Kuvitellaanpa, että asuisimme Kuun toisella puolella täsmälleen vastapäätä maapalloa.
Paikallisia havaintoja tekemällä voisimme mitata putoamiskiihtyvyyden Kuun pinnalla ja yleisen gravitaatiovakion arvon. Planeettojen edestakaisesta liikkeestä havaitsisimme olevamme ympyräliikkeessä, jonka säde olisi yhtäsuuri, kuin Kuun etäisyys Kuun ja Maan yhteisestä massakeskipisteestä lisättynä Kuun säteellä. Ympyräliikkeen pyörähdysajaksi havaitsisimme Kuun kiertoajan Maan ympäri. Maapallon olemassaolosta meillä ei olisi mitään havaintoa.
Emmekö tällöin päätyisi helposti siihen olettamukseen, että asuisimme yhden ison pallon pinnalla? Tämä pallo olisi siis Kuun radan kokoinen ja sen massankin voisimme määrittää havaintojemme perusteella.
Paikallisia havaintoja tekemällä voisimme mitata putoamiskiihtyvyyden Kuun pinnalla ja yleisen gravitaatiovakion arvon. Planeettojen edestakaisesta liikkeestä havaitsisimme olevamme ympyräliikkeessä, jonka säde olisi yhtäsuuri, kuin Kuun etäisyys Kuun ja Maan yhteisestä massakeskipisteestä lisättynä Kuun säteellä. Ympyräliikkeen pyörähdysajaksi havaitsisimme Kuun kiertoajan Maan ympäri. Maapallon olemassaolosta meillä ei olisi mitään havaintoa.
Emmekö tällöin päätyisi helposti siihen olettamukseen, että asuisimme yhden ison pallon pinnalla? Tämä pallo olisi siis Kuun radan kokoinen ja sen massankin voisimme määrittää havaintojemme perusteella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä.
Mutta joku Kuun pimeän puolen asukas saattaisi saada päähänsä mitata varjojen pituuksia samaan tapaan kuin muinainen kreikkalainen, joka laski sitten Maan ympärysmitan melko tarkasti mittaustensa perusteella.
Näin Kuussa saattaisi syntyä tieteellinen kiista Kuun koosta.
Silloin täytyisi olla havainto varjon pituudesta myös pisteessä joka ei olisi "Kuun toisella puolella täsmälleen vastapäätä maapalloa."
Putoamiskiihtyvyydeksi puolestaan Kuussa saataisiin sama sekä Maan vastaisella että vastakkaisella puolella.
Miksi pitäisi? Et tainnut käsittää esimerkkiä.
Kysymyshän oli nimenomaan paikallisesta havainnoijasta.
Varjojen mittaamisessa antiikin tyyliin ei ole kysymys paikallisten havaintojen tekemisestä.
Tieteellisiä kiistoja voisi paikallisellakin tasolla epäilemättä kuitenkin syntyä. Mutta mahtaisikohan yksinkertaisin selitys voittaa?
Nykyaikaisilla laitteilla (laser ym) voitaisiin mitata kuun kaarevuussäde verraten suppeallakin alueella.
Kuussa ei ole käyty
Tuleeko tieto vatipäästäsi?