pohjanmaalla. Kukaan ei ole ikinä nähnyt vettä pohjanmaalla näin paljon. Asiantuntiat sanovat, että harvemmin kuin kerran sadassa vuodessa on tälläistä.
Nykyään on sentään kaikenmaailman tulvasuojelua ja silti näin paha tulva. Ei epäilystäkään etteikö tämä johtuisi ilmastonmuutoksesta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041916924813_uu.shtml
Nykyään on sentään kaikenmaailman tulvasuojelua ja silti näin paha tulva. Ei epäilystäkään etteikö tämä johtuisi ilmastonmuutoksesta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041916924813_uu.shtml
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kylmenemisestä. Koskaan ei ollut nähty tätä määrää lunta, joka vielä toistaiseksi sulaa. Mutta kun parikymmentä vuotta kuluu, ei tulvista tarvitse enää huolestua, lumet ei enää sula ns. kesän aikana.
Armeija apuun!
http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija suunnittelee jäiden räjäyttämistä Kyrönjoella/a1366421551492
Tällaista se pitkä talvi teettää. Lunta on ollut harvinaisen paljon huhtikuun puoliväliin ja sitten se sulaa nopeasti silloin, kun joessa on täydet jäät. Väkisinkin tulee kovat tulvat, kun ei kylmyyden vuoksi jäät ole kerinneet sulaa ja pehmentyä ollenkaan.
Ilmaston viiletessä talvet keskimäärin pitenevät erityisesti kevät puolelta. Näin se ilmaston viileneminen alkaa näkymään...
Kiihtyvän ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia yhä suurempi määrä sateista tulee talvisin ja kuten kaikki täysijräkiset tietävät alle nollan lämmöissä sateen tulevat lumena. Kevättulvat pahenevat joka vuosi - ja kaikki luiskaotsaisten amis-sätkänkäärijöiden takia.
Ei voi johtua ilmastonmuutoksesta, koska ilmastonmuutos vähentää tulvia!
Ilmastonmuutos voi tuoda muutoksia niin tulvariskiin kuin tulvien esiintymiseen. Etelä-Suomessa kevättulvien on ennustettu vähenevän noin 50 %. Kevättulvien riskiä pienentää vähenevä lumimäärä. Samalla talvitulvat voivat yleistyä. Talvitulvien riski kasvaa myös Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa lumen sulaminen aiheuttaa jatkossakin suurimman tulvauhkan. Lähitulevaisuudessa kevättulvat voivat vielä hieman kasvaa Pohjois-Suomessa johtuen lisääntyneestä sadannasta, mutta pitemmällä aikavälillä tulvat pienenevät 10-20 %. Muutokset tulvien ajoittumisessa vaikuttavat esimerkiksi vesivoimatuotantoon ja vesistöjen säännöstelykäytöntöihin. Talvivalunnan kasvu ja kevättulvien väheneminen voi pienentää ohijuoksutustarvetta, mikä voisi lisätä tuotetun energian määrää.
Kaikkein suurin tulva oli kuitenkin ns valapaton tulva v. 1899. Ruotsin ja Norjan kaltaisilta suurtulvilta on Suomessa kuitenkin onneksi vältytty.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=278517&lan=fi&clan=fi
Jaahas. Milloinkas on viimeks nähty Pyhäjoella, että metrin paksuiset jäälohkareet tulevat autotallin ovesta sisään? No ei milloinkaan.
http://yle.fi/uutiset/pyhajoen_kaltainen_tulva_sattuu_kerran_200_vuodessa/6590582
Niinpä, vettä on kuin viime jääkauden jälkeen, silloin kun Lauhanvuoren huippu oli läntisen Suomen ainoa vedenpinnan yläpuolella näkyvä maakaistale.