Lainaus:
"Einstein päätteli, ettei ihminen avaruudessa olevassa suljetussa hississä voi saada selville, johtuuko hänen painontunteensa hissin kiihtyvästä liikkeestä vai painovoimasta. Tämä johti Einsteinin kehittämään yleisen suhteellisuusteorian, jossa hidas ja painava massa ovat yksi ja sama asia. Einsteinin oivallus on sittemmin pystytty kokeellisesti osoittamaan todeksi."
Tässä minua on kiusannut, että painovoima suuntautuu kohti yhtä pistettä, mutta kiihtyvä liike vaikuttaa lineaarisesti hissin suuntaisesti. Eli , jos hississä olevalla on tarkat mittalaitteet, voisi hän erottaa onko hissi painovoimakentässä vai kiihtyvässä liikkeessä. Siis painava massa ei tarkkaan ottaen ole hidas massa.
"Einstein päätteli, ettei ihminen avaruudessa olevassa suljetussa hississä voi saada selville, johtuuko hänen painontunteensa hissin kiihtyvästä liikkeestä vai painovoimasta. Tämä johti Einsteinin kehittämään yleisen suhteellisuusteorian, jossa hidas ja painava massa ovat yksi ja sama asia. Einsteinin oivallus on sittemmin pystytty kokeellisesti osoittamaan todeksi."
Tässä minua on kiusannut, että painovoima suuntautuu kohti yhtä pistettä, mutta kiihtyvä liike vaikuttaa lineaarisesti hissin suuntaisesti. Eli , jos hississä olevalla on tarkat mittalaitteet, voisi hän erottaa onko hissi painovoimakentässä vai kiihtyvässä liikkeessä. Siis painava massa ei tarkkaan ottaen ole hidas massa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Saman painontunteen saa myös jaruttavan hissin liikeestä tai pyörivän keskipakoisvoiman liikeestä.
Gravitaation perimmäistä olemusta ei ole ratkaistu, putoavan tilan teoria selittää samankaltaisuudet paremmin kuin näkymätön vetävä voima.
http://www.wakkanet.fi/~fields/finnish1.htm
Tarkoittanet siis, että varpaisiin kohdistuu aavistuksen suurempi painovoima, kuin päähän korkeuserosta johtuen? Hissiesimerkki on siis hiukan pielessä. Entäpäs jos otetaankin hissin narusta kiinni ja aletaan pyörittämään sitä vinhasti ympyrärataa pitkin? Nyt varmasti on mahdollista aikaan saada tilanne, jossa taaskaan ei voida erottaa tapauksia toisistaan?
"Entäpäs jos otetaankin hissin narusta kiinni ja aletaan pyörittämään sitä vinhasti ympyrärataa pitkin?"
Eikös siinä tapauksessa hissin sisään vangittuun onettomaan koekaniiniin vaikuta vähintään kaksi voimaa?
Keskipakoisvoima pyörittäjästä (narun alkupäästä) pois päin ja lisäksi hissin kiihtyvän liikkeen voima, joka olisi 90 asteen kulmassa (tai jotenkin) keskipakoisvoimaan nähden?
Vai vahvistaako kysymykseni vain nimimerkkini?
Olet oikeassa, pitäisi olla mahdollista erottaa että vetovoimalla on yksi piste ja hissi joka kiihtyy onkin kaikki voimat paralellissa siis yhdensuuntaisia.
Jos hissi olisi vaikka kuun kokoinen laatikko maan pinnalla toki huomattaisiin että kulmissa veto ei osoita alaspäin vaan kohti maapallon keskipistettä.
Vaikutti ettei muut vastaajat ehkä ymmärtäneet tuota lineaari juttua jota ehkä tarkoitit aloituksessa
Mutta Einstain ei ehkä tarkoita etteikö siitä olisi mahdollista erottaa. mutta vaaka näyttää samaa lukemaa. Nykyään on monen laisia laitteita jotka voi tietää kiihtyykö laite johonkin suuntaan vain ei.
Kyllä ihtehk on ihan oikeassa siinä että riittävällä tarkkuudella varustetulla mittalaitteella pystyttäisiin selvittämään painovoiman suuntaerot. Tuo hissiesimerkki on vain metafora joka auttaa ymmärtämään asiaa.
"Kyllä ihtehk on ihan oikeassa siinä että riittävällä tarkkuudella varustetulla mittalaitteella pystyttäisiin selvittämään painovoiman suuntaerot"
Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että tässä asiassa nimim. ihtehk on Einsteinia viisaampi?
Jos näin on, niin onko peräti Heh! -hepuliakin viisaampi? Ei kai sentään...
Vai vahvistaako kysymykseni nimimerkkiäni entuudestaan?
Aika tarkka saa mittalaite olla, sillä 3 m korkeassa ja 2 m leveässä hissikoriss luotisuorien välinen ero on enimmillään 0,001 mm.
Olen lukenut Heh kirjoituksia ja en todellakaan ole häntä viisaampi. Samoin Einstein varmasti tiesi, että kiihtyvä hissi ja gravitaatio toimii hiukan eri tavalla, mutta ei jostain syystä ei katso tarpeelliseksi mainita siitä. Koska Itse suhteellisuusteoria on vasta suuren tarkkuuden kokeissa esiin tuleva niin olisi johdonmukaista että tässä hissi esimerkissäkin toimittaisiin suurella tarkkuudella.
Ei tarkoita. Analogiat pätevät tiettyyn rajaan asti. Einstein ymmärsi satavarmasti, ettei tilanne ole aivan tarkkaan ottaen sama. Varsinaisen oivalluksen kannalta sillä ei vaan ollut yhtään mitään merkitystä.
Taidat olla nimimerkkisi veroinen.
Einsteinin "elämän onnellisin ajatus" oli se havainto, että kun ihminen on vapaassa pudotuksessa, hän ei tunne omaa painoaan. Siitä hän päätteli että painovoima ei ole pelkästään massojen välinen ominaisuus, vaan on sitä välittävä yleisen suhteellisuusteorian mukainen "kenttä".
Tuo hissiesimerkki on varmaan jatkokehittelyä, mutta se ei ollut Einsteinin elämän onnellisin ajatus.
Jos henkilö on avaruudessa paikassa, jos gravitaatiokenttien summa on nolla, on hän painottomassa tilassa. Jos henkilö on gravitaatiokentässä vapaassa pudotuksessa, on hän silloin gravitaatokentässä, joka on erisuuri kuin nolla, mutta kokee myös olevansa painottomassa tilassa.
Unruhin lain mukaan kiihtyvässä liikkeessä oleva havaitsija näkee ympärillääm fotoneja, joiden lämpötila on suoraan verrannollinen kiihtyvyyteen. Mitattavia lämpötiloja ilmaantuisi kuitenkin vasta hyvin suurilla kiihtyvyyksillä.