Työn iloa

Olen, eläkkeellä ja en uskonut, kaipaavani töitä. Vannoin, että en kusekkaan sinnepäin missä töitä tehdään. Mutta kuinka ollakkaan. Kun siinä sitten viettli kotona sitä aikaa. Kun terveyttäkin vielä oli. Niin jo rupesin kaipaamaan ruumiilista työtä johon olin tottunut. Minusta oli turhauttavaa lähteä asiatta kävelemään tai hölkkäämään. Kun siinä sitten pähkäilin. Niin ostinkin sitten halpaa vesakkoa joka näytti odottavan vesuria ja moottorisahaa. Kun sillä metsässä sitten omaa vauhtiani harventelin ja raivasin metsää. Niin tunsin kuin herääväni uudestaan eloon. Terveys parani. Iloitsin kun Husgvarna sahani upposi puuhun kuin unelma, se totteli kuten ennenkin minua ja kehräsi tyytyväisesti käsissäni. Hei siinähän on linnun pesä tuossa puussa, enpä kaada sitä. Niin tuon jo vähän vanhan lehtipuun jätän tikalle nokintapuuksi.
Tein vielä siihen maaleni saunan, se oli elämys kun pääsin ensi löylyihin saunassani. Niinpä niin. Laulain työtäs tee.