Vanhimmat tunnetut kirjoitetun egyptin kirjoitukset (hieroglyfi) ovat peräisin 26. vuosisadalta eaa. eli ns. 3. dynastian ajalta. Tuon ja seuraavan dynastian aikana tehtiin muinaisen Egyptin merkittävimmät rakennelmat eli pyramidit, joita on toki muuallakin kuin Gizassa.
Näyttää siltä, että kirjoitustaito on yllättäen putkahtanut jostakin esiin. Sama koskee myös rakentamistekniikan ”nopeaa” kehitystä. Samaa hieroglyfikirjoitusta käytettiin roomalaisvalloittajien aikoihin asti 200-luvulle jaa., jolloin se katosi, eli lähes kolmentuhannen vuoden ajan.
Tuntuukin siksi hieman erikoiselta, että kirjoitettu kieli ei kehittynyt lainkaan tuona aikana. Verrattuna latinalaiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon, jotka kehittyivät jo ennen ajanlaskun alkua, hieroglyfit vaikuttavat auttamattoman kömpelöiltä.
Egyptiläisessä kultuurissa oli tietenkin loistokautensa, josta alkoi sitten hidas rappeutuminen, joka päätyi persialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten valloituksiin. Ehkäpä tässä taantumisessa ei ollut sijaa kirjoitetun kielen kehittymiselle..?
Näyttää siltä, että kirjoitustaito on yllättäen putkahtanut jostakin esiin. Sama koskee myös rakentamistekniikan ”nopeaa” kehitystä. Samaa hieroglyfikirjoitusta käytettiin roomalaisvalloittajien aikoihin asti 200-luvulle jaa., jolloin se katosi, eli lähes kolmentuhannen vuoden ajan.
Tuntuukin siksi hieman erikoiselta, että kirjoitettu kieli ei kehittynyt lainkaan tuona aikana. Verrattuna latinalaiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon, jotka kehittyivät jo ennen ajanlaskun alkua, hieroglyfit vaikuttavat auttamattoman kömpelöiltä.
Egyptiläisessä kultuurissa oli tietenkin loistokautensa, josta alkoi sitten hidas rappeutuminen, joka päätyi persialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten valloituksiin. Ehkäpä tässä taantumisessa ei ollut sijaa kirjoitetun kielen kehittymiselle..?
Vastaukset 5
Vanhimmat
En usko, että kirjoitustaito on yllättäen putkahtanut esiin, vaikka historialliset jäänteet saattavat antaa sellaisen kuvan. Kun yhteisö vaurastuu, lisääntyy kaupankäynti, joka tekee jonkinlaisen kirjanpidon tarpeelliseksi. Väkiluku lisääntyy, väki kerääntyy yleensä jokivarsien hyvinvoiviin keskuksiin, syntyy verotuksellisista ja muista syistä tarve valtionhallinnon kirjanpitoon.
Jotenkin näin - käytännön tarpeesta - kirjoitustaito (vakiintuneet merkit) lienee kehittynyt, vaikka myös vähemmän kehittyneissä ihmisyhteisöissä on käytetty muistitukina erilaisia merkkejä. Niillä oli usein hyvin maaginen merkitys, ja ne erosivat kirjoituksesta siten, ettei niiden muoto tai merkitys ollut vakiintunut. (Esim. saamelaisten noitarummut).
Mihinkähän nämä kuvitelmat perustuvat? Johonkin vuosikymmeniä vanhaan populaaritieteelliseen historiankirjaanko?
Todellisuudessa hieroglyfeille tunnetaan edeltäjiä jo vuoden 4000 eKr. tienoilta ja ensimmäiset varsinaiset hieroglyfit 3300-luvulta eKr. Hieroglyfikirjoitus muuttui aikojen kuluessa huomattavasti, muun muassa kehittyen sanoja esittävistä kuvamerkeistä monin tavoin abstraktimmaksi ja myös tavu- ja äännekirjoituksen suuntaan. Sitä käytettiin 300-luvun lopulle (jKr.) asti.
Vanhimpien kirjoitusten ikämääritykset on tehty vallassa olleiden hallitsijoiden mukaan ja uudempien mahdollisesti myös asiayhteyden mukaan. Thiniittikauden ja sitä edeltävä ajan tapahtumat ovat melko tuntemattomia, joten tuon ajan harvojen kirjoitusten ajoittaminen on melko vaikeaa.
Koska kirjoituksia osataan tulkita lähes kolmentuhannen vuoden ajalta, se kertoo siitä, että kirjoitettu kieli ei ole voinut muuttua so. kehittyä kovinkaan paljon. Loppuaikoina käytetty kieli lieneekin ollut kehittynein, ja tämä oli se versio kirjoitetusta muinaisesta egyptistä, jota opittiin tulkitsemaan samanikäisen kreikan avulla. Jos egypti olisi kehittynyt paljon mainitun kolmentuhannen vuoden aikana, vanhimpien kirjoitusten tulkitseminen voisi olla mahdotonta.
Kestämätöntä päättelyä. Verrataanpas latinaan. Pystymme lukemaan esiklassillisen ajan latinaa varsin hyvin, mutta latinan kirjoitus on silti kehittynyt huomattavasti vuosisatojen kuluessa. Vanhin latinan kirjoitusjärjestelmä sisälsi vain kirjaimet ABCDEFHIKLMNOPQRSTVX (vain versaalina ja muodoiltaan nykyisistä eri tavoin poikkeavina), eikä sananvälejä ja välimerkkejä käytetty, ja oikeinkirjoituskin poikkesi myöhemmästä eri tavoin. Kirjoituksen muuttuminen ei estä ymmärrettävyyttä, kunhan on saatu selville, miten kirjoitus on muuttunut.
Muinaisegyptin kirjoitusjärjestelmä siis muuttui suuresti – alkuperäisestä sanakirjoituksesta, joka ilmeisimmin perustui kuvakirjoitukseen (merkki näytti siltä, mitä se tarkoitti) kuljettiin pitkä matka monimuotoiseen kirjoitusjärjestelmään, jossa oli mm. sanamerkkejä, täsmennysmerkkejä (determinatiiveja) ja foneettisia, lähinnä konsonantteja ilmaisseita merkkejä.
Englannin kansalliskirjailijan William Shakespearen sananvarastoa on joskus haukuttu melko suppeaksi. Englannin kielessä on kuitenkin lähes puoli miljoonaa eri sanaa, joista suurin osa on keskiverto nykybritille täysin tuntemattomia. (Minulla on Shorter Oxford English Dictionary 3rd ed., jossa on melko ”outoja” sanoja.)
Jos Shakespearen (lukutaitoinen) aikalainen ”aikamatkustaisi” nyky-Britanniaan ja lukisi The Timesia, hänellä saattaisi olla suuria vaikeuksia ymmärtää lehden tekstiä. Jos hänelle annettaisiin jokin toinen (ammatti-, harraste- tms.) lehti, ymmärtäminen saattaisi olla vielä vaikeampaa.
Syy, että aikamatkustaja ei ymmärtäisi kunnolla nykyenglantia, ei liene mikään muu kuin kielen muuttuminen. Kyse on kuitenkin vain neljänsadan vuoden aikaerosta.