En ymmärrä miten kulta-/uraanikaivoksen vieressä kehitetään porotaloutta ja porotalouteen tukeutuvaa matkailua ja matkailua järvialueella, josta yhtäkkiä on tullut kunnalle niin rakas. Tällaistakin kuitenkin esitetään kunnan palkkaaman konsultin esityksessä kunnan nettisivuilla. Vaikka tämä ilmeisesti on tällaista suurpiirteistä pikajuttua, niin silti soisi muistettavan: "kakkua ei voi syödä rikkomatta munia". Kaikella on hintansa, kaikki maksaa, kaikkea ei voi saada. Juttu vaikutti ammattilaisten tekemältä ja sen takia tuntuikin oudolta, ettei tämä jossakin sidosryhmässä ole aikaisemminkin tullut vastaan.
Maankäyttöstrategia
toivetynnyri
12281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
No eipä tarvitse kaukaa hakea esimerkkiä. Kittilässä on kultakaivos, ja jonka uraani(-kin) hyödynnetään, noin 30 kilometrin päässä Levin matkailukeskuksesta, eikä kumpikaan väitä toistensa haittaavan toimintojaan. Enkä tiedä kenenkään muunkaan huomanneen haittoja.
"Toivetynnyri" toistelee vain kaiken vastustajien(vihreiden) mantraa siitä, ettei Lapissa saisi mitään tehdä ihmisten ja työn hyväksi.
En ole törmännyt Levillä mihinkään luontomatkailuun. Levin matkailijat tuskin huomaavat ympäröivää luontoa. Toisekseen ei lähellä ole uraanikaivostakaan, vai onko?
Mahdollisen kuntaliitoksen kuntarajaukseen oli varmaankin vaikuttanut joku taho. Raja oli käsittämättömässä paikassa. Meltoslaisten maat ja vedet olivat "Rovaniemen" puolella ja itse kylä "Kemi-Tornion" puolella.
Uppoaa hyvin sellaisiin, jotka luulevat kaivoksen olevan pieni sievä reikä kallion kyljessä ja paikalle johtaa kapea ja niin soma tie. Sellainen, joka on nähnyt kymmenien neliökilometrien "infran" (raiskion) ja väistämättömät vesistötuhot asia näyttäytyy aivan toisenlaisena. Se on todellakin valintakysymys.
Kyllähän ainoa oikea homma tämän kaivoksen suhteen on se että se hankitaan, ja mahdollisimman pian.
V*tut yhen pienen maapläsin suonsilmäkkeistä ja jäkälistä, saatas tähän kuolevaan kuntaan edes jonkinlainen piristysruiske. Ylitorniolla kyllä korpea riittää, yhdentekevää vaikka yhdessä nurkassa kultaa ja uraania kaivettaisiinkin.
Viimeaikoina kaivokset on tehneet sen verran ympäristövahinkoa suomessa että tätä kaivosta tuskin ihan yhtä helpolla päästettäs ympäristönsuojelun osalta.
Aina roiskuu kun rapataan, ja se on vain hyväksyttävä ja haitat minimoitava. Kivikausi oli ja meni, eikä toivottavasti tulevaisuudessakaan palaa.
Ylitornio on kuoleva kyläpahanen, ja kaivos toisi niitä paljon kaivattuja työpaikkoja ja sitä myöten asukkaita.
Tokihan siitä eivät työttömät, pummit ja eläkeläiset välitä, mutta on tässä kunnassa onneksi niitäkin jotka itsensä rehellisellä työllä haluavat elättää, ja joilla työelämää on vielä pitkästi edessä.
Tottakai kaivoksen saamista täytyy kannattaa eikä hankaloittaa. Mistä me muuten saadaan verotuloja kuntaan? Katsokaa nyt tilastoa verotuloista e/asukas Yltorniolla vain 2531 vuodessa ja kaivoskunnissa Kittilässä 3416, sodankylässä 3359
Kaivosyhtiöt ottavat koulutettuja nuoria töihin. Lapsierheet asuvat mielellään täällä, kun palvelut on kunnossa. Uusiin asukkaisiin on kunnassa valmistuduttava ajoissa.
Kaivoksen vastustajat ja valittajat ovat enimmäkseen eläkeläisiä, joiden jälkikasvu on jo muuttanut etelään. Heillähän ei ole mitään tarvetta saada tänne työpaikkoja riittää että kasvit kasvaa jänkällä rauhassa, lapionpistoja sinne ei saa näytteenottajien tehdä. Mutta myyrät saavat syödä ja hävittää suojellun kasvin juuret.
Panit varmaan merkille senkin, että verotulot henkeä kohti olivat suuremmat muuallakin kuin kaivospitäjissä. Pellossakin kertaluokkaa suuremmat kuin Ylitorniolla.
Tuo on hyvä kysymys, mistä te saatte verotuloja? Ketä te oletta?
Palkansaajat maksaa veroja ja eläkeläiset sekä isommat yritykset. Eipä juuri muut. Yritystoimintakin pitäisi olla kuitenkin sen suuruista, että olisi edes yksi työntekijä niin tulisi verotuloja kuntaan. Yksinäinen yrittäjä, niin tosi tärkeä kuin hän onkin, ei taida juuri kuntaa hyödyttää kunnallisveromielessä. Jostakin luin, että vaikka kunta olisi täynnä hyvin pärjääviä yhdenmiehenfirmoja, niin kunnallisverokertymä olisi aika heikko. Voin olla joissakin kohdin väärässäkin, näin olen sen kuitenkin ymmärtänyt.
Tässä maankäyttöstraegiassa ei kajottu ollenkaan näihin turvetuotantostrategioihin, joita niitäkin on vireillä. Outoa kyllä, olisivat ilman muuta kuuluneet tähän "strategiaan". Luoja armahtakoon vesiämme!
Turvetuotannollakin on myönteiset vaikutukset niin matkailuun, porotalouteen kuin vesistöihinkin.