vähitellen olemaan.

29-30v miehen luulisi kyllä osaavan käsitellä jo naisen tunteitakin ja ottaa niitä huomioon eritavalla, sitten jos minulla leikittelisi, ei voisi sanoa kuin että kyseessä on silloin enemmän p*ska luonne kuin mikään muu.

Tää on ihan totuus.

Ihminen joka on luonteeltaan hyvä, niin ei sen tarvii käyttää hyväks muita ihmisiä millään tavalla, ikää katsomatta...

ikäero-suhteet kirjoitti:

mies---30v: No kuulostanko minä sinusta sitten varteen otettavalta poikkeustapaukselta? Jos esimerkiksi luit noita perusteluja, miten mistäkin asiasta ajattelen. Rehellisesti.

Sano siis oikeasti kanssa rehellisesti... ! Äläkä pyri missään nimessä mielyttämään minua sen takia vain koska olen nuori. Haluan kuulla totuuden.

Itse en nää 30-vuotiasta kuitenkaan vielä minään ikäloppuna. 30-vuotias mies on minusta vielä nuori ja komea, enkä yhtään edes huijaa!

Eikä minulla leikitellä. Eräs viisas ihminen on mulle aikoinaan sanonut, että sen verran kipakalta tapaukselta mä vaikutan että tuskin olisi edes mahdollisuutta.

Mulla on oikeastaan joskus onnistuneet leikkimään nuoret sällit.
( Niin, nekin oikeasti tekee tätä aina välillä tytöille...)

Ei ne osaa ottaa huomioon aina välttämättä tunteita.

Siksi mä haluankin nyt löytää 18-vuotiaana MIEHEN, isolla ämmällä ja piste perään. Enkä mitään nuorta miestä, mitä nuo minun ikäset tuppaa vähitellen olemaan.

29-30v miehen luulisi kyllä osaavan käsitellä jo naisen tunteitakin ja ottaa niitä huomioon eritavalla, sitten jos minulla leikittelisi, ei voisi sanoa kuin että kyseessä on silloin enemmän p*ska luonne kuin mikään muu.

Tää on ihan totuus.

Ihminen joka on luonteeltaan hyvä, niin ei sen tarvii käyttää hyväks muita ihmisiä millään tavalla, ikää katsomatta...

Lue lisää

"29-30v miehen luulisi kyllä osaavan käsitellä jo naisen tunteitakin ja ottaa niitä huomioon eritavalla,"

Ei se kultapieni iästä ole kiinni, mulkkuja löytyy joka ikäluokasta.

Ja sinä olet siis niin kipakka tapaus että sinulla ei miehet voi leikitellä, mutta teinipojat ovat siinä kyllä onnistuneet? Heh.

Ihan totta, kasva rauhassa ja mieti niitä kolmekymppisiä vasta sitten. Jooko.

Enhän mä sitä kysynyt...

Vaan: Vaikutanko minä sinusta varteenotettavalta vaihtoehdolta?

ikäero-suhteet kirjoitti:

Enhän mä sitä kysynyt...

Vaan: Vaikutanko minä sinusta varteenotettavalta vaihtoehdolta?

Ikävä kyllä et vaikuta.

Te ootte ihan kamalia !

Lukekaas mun aloitusviesti, siitä näette positiivisuuden.

Se mistä mun negatiivisuus taas johtuu, niin siitä et olen kysynyt joskus tätä asiaa muiltakin ja aina saanut saman tyyppisiä vastauksia, että ei tuo ikäero sovi jne. :( Ilman että olen sillon edes perustellut asiaa.

En ymmärrä miksi kaikki on tälläistä rakkaussuhdetta niin paljon vastaan !!! :(

Haluaisin kuulla ennemmin tälläisiä kommentteja:

" Kyllä voisin seurustella, koska onhan nainen täysi-ikäinen ja se on ensimmäinen edellytys kaikelle ja jos hän on mukava, kaunis ja luonteenpiirteemme kohtaa. "

Ajattelin ensiksi että tuo olisi itsestään selvyys, mutta nyt taas näitä vastauksia lukiessani mun ajatus asioista hämärtyy...

Hiipuu tunne koko ajan sitä parisuhteen yrittämistä kohtaan, jos 90% miehistä on tätä mieltä, niin tietää hyvin todennäköisesti myös sen, mitä tuo mies vastaa ja siinä sivussa menen särkemään vielä meidän ystävyyden, koska eihän se voi olla entisensä enää sen jälkeen jos tunnustan tunteistani. Ei siitä koskaan enää tule samallaista.

Tapan siis kaikki tunteeni ja haaveet miestä kohtaan, siitä että saisin olla nuorempi nainen, vanhemman miehen kanssa parisuhteessa ja perustaa joskus nuorena myöskin perheen.

Hyväksyn ja nielen myöskin sen, että en saa olla nuori aikuinen tai nainen vaan minun pitää edelleen olla lapsi ja tyttö.

Ainut mitä tässä elämässä olen koviten halunnut, on rakkaus. Ei ole muutenkaan aina ollut helppoa, vaikkei nämä liity aiheeseen, niin vanhempani ovat kerran eronneet, sitten palanneet taas yhteen, isällä on ollut alkoholi ongelma ja minua on kiusattu koulussa. Oman ikäiset pojat eivät ole osanneet kuin nälviä, siksi mä haluaisin vanhemman ja kypsemmän miehen. Ajatus myöskin vanhemmista, kypsemmistä ja kokeneemmistä miehistä kiihottaa minua enemmän kuin oman ikäiset sällit.

Mun on toimittava tämän miehen kanssa sitten niin kuin toimin. Ehkä hylkään meidän molempien parhaaksi kaikki tunteet.. Näen näistä vastauksista että ei minusta ole mihinkään :(

Älkää vastatko tähän ketjuun enää. Toivon että tämä suljetaan.

ikäero-suhteet kirjoitti:

Te ootte ihan kamalia !

Lukekaas mun aloitusviesti, siitä näette positiivisuuden.

Se mistä mun negatiivisuus taas johtuu, niin siitä et olen kysynyt joskus tätä asiaa muiltakin ja aina saanut saman tyyppisiä vastauksia, että ei tuo ikäero sovi jne. :( Ilman että olen sillon edes perustellut asiaa.

En ymmärrä miksi kaikki on tälläistä rakkaussuhdetta niin paljon vastaan !!! :(

Haluaisin kuulla ennemmin tälläisiä kommentteja:

" Kyllä voisin seurustella, koska onhan nainen täysi-ikäinen ja se on ensimmäinen edellytys kaikelle ja jos hän on mukava, kaunis ja luonteenpiirteemme kohtaa. "

Ajattelin ensiksi että tuo olisi itsestään selvyys, mutta nyt taas näitä vastauksia lukiessani mun ajatus asioista hämärtyy...

Hiipuu tunne koko ajan sitä parisuhteen yrittämistä kohtaan, jos 90% miehistä on tätä mieltä, niin tietää hyvin todennäköisesti myös sen, mitä tuo mies vastaa ja siinä sivussa menen särkemään vielä meidän ystävyyden, koska eihän se voi olla entisensä enää sen jälkeen jos tunnustan tunteistani. Ei siitä koskaan enää tule samallaista.

Tapan siis kaikki tunteeni ja haaveet miestä kohtaan, siitä että saisin olla nuorempi nainen, vanhemman miehen kanssa parisuhteessa ja perustaa joskus nuorena myöskin perheen.

Hyväksyn ja nielen myöskin sen, että en saa olla nuori aikuinen tai nainen vaan minun pitää edelleen olla lapsi ja tyttö.

Ainut mitä tässä elämässä olen koviten halunnut, on rakkaus. Ei ole muutenkaan aina ollut helppoa, vaikkei nämä liity aiheeseen, niin vanhempani ovat kerran eronneet, sitten palanneet taas yhteen, isällä on ollut alkoholi ongelma ja minua on kiusattu koulussa. Oman ikäiset pojat eivät ole osanneet kuin nälviä, siksi mä haluaisin vanhemman ja kypsemmän miehen. Ajatus myöskin vanhemmista, kypsemmistä ja kokeneemmistä miehistä kiihottaa minua enemmän kuin oman ikäiset sällit.

Mun on toimittava tämän miehen kanssa sitten niin kuin toimin. Ehkä hylkään meidän molempien parhaaksi kaikki tunteet.. Näen näistä vastauksista että ei minusta ole mihinkään :(

Älkää vastatko tähän ketjuun enää. Toivon että tämä suljetaan.

Lue lisää

Suora vastaus tälle lapselliselle teinille.

Sääntö NUMEO YKSI. Lopeta toi mitä SÄ haluaisit vinkuminen. Opettele ottamaan nöyrästi se vastan mitä elämä tuo. Älä määrää tai käske ketään vaan opettele pidättäytymään haluissasi. Älä käske lopettamaan ketjua, älä vingu lapsellisesti mitä haluaisit kuulla....vaan hyväksy ja sopeudu !

Muuten et vielä ole lähelläkään aikuisuutta.... opettele kestämään ne ikävät vastaukset jotka eivät sua miellytä. Opettele kestämään vastoinkäymisiä, opettele olemaan avautumatta joka asiaan, kuuntele nöyrästi muita ===> AIKUISTU !!

Olet vikatiellä aikuistumisen taipaleella, ota nyt tänään heti suunta aikuistumisen tiellä...

vai oletko vielä pentu, tyyliin: KAIKKIMULLEHETIENSIEDÄVASTAMIELIPITEITÄOLENJOAIKUINENUSKOKAASEJO !

taidat olla ;)

Ensimmäinen aikuistumisen merkki että pyydät anteeksi jatkuvia vaatimuksiasi :)

Herrantähen, jos tämän kirjoitti oikeasti 36v mies, menetin juuri uskoni aikuisuuteen :D

"Yleensä sun iässä aivojen kehitys yhdessä fyysisen kehityksen kanssa räjähtävät nousuun.Siksi parasta onkin sun iässä ohjata älykkäimmät ihmiset lukioon, mielellään vielä laajalle matematiikalle. Toiset sitten humanistiseille aineille."

WTF? Kiitos tästä, sunnuntaiaamu alkaa aina reippaasti kun huutonauraa heti herättyään :D

äähhähhhähähähhhhäää kirjoitti:

Herrantähen, jos tämän kirjoitti oikeasti 36v mies, menetin juuri uskoni aikuisuuteen :D

"Yleensä sun iässä aivojen kehitys yhdessä fyysisen kehityksen kanssa räjähtävät nousuun.Siksi parasta onkin sun iässä ohjata älykkäimmät ihmiset lukioon, mielellään vielä laajalle matematiikalle. Toiset sitten humanistiseille aineille."

WTF? Kiitos tästä, sunnuntaiaamu alkaa aina reippaasti kun huutonauraa heti herättyään :D

Lue lisää

Juu, naura vaan nuori henkilö. Säkin voit yllättyä mitä se aikuisuus sulle tuokaan :)

Sanoppas itse mitkä tekijät on ne jotka määrääväät kehittyneemmät nuoret ja sitten vähemmän kehittyneemmät nuoret omiin kategorioihinsa ?

Jso ei lukiomenestys tai muuten koulutussuuntaus niin mitkä tekijät näkisit olennaisina ?

Näetkö laatueroa esimerkiksi armeijan käyneiden suhteen ?

Siinä kun naurat, voi sun mukavuusaluesi joutua kärsimään. Voit jopa joutua pohtimaan, tai peräti opponoimaan mielipiteen...

Ehkä parempi kuin jatkat nauramista ja annat itseäsi älykkäämpien pohtia väestön rakennetta ja tulevaisuutta.

Mäkin nauran heh heh hee, mutta sinulle ja sinunlaisillesi.

Tuskinpa vastaat tähänkään mitään älykästä...vai kykenisitkö ?

Kaikista ei ole ylempiin korkeakouluihin.....

äähhähhhähähähhhhäää kirjoitti:

Herrantähen, jos tämän kirjoitti oikeasti 36v mies, menetin juuri uskoni aikuisuuteen :D

"Yleensä sun iässä aivojen kehitys yhdessä fyysisen kehityksen kanssa räjähtävät nousuun.Siksi parasta onkin sun iässä ohjata älykkäimmät ihmiset lukioon, mielellään vielä laajalle matematiikalle. Toiset sitten humanistiseille aineille."

WTF? Kiitos tästä, sunnuntaiaamu alkaa aina reippaasti kun huutonauraa heti herättyään :D

Lue lisää

Eipä tämä heikkoluontoinen nauraja, joka on kirjoitellut 17.3.2013 09:17, kyennyt minkäänlaiseen älykkääseen vastaukseen.

Hän tulee huomaamaan elämän raadollisuuden alle 20 vuodessa. Tai tuskin edes tunteekaan niitä oikeasti liike-elämässä menestyviä. Mutten toki voi elää onnellista elämää.

Ehkä hän ymmärtää että ihmiset todella jakaantuvat jo teinivuosien loppuna niihin tulevaisuudessa menestyviin ja sitten taviksiin. Tai sitten on autuaan tietämätön.

Monessa muissa maissa tulevaisuuden rakentajat ja päättäjät valitaan jo esikouluissa ja hyvin kova kriteeri on vanhempien varallisuus. Suomessa opiskelu on ilmaista ja silti jotenkin pitää löytää ne menestyvät.

Itse pidän joskus lisätienestinä luentoja korkeakouluissa ja eri tyyppisissä seminaareissa. Itsekin ihmettelen miksi minun höpötyksiä ja kalvosulkeisia arvostetaan siinä määrin että bruttotuntipalkka on kolminumeroinen luku. Toki koulutettavat maksavat oppilaitoksille nelinumeroisia lukuja erilaisista "koulutusohjelmista" joten eiköhän oppilaitokset ja seminaarien "järjestäjät" ne oikeat rahat käärii.

Elämä on jännää. Tuskin tämä nauraa räkättäjä luennolleni ikinä ilmestyy vaikka sinne voi joutua jos miltäkin alalta.


Tavis duunari joka asuu pääkaupunkiseudun ylkopuolella, ei voi ymmärtää miksi normi konsultin peruspalkka voi olla 5 KiloEuroa. Myönnän että tietyjen piirien palkoissa on hirmusesti ilmaa välissä...

Ja mitä tämä kaikki merkitsee alkuperäiseen aiheeseen ?
Kun on menestystä ja rautaa, jostain syystä nuoret menestyneet 18 ikäiset tytöt haluta OMA-ALOTTEISESTI meidän menestyneiden miesten seuraan.

Itse olen tavannut ihmisiä paljon, ja viimesin nuorehko liike-elämän tuttavani oli ukrainalais-syntyinen vuonna 1992 syntynyt konsultti.Meillä oli yhteisiä työkuvioita, mutta hyvin kaukaisia linkkejä. Hyvin arvosanoin valmistunut nainen vie koulutustietoa ja tulevaisuuden näkymiä baltian maihin ja toimii varsinaisesti tutkijana. Erittäin upea kroppa ja kaikista kokemuksista hänen kanssaan parhaimpina sanoisin CIM kokemuksen.

Asiantuntijat ja pelimiehet tietävät tämän kolmikirjaimisen koodin, sillä monesti siitä joutuu maksamaan paljon.....mutta minä en viinipulloa enempää :)

Aikasempiin kirjotuksiini vedoten, anonyyminä voin paljastaa että kyllä se yksi asia on aina meillä terveillä heteromiehillä mielessä, ja tiedän, että lähes yhtä usein naisilla. Naiset ovat vain valikoivampia... :)

Mitä sinä oikein teet sillä naisen elämänkokemuksella? Kyllä 18-vuotiaan kanssa onnistuu ihan hyvin keskustelut ihmissuhteista, elämästä, filosofiasta ja leffoista ja harrastuksista ja se kokemattomuus on vaan plussaa. Nainen on todella kiinnostunut sinusta, koska hänellä ei ole miehistä vielä niin paljoa kokemusta ja sinä herätät ihailua ja tyttö hyväksyy sinut sellaisena kuin olet.

Oman kokemukseni mukaan nämä 25 naiset ovat joko a) besserwissereitä ihmissuhdekeskusteluissa, jotka luulevat, ettei mies ymmärrä mitään tai b) edelleen ilmapäitä tai c) molempia. Usein myös neuroottisia ja katkeroituneita. Naiset eivät ikäänny kuin viini vaan enemmänkin kuin maito.

Kaverit on sitä varten että niiden kanssa keskustellaan. Naiset on johonkin ihan muuhun hommaan.

Sinä oletkin jo vanha käby (tai voinet myös olla ap), mutta avaaja kyselikin 3-kymppisiltä vastauksia.

Vastausten tylyys johtui siitä, että avaaja kuulosti kirjoittamansa perusteella harvinaisen lapselliselta 18-vuotiaalta neidolta.

Enpä silti epäile, etteikö henkisesti kypsempään ja alle parikymppiseen naiseen joku 10 vuotta vanhempi mies voisi harkita suhdetta.

On se äijä!

Aloittajalle sen verran että selvästi murehdit liikaa epäolennaisuuksilla. Siitä vaan jos homma tuntuu toimivan.