Mitä suurta merkitystä numeerista älykkyyttä mittaavilla testeillä juurikaan enää on, kun hyvin tiedetään että niitä voi _opetella_ ratkomaan yhä paremmin, aivan kuten mitä tahansa muutakin asiaa(vaikkapa päässälaskemista).
Mielestäni varsinkin ne aikarajoitteiset palikkatestit(kuten eurooppalainen älykkyystesti tai Tieteen Kuvalehden testi), eivät mittaa yhtään mitään muuta kuin sitä kuinka paljon ihminen on aiemmin ratkannut samanlaista logiikkaa vaativia ongelmia. Puhumattakaan sitten ajallisesti täysin rajoittamattomista testeistä.
Ne kun useimmiten(tai oikeastaan aina) noudattavat samoja linjoja, ainoastaan symbolit ovat erilaisia, mutta sehän ei ole mikään ongelma ihmiselle joka pystyy hahmottamaan kasvonpiirteitäkin lukemattomia erilaisia yhdistelmiä, kunhan vain inhimilliset peruspiirteet ovat olemassa.
Täytyy vain oppia tutkimaan kuvioiden erilaista asettelua, kokoa, väriä jne.. suhteessa kokonaisuuteen ja lopulta ainoastaan huomata se ydin eli ongelman logiikka. Vähän kuin hieroglyfejä tulkitsisi tai lauseiden merkityksiä.
Sitten ovat tietenkin vahvasti kulttuurilliset testit, mutta tietenkin nekin oppii siinä missä kulttuurillisesti vapaammat testit kunhan vain perusasiat(kuten vaikkapa aakkoset) ovat hyvin hanskassa.
Mielestäni varsinkin ne aikarajoitteiset palikkatestit(kuten eurooppalainen älykkyystesti tai Tieteen Kuvalehden testi), eivät mittaa yhtään mitään muuta kuin sitä kuinka paljon ihminen on aiemmin ratkannut samanlaista logiikkaa vaativia ongelmia. Puhumattakaan sitten ajallisesti täysin rajoittamattomista testeistä.
Ne kun useimmiten(tai oikeastaan aina) noudattavat samoja linjoja, ainoastaan symbolit ovat erilaisia, mutta sehän ei ole mikään ongelma ihmiselle joka pystyy hahmottamaan kasvonpiirteitäkin lukemattomia erilaisia yhdistelmiä, kunhan vain inhimilliset peruspiirteet ovat olemassa.
Täytyy vain oppia tutkimaan kuvioiden erilaista asettelua, kokoa, väriä jne.. suhteessa kokonaisuuteen ja lopulta ainoastaan huomata se ydin eli ongelman logiikka. Vähän kuin hieroglyfejä tulkitsisi tai lauseiden merkityksiä.
Sitten ovat tietenkin vahvasti kulttuurilliset testit, mutta tietenkin nekin oppii siinä missä kulttuurillisesti vapaammat testit kunhan vain perusasiat(kuten vaikkapa aakkoset) ovat hyvin hanskassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sekai onkin yksi syy miksei niitä käytetä. Ensimmäisellä kerralla moisen tehdessään voi katsoa saaneensa jonkinlaisen kuvan.
"Mielestäni varsinkin ne aikarajoitteiset palikkatestit(kuten eurooppalainen älykkyystesti tai Tieteen Kuvalehden testi), eivät mittaa yhtään mitään muuta kuin sitä kuinka paljon ihminen on aiemmin ratkannut samanlaista logiikkaa vaativia ongelmia. Puhumattakaan sitten ajallisesti täysin rajoittamattomista testeistä. "
Katsos kun jossain vaiheessa tehtävä ylittää sinunkin älykkyytesi, etkä yksinkertaisesti pysty sitä ratkaisemaan. Ajalla ei ole muuta merkitystyä, kuin hermostuttaa ihminen niin, että hän ei etsi tehtävään järjestelmällistä ratkaisua, vaan skippaa sen jos 'älykkyys' ei 'näe' vastausta. Erilaisten kuvioiden järjestys ja niistä säännöllisyyksien etsimistä ei juurikaan pysty harjoittelemaan, tai pystyy, mutta saat nopeutta vain niiden ratkaisujen löytämiseen jotka pystyt hahmottamaan, mutta 'älyykkysrajan' yli menevät tehtävät eivät harjaannuta, koska et niistä ratkaisua näe. Näitä ratkaisuja, joita et näet pystyt ehkä ratkaisemaan systemaattisella kokeilulla ja syvemmällä miettimisellä, mutta kun saman tasoinen tehtävä vain asetellaan eri lähtökohtiin, joidut taas ratkaisemaan tehtävän systemaattisesti. Kun aika rajoittaa, niin et niitä tehtäviä ehdi tekemään kuin tietyn määrän ja siinä sinun älykkyytesi.
Kysymys testien käytännöllisyydestä taas onkin mielenkintoinen.. niin, ei kai niillä mitään käytännöllisyyttä olekaan, mutta kyllä ne jonkin arvon antavat.
koska et itse ole älykäs. Älykäs ei tekisi noin pahoja kirjoitus- ja kielioppivirheitä tekstissään!
aivan hyvin tuollaisia ja vielä hirveämpiäkin kirjoitus- ja kielioppivirheitä, jos hän on huono siitä. Älykäskin ihminen on voinut käydä kielioppiopinnot huonosti, jolloin virheitä syntyy vaikka äo olisi 200.
Mistä tuo testeihin oppiminen tiedetään? Taitaa olla ihan pelkkää juttua. Yleisesti käytetyissä standardoiduissa kuviopäättelytesteissä on valtavasti tehtäviä, eikä niitä juurikaan voi oppia. Jos tosiaan tuon tiedät, olisi kiva saada jotain linkkejä aiheeseen tai vaikkapa ihan kirjoja, joissa asiasta kerrotaan (tällaisen asian takia voin talsia tuonne mäen toiselle puolelle kirjastoonkin...). :)