Nyt kun Helsingin Sanomien kolumnisti Olli Kivinen (HS 24.8.2004) avoimesti antaa valtamedian tunnustuksen pääministeri Matti Vanhasen kansanvallan vastaisille toimille EU-perustuslakia koskevassa känsanäänestyskysymyksessä, on kaikkien niin Suomen kuin muidenkin maiden EU-kansalaisten poliittisista, taloudellisista, sivistyksellisista ja sosiaalisista oikeuksista huolestuneiden syytä taittaa peistä kansanvallan puolesta.
Vetoomukseni kohdistan jopa nimimerkki "Wiljamillekin", joka näkyy jälleen olevan huolissaan enemmän allekirjoittaneen kannanotoista - suhteessa esim. pääministeri Vanhaseen ja puhemies Lipposeen - kuin siitä, miten suomalaisille EU:n perustuslain hyväksymisen myötä on käyvä.
Siksi tarjoilenkin jälleen kerran niin Wiljamille kuin muillekin vähän linkin tynkää, jotta pääsy poikkipuolisen tiedon lähteille kävisi mahdollisimman ongelmattomasti:
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004393929
Kysymys on EU:n perustuslaista!
Kirjoittanut: Timo T A Ristimäki, 24.8.2004 klo 11.56
Wiljami tuntuu olevan paitsi myöhäisherännäinen myös - ainakin EU:n perustuslaki- ja myös parisuhdelakiasioissa - varsin ymmärtämätön ja huumorintajuton.
Tokko lienen kypsynyt Matti Vanhaseen - jos moista Wiljamin käyttämää sanaa nyt itsekin käyttäisin - ainakaan sen enempää kuin esimerkiksi Paavo Lipposeen. Sen sijaan jo ennen keskustan puheenjohtajavaalia kesällä 2002 toin monissa yhteyksissä epäilyni mm. Matti Vanhasen "Vaikeitten valintojen" (s.o. Matti Vanhasen ns. puheenjohtajavaalikirja) suhteen.
Minähän en, toisin kuin esimerkiksi sitten kertomansa mukaan Mauri Pekkarinen, ole koskaan kannattanut Matti Vanhasta keskustan puheenjohtajaksi, kuten en ole kannattanut toki Olli Rehniäkään. Muistaakseni ehdokas, jota itse olen kannattanut, voittikin kesäkuussa 2002 Hämeenlinnassa heti ensimmäisellä kierroksella keskustan puheenjohtajavaalin - ja myös seuraavat eduskuntavaalit, kuten Wiljamikin saattaa hyvin muistaa...
Mutta jos erityisesti "kypsymisestä" halutaan - suhteessa puheenjohtaja & pääministeri Vanhaseen - puhua, olen lausunut kyseiselle henkilölle ja myös "esikunnalleen" näkemykseni kesäkuun 2003 jälkeen "vallitsevasta poliittisesta tilanteesta" aivan lähietäisyydeltä varsin moneen otteeseen.
Parivaljakosta Matti Vanhanen & Paavo Lipponen sekä heidän jo silloin näköpiirissä olleesta EU-perustuslakikannastaan huomaan kirjoittaneeni jo 7.10.2003 muun muassa seuraavasti:
"Ruusulla merkitty äänetön yhtiömies" - kansan- vaiko "väki"- vaiko vain
vallan asialla?
Jos Suomen kansalle olisi ennen taannoista neuvoa antavaa - eli siis
silloista EY-kansanäänestystä - kerrottu, ettei taloudellisella ja
poliittisella eliitillä ole pienintäkään aikomusta antaa KANSAN päättää
vielä erikseen rahaliittoon ja "aikaansa seuraavalla
liittoutumattomuudella"
tosiasiassa myös sotilasliittoon liittymisestä, Suomi olisi EU:hun tuskin
lainkaan liittynyt.
Ei siis enempää eliitin taktikoimalla Ruotsin "vedätyksellä" kuin ei
taatustikaan ilman sitä.
Nyt tasavallan niin "varsinaiset" kuin Vara-Mooseksetkin pelkäävät, että
mikäli Suomen kansalle annetaan samanlainen KANSANVALTAINEN MAHDOLLISUUS
kuin mitä ruotsalaiset saivat juuri äsken euroäänestyksessään toteuttaa,
Suomenkin taloudellinen ja poliittinen ja mediaeliitti joutu(isi)vat
häpeeään: Ruotsissakin talouselämä miltei kokonaisuudessaan ja enemmistö
ns. ay-liikkeen eliitistäkin sekä yli 80 % kansanedustuslaitokseen
valituista ynnä kaikki "valtapuolueet" liputtivat euron puolesta, vaan
kuinkas sitten kävikään.
Kun vallan kerran sanotaan kansasta lähteneen, kansa Ruotsissa
palauttikin sen itselleen! Ja vastaavaa tapahtumasarjaa pelkää muiden
muassa keskustan "Kalvakka Valakka", Vara-Mooses Matti Vanhanen. Hänen
metamorfoosinsa muutamassa kuukaudessa on mitä melkoisin. Kukahan
dokumentaristi ottaisi sydämenasiakseen tehdä hänestä Emile de Antonion
tyyliin kotimaisen Milhouse-version - siis vastaavan kuin mitä taannoin
tehtiin muutamastakin Nixonista!. Siinä dokumentissa riittää kyllä
vielä tulevina vuosina rahvaalla nauramista - muuta ei punamullan
valekaapuun puetulla sailaan sinipunaisella komennolla rahvaalle tule
riittämäänkään.
Kun Mooses Lipponen on jo vuositolkulla ollut tyystin rähmällään EU:n tosi
kovan ytimen (s.o. saksalaisen autoteollisuuden ja belgialaisten
pedofiilien!?!) edessä, on puolestaan hänen uskollisen peesaajansa eli
Vara-Mooses Vanhasen EU-perustuslakikonventti- ja useimmista muistakin
muka "aate"poliittisista linjauksista on suomen kielessä moista
poliittista "yhteistyöhalua ja -kykyä" hyvin kuvaava ja tilanteen
vakvavuutta sattuvasti ilmentävä sanapari: "TÄYDELLINEN ANTAUTUMINEN"...
Muuan Eero-parivaljakko ja muuan toinenkin toisistaan enää tuskin
rautakangella erotettavissa oleva pää- ja puuhamiespari ansaitsisivat
kyllä Universumin demokratia-palkinnon. Jos ja kun politiikan
retoriikassa kehutaan liikkuvien äänestäjien oleva "demokratian
ritareita", edellä mainittujen herrojen arkisista askareista uskon vielä
ennen seuraaviakin "edustuksellisen demokratian" tähtihetkiä syntyvän
yllin
kyllin liikettä ja vipinää niin, ettei demokratian edistämisen
palkinnonsaajista liene sen enempää kiistaa kuin epäilystäkään!"
Suomi24.fi:n keskustan keskustelusivuilla yötäpäivää roikkuvan Wiljamin olisin jo luullut havainneen, että arvostelen kriittisesti kaikkia kansanvallan vastaisia pyrkimyksiä, tulivatpa ne miltä taholta tahansa. Ja vastaavasti annan tunnustusta kenelle tahansa, joka sanoillaan ja ennen muuta teoillaan osoittaa olevansa kansanvallan ja kansalaisten demokraattisten oikeuksien puolella.
Juuri siksi toivonkin, että mahdollisimman moni arvioisi esimerkiksi EU-n perustuslakisopimusta ja siitä mahdollisesti järjestettävän kansanäänestyksen tarpeellisuutta juuri EU:n ex-oikeusasiames Jacob Södermanin Turun Sanomiin 22.8.2004 julkaisemaan kirjoitukseen: "Kansaa kuultava Euroopan Unionin perustuslaista".
Kansaa kuultava Euroopan unionin perustuslaista"
Ennen kuin kukaan määrittää kantansa EU:n perustuslakisopimukseen ja siitä mahdollisesti järjestettävään kansanäänestykseen, kannattaa tutustua EU:n ex-oikeusasiamiehen Jacob Södermanin näkemykseen asiasta (Turun Sanomat 22.08.2004):
Jacob Södermanin aliokirjoitus: Kansaa kuultava Euroopan unionin perustuslaista
Euroopan unionin perustuslakisopimuksen valmistuttua on keskusteltu siitä, tulisiko sopimus alistaa neuvoa-antavaan kansanäänestykseen vai tulisiko eduskunnan hyväksyä se kansan neuvoa kysymättä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti jo kielteisen kantansa. Samoin eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) kertoi, ettei hän kannata kansanäänestyksen järjestämistä. Pääministeri ilmoitti kantansa ilman, että asiaa on käsitelty hallituksessa ja puhemies vaikka asiaa ei ole käsitelty eduskunnassa. He ovat myös kahden hallituspuolueen puheenjohtajia. Asiaa ei ole liioin käsitelty puolueiden päättävissä elimissä.
Kansaa on kuultu perustuslakiasioissa
Suomessa on käytetty kansanäänestystä kerran poliittisen asian ratkaisussa 1930-luvun alussa, kun kansa äänesti kieltolaista.
Kansaa tulee kuulla maamme perustuslakeja käsiteltäessä. Perustuslain muutos tulee käsitellä kahdessa eduskunnassa siten, että ensimmäinen hyväksyy lain sisällön yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Käytyjen eduskuntavaalien jälkeen uusi eduskunta voi hyväksyä lain muuttumattomana 2/3 äänten enemmistöllä. Näin säädettiin muun muassa vuoden 2000 perustuslaki.
1970- ja 1980-luvuilla kansanäänestystä poliittisena ratkaisuvälineenä vaadittiin lähinnä liberaalien ja Rkp:n toimesta.
Vuonna 1987 perustuslakiin lisättiin säännös neuvoa-antavista kansanäänestyksistä. Säännöstä sovellettiin Suomen liittyessä Euroopan unioniin 1994. Syyksi ilmoitettiin se, että Euroopan unionin jäsenyyden velvoitteet rajoittavat maamme täysivaltaisuutta sekä eduskunnan lainsäädäntövallan että perustuslaissa säädetyn tuomiovallan osalta.
Onko EU:n perustuslakisopimus perustuslaki
EU:n perustuslakisopimusta on maassamme vähätelty väittämällä, että se on vain aikaisempien sopimusten yhteensovittamista yhdeksi sopimukseksi. Unionin luonteen ei katsota muuttuvan, kun itsenäiset valtiot edelleen päättäisivät unionin asioista. Unionista ei tulisi liittovaltiota, eikä maamme "suvereniteettia" loukattaisi. Kysymyksessä ei näin ajatellen olisi maamme perustuslain tasoinen säännös, vaan "pelkkä sopimus".
Euroopan unionin perussopimukset ovat vahvempia kuin Suomen perustuslaki. Jos unionin säännöksen ja Suomen perustuslain tai lain välillä tulee ristiriitaa, unionin laki voittaa. Tämä perustuu EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.Siitä tulee perustuslakisopimukseen selkeä säännös.
Ei ole rehellistä vähätellä perustuslakisopimusta ”pelkkänä sopimuksena". Perussopimusmenettely on se tapa, jolla EU:lle voidaan hyväksyä perustuslaki. Se ilmenee siitäkin, kun Euroopan unionin tulevaisuuskonventti otsikoi aikaansaannoksensa perustuslakina.
Muuttuuko EU:n luonne
Eurooppalaisissa perustuslaeissa on säännökset valtiollisista symboleista, rahasta ja keskuspankeista, kansalaisten perusoikeuksista, valtiollisista elimistä, siitä miten lakeja säädetään sekä tuomioistuimista ja puolustusvoimista sekä rajojen valvonnasta.
EU:n perustuslakisopimukseen tulevat uusina asioina valtiolliset symbolit: lippu, tunnus, hymni ja Eurooppa-päivä. Yhteinen raha ja Euroopan keskuspankki ovat jo olemassa. Euroopan unioni saa perusoikeussäännöstön, kun Nizzan perusoikeuskirja tulee noudatettavaksi jäsenmaissa unionin lakeja sovellettaessa. Eurooppa-neuvosto saa pysyvän puheenjohtajan, presidentin ja EU saa ulkoministerin.
Maastrichtin sopimuksessa perustettu Euroopan unioni oli jaettu kolmeen pilariin, yksi perinteisiä yhteisöasioita varten, toinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kolmas sisä- ja oikeuspolitiikkaa varten. Kahdessa viimeksi mainitussa jäsenmaat pääsääntöisesti neuvottelivat ja sopivat asioista. Yleensä jäsenmailla oli tällöin veto-oikeus. Ensimmäisen pilarin asioissa taas noudatettiin yhteisömetodia eli komissio teki aloitteen parlamentille ja ministerineuvostolle. Ministerineuvostossa asiat yleensä ratkaistiin määräenemmistöllä. Amsterdamin ja Nizzan sopimuksissa EU:n ote asioista edelleen vahvistui.
Uudessa unionin perustuslakisopimuksessa pilarijärjestelmä poistuu. Vaikka turvallisuus- ja ulkopolitiikassa usein vaaditaan yksimielisiä päätöksiä, niin sisä- ja oikeuspolitiikka tulee yhteisen toimivallan piiriin. EU:n komissio voi tehdä aloitteita näissä asioissa esimerkiksi vakavan rikollisuuden vastustamiseksi tai oikeudenkäytön tehostamiseksi. Rajavalvonnan osalta siihen siirryttiin jo Amsterdamin sopimuksen perusteella. Unionin rajoilla noudatetaan yleensä EU-oikeutta.
Perinteisesti on katsottu, että kunkin valtion suvereniteetin ydinalue on se, missä se voi valtiona tarvittaessa käyttää pakkokeinoja, kuten esimerkiksi poliisitoiminnan, rajavalvonnan, syyttäjätoiminnan tai oikeuslaitoksen piirissä. Perustuslakisopimuksessa EU saa valtuudet tarvittaessa tunkea myös tälle ydinalueelle. EU:n luonne muuttuu oleellisesti, vaikka tarkoitus on mitä parhain: kansalaisten turvallisuuden lisääminen.
EU on vakavasti liikkeellä, mikä näkyy sen virastojen kehityksessä. Europolin ja Eurojustìn asemat vahvistuvat uuden sopimuksen myötä, EU voi perustaa EU-syyttäjäviraston. EU:n rajavalvontavirastoa ollaan perustamassa. EU:n tuomioistuin saa uusia välineitä panna niskoitteleva jäsenmaa järjestykseen, jos maassa ei noudateta EU-lakeja.
Maastrichtin sopimuksessa hahmoteltiin yhteistä puolustuspolitiikkaa. Asia on kehittynyt nopeasti. Uuden perustuslakisopimuksen nojalla unioni voi julistautua puolustusliitoksi, kun Eurooppa-neuvostossa löytyy yksimielisyys. EU-maat sitoutuvat auttamaan toisiaan kriisin tai sodan sattuessa ja lisäämään puolustusvalmiuttaan. Sopimuksessa kaavailtu EU-puolustusvirasto on perusteilla. Se tulee koordinoimaan puolustushankintoja ja ilmeisesti paljon muutakin.
Päätösvalta karkaa käsistä
Euroopan unionista tulee siis perustuslakisopimuksen myötä liittovaltion veroinen oikeusyhteisö, vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu. Senkin valmistelu on unionin käsissä. Perustuslakisopimuksen mukaan mahdollinen uudistaminen annetaan uuden tulevaisuuskonventin, eikä siis jäsenmaiden valmisteltavaksi.
Suomalaiset voivat vaikuttaa unionin päätöksiin parlamentissa 14 edustajan välityksellä ja ministerineuvostossa yhden ministerin voimalla sekä lisäksi Eurooppa-neuvostossa. Perustuslakisopimuksen mukaan suurin osa unionin päätöksistä syntyy tosin enemmistöpäätöksillä.
Kansa, jonka osuus Euroopan unionin väestöstä on yksi prosentti, ei ole ratkaisevassa asemassa päätöksiä tehtäessä. On korostettu, että unionissa jäsenmaat päättävät asioista itsenäisinä valtioina. Lämmittääkö se suomalaisten mieltä, jos parikymmentä EU:n itsenäistä jäsenmaata puuttuu Suomen kannalta merkittävään asiaan tavalla, jota suomalaiset eivät koe oikeaksi?
Neuvooko kansa eroon unionista
Eduskunta päättää mahdollisesta kansanäänestyksestä poliittisin perustein. Monet asiantuntijat ovat korostaneet, että perustuslakisopimuksesta olisi vaikea muotoilla kansanäänestykseen sopivat kysymykset. Tämä ei ole totta.
Kysymys olisi siitä, minkä neuvon kansa antaa maamme eduskunnalle: jatkammeko Euroopan unionin jäsenenä sen kehittyessä sopimuksessa määrätyllä tavalla vai johtaako kansanäänestys eroon unionista?
On väitetty, että asiaan on hankala paneutua. Koko sopimustekstin omaksuminen on vaikeaa, mutta pääkohtien oivaltaminen ei ole vaikeaa. Kansanäänestystä varten pitäisi järjestää tietoiskuja, joiden avulla näistä asioista saa selvyyden.
Toisaalta kansalaiset ovat arkielämässä voineet todeta, miten EU-jäsenyys on vaikuttanut. Euro on ollut menestys. Taskussa on käyttökelpoinen valuutta, kun matkustaa euromaissa. Korot ovat laskeneet ja vakiintuneet. Yrittäjät eivät yhteisillä markkinoilla koe valuuttatappioita.
Mahdollinen kansanäänestys tulisi järjestää esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä. Koska monet jäsenmaat käyvät kansanäänestykseen, sopimuksen käsittely on silloin vielä kesken. Euroopan unionin uuden komission ja parlamentin toimikausi ulottuu vuoteen 2009.
Käsittelyjärjestys juridisin perustein
Maassamme on useasti poikettu perustuslaista niin sanotuilla poikkeuslaeilla, jotka on säädetty kiireellisiksi 5/6 enemmistöllä ja näin vältetty niiden lepääminen yli eduskuntavaalien. Unioniin liityttäessä 1994 näin laajaa enemmistöä ei olisi saatu aikaan. Katsottiin, että kyseessä oli "kansainvälinen sopimus", jolloin 2/3:n enemmistö riitti sen läpiviemiseksi yhdessä eduskunnassa.
Vuoden 2000 perustuslakia hyväksyttäessä katsottiin, että näistä poikkeuslaista pitäisi päästä eroon. Kuitenkin perustuslakiin jäi sellainen pieni takaportti, että "rajatut poikkeukset" perustuslakiin voisi hyväksyä poikkeusmenettelyä käyttäen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan näin ei voi tehdä, jos esimerkiksi perusoikeuksiin tai eduskunnan lainsäädäntövaltaan puututaan. EU:n perustuslakisopimus puuttuu molempiin. Sen julistaminen "rajatuksi poikkeukseksi" vaatinee melkoisia ponnistuksia.
Unioniasioita käsiteltäessä eduskunnassa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei maamme perustuslaissa ole säännöstä siitä, että olemme Euroopan unionin jäsen kaikkine siitä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Samoin eduskunnalla ei ole perustuslaista ilmenevää valtuutusta siirtää lainsäädäntövaltaansa EU:lle. Monien muiden jäsenmaiden perustuslakeihin tällaiset säännökset sisältyvät. Eikö hallituksen tulisi ryhtyä valmistelemaan tällaisia säännöksiä nyt, kun perustuslakisopimuksen sisältö on valmis ?
Säännökset helpottaisivat EU-perustuslakisopimuksen hyväksymistä maassamme ja tärkeän asian viemistä päätökseen avoimesti ja rehellisesti. Suomen kansaa kuultaisiin asianmukaisella tavalla eduskuntavaalien yhteydessä, järjestettiinpä sitten varsinainen kansanäänestys tai ei.
EU:n perustuslakisopimus on niin merkittävä asia, että pitäisi nähdä vaivaa sen selostamiseksi kansalle. Kaikki kansamme merkittävät tulevaisuuden kysymykset tulevat aikanaan ratkaisuun sen puitteissa.
Asia ei kuulu pienellä porukalla päätettäväksi.
Kirjoittaja on oikeustieteen lisensiaatti ja EU:n ensimmäinen oikeusasiamies 1995-2003.
JACOB SÖDERMAN
Päivitetty 22.8.2004 3:01:10 | Turun Sanomat
************************************************
TS/Jonny Holmén: (Kuvateksti)
Oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman on toiminut Euroopan unionin ensimmäisenä oikeusasiamiehenä 1995–2003.
(Kuvateksti)
Mahdollinen neuvoa-antava kansanäänestys EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta tulisi Jacob Södermanin mukaan järjestää esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin järjestettiin EU-kansanäänestys 16.10.1994. Presidentti Martti Ahtisaari äänesti Helsingissä.
Linkki Turun Sanomien aliokirjoitukseen:
Linkki: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,177158,2004-08-22
********************************
Ja keskustelua voinee itse kukin jatkaa suomi24.fi:n palstojen lisäksi vaikkapa Etelä-Suomen Sanomien netlarissa:
Linkki netlariiin:
http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=80478&sana=
Kysymys on kansalaisten oikeuksista ja kansanvallasta!
6
168
Vastaukset
- shortcut
Pätkiikö lähimuistisi kun kyselet samaa asiaa joka päivä yhä uudestaan ja uudestaan?
- Näin on
Voisitko yksilöidä EU:n perustuslain ne kohdat, joiden vuoksi pidät tarpeellisena ottaa eduskunnalta pois sille perustuslain mukaan kuuluvan päätösvallan?
Eikö ensin pitäisi selvittää se, mistä ASIASTA ollaan tekemässä päätöstä ja vasta sen jälkeen alkaa miettiä, onko oikea päätöksentekotapa päättää siitä eduskunnassa vai ottaa päätös kansan tehtäväksi erillisen kansanäänestyksen muodossa.
Minun järkeeni ei nimittäin mahdu se, että vouhotetaan päätöksentekoprosessista ilman, että ensin keskustellaan hyvin perusteellisesti päätettävän asian sisällöstä.
Perusteluiksi ei mielestäni riitä, että "kansan täytyy saada päättää" eikä väittet siitä, että "päätösvalta siirtyy Suomesta EU:n elimille", ellei tätä osoiteta selkeämmin EU:n perustuslain tekstistä.
Pitää myös muistaa, että EU:n perustuslaki on nyt asiantuntijoiden arvioitavana, josta se tulee eduskunnan ja sen valiokuntien hyvin perusteelliseen käsittelyyn. Voit olla aivan varma, ettei kunnallisvaaleja odotteleva eduskunta millään tavalla aio ohittaa "kysymystä kansalaisten oikeuksista ja kansanvallasta".
Pitää myös ymmärtää, mitä Vnhasen oman kannan ilmoittaminen merkitsee. se merkitsee avoimmuutta, jossa päättäjät kertovat kansalaisille etukäteen oman mielipiteensä, siis ENNEN kuin asia tulee lopulliseen käsittelyyn ja pätettäväksi.
Juuri tämä avoimmuus ja avainhenkilöiden avoin mielipiteiden kertominen etukäteen on kansanvaltaa parhaimmillaan. - ole ystävällinen
ja vastaa mikä on asian ydin, jos äänestämme?
Ei suurin osa kansasta tiedä mistä on kyse. Olisi hyvä jos joku sen kertoisi selväkielisesti.
Kaikella ystävyydellä.- Timo T A Ristimäki
"Neuvooko kansa eroon unionista
Eduskunta päättää mahdollisesta kansanäänestyksestä poliittisin perustein. Monet asiantuntijat ovat korostaneet, että perustuslakisopimuksesta olisi vaikea muotoilla kansanäänestykseen sopivat kysymykset. Tämä ei ole totta.
Kysymys olisi siitä, minkä neuvon kansa antaa maamme eduskunnalle: jatkammeko Euroopan unionin jäsenenä sen kehittyessä sopimuksessa määrätyllä tavalla vai johtaako kansanäänestys eroon unionista?"
Noin pelkistäisi kysymyksenasettelun EU:n ex-oikeusasiamies Jacob Söderman, ja se pelkistys on minusta sangen lyhyt ja ytimekäs.
Ja kelpaisi ainakin minulle.
Ja perusteluthan kansan mielen kuulemiselle Söderman on esittänyt Turun Sanomissa 22.08.2004:
Linkki: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,177158,2004-08-22
- tosissaan
Mies heittää tänne joka päivä uuden avauksen samasta aiheesta ja jättää sen seisomaan tuntikausiksi kommentoimatta lainkaan saamiaan viestejä. Ja huomenna tulee varman uusi avaus, kun tämä painuu etusivulta pois.
- Timo T A Ristimäki
Koska EU:n perustuslaki tulee todella merkittävällä tavalla vaikuttamaan kaikkien EU-kansalaisten elämään, minusta siitä sietääkin kirjoittaa vaikka kuinka paljon uusia "avauksia".
Suomi24.fi:n keskustelusaitilla toistuu taatusti kuukaudesta toiseen paljon asiattomampia "avauksia".
Elikkä lyhyesti vastaukset ihmetteleviin kysymyksiin:
On - taatusti - "tosissaan".
Ja mitä kommentoitavaa - "tosissaan" - on tässäkään ketjussa kirjoitettujen "kommentointien" johdosta?
PS. Ja minulla on elämässäni muutakin askarreltavaa kuin istuskella yötäpäivää kommentoimassa toinen toistaan typerämpiä "viestejä"...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399216Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3748034Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625813William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542397Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62114Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821759Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201705Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921470Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71418Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401389